Pääluottamusmies Jarmo Partanen, tehtaanjohtaja Markku Salama, työsuojeluvaltuutettu Reija Mettovaara ja henkilöstöpäällikkö Anna-Maija Trygg Fiskarsin Billnäsin tehtaan tuotteiden äärellä.

Hyvä henki ja terävät tuotteet

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT PEKKA ELOMAA

Oranssit klassikkosakset ja tutut kirveet valmistuvat Fiskars Finlandin Billnäsin tehtaalla Raaseporissa. Keskustelun ja sopimisen kulttuuria on rakennettu työpaikalla määrätietoisesti. Kymmenessä vuodessa on siirrytty sanelusta aitoon paikalliseen sopimiseen.

Puhuminen, yhdessä kehittäminen ja nopea epäkohtiin puuttuminen kannattaa. Näin on todettu Fiskars Finlandin Billnäsin tehtaalla.

– Ei tarvitse miettiä, voiko sanoa. Keskustella voi mistä vain, kertoo tehtaan työsuojeluvaltuutettu Reija Mettovaara.

– Jos on murheita, niin aina löytyy aikaa keskustella. Tulee fiilis, että tämä on yhteinen juttu, pohtii tehtaan pääluottamusmies Jarmo Partanen.

Yhteistyön ja keskustelun ilmapiiriä on luotu vuosien varrella. Mettovaara kertoo, että ero on suuri verrattuna kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen. Sanelusta on siirrytty vuorovaikutukseen.

– Kulttuuri on muuttunut. Nykyään halutaan, että työntekijät vaikuttavat, Mettovaara sanoo.

Työsuojeluvaltuutettu Reija Mettovaara.

– On tosi tärkeä, että osallistetaan koko henkilöstöä yhteisiin asioihin, Partanen lisää.

Kolme vuotta sitten tehtaalle laadittiin uudet säännöt yhdessä johdon, luottamushenkilöiden ja työntekijöiden kesken.

– Siitä lähti ryhtiliike. Nyt kaikki tietävät, mitä odotetaan, ja toimitaan sen mukaan, kertoo henkilöstöpäällikkö Anna-Maija Trygg.

– Tärkeintä on, että ollaan samassa veneessä ja soudetaan joukkueena samaan suuntaan, muotoilee tehtaanjohtaja Markku Salama.

Nelikko on yhtä mieltä siitä, että aina ei olla samaa mieltä, mutta puhumalla pääsee eteenpäin.

Isossa työyhteisössä syntyy välillä kähinää, mutta se kuuluu ihmisten yhteiseloon. Tärkeintä on, miten kähinä käsitellään ja miten jatketaan eteenpäin.

– Tehdassalissa on paljonkin mielensäpahoittajia, mutta yritetään selvitellä asiat oman osaamisen mukaan, Partanen kertoo.

Pääluottamusmies Jarmo Partanen.

SUOMEN PARAS TES-TYÖPAIKKA

Billnäsin tehdas sai syksyllä Teollisuusliiton myöntämän Suomen paras TES-työpaikka -tunnustuspalkinnon. Mettovaara ilmoitti työpaikkansa mukaan kilpailuun.

Kilpailussa etsittiin sellaista Teollisuusliiton aloille kuuluvaa työpaikkaa, jossa asiat ovat hyvin sekä työntekijöiden että työnantajan näkökulmasta.

Billnäsin tehtaalla työehtosopimuksen tärkeys on tunnistettu.

– Työehtosopimus antaa todella hyvät raamit toiminnalle. Sieltä löytyy monesta tulokulmasta asiat, joista keskustellaan, noin seitsemän vuotta tehtaanjohtajana työskennellyt Salama kertoo.

Työehtosopimus antaa todella hyvät raamit toiminnalle.

– Työehtosopimuksessa on minimi, ja paikallisesti voidaan sopia asioista paremmin, Mettovaara sanoo.

Billnäsissä on paikallisesti sovittu muun muassa työaikapankin käyttöönotosta ja sairauspoissaoloista omalla ilmoituksella. Henkilöstöeduilla on esimerkiksi kannustettu liikkumaan.

Työn ja muun elämän yhteensovittamista on tuettu työaikaratkaisuilla. Eri vuorojärjestelmiin on pyritty saamaan tekijät vapaaehtoisuuden pohjalta, ja työaikapankin vapaita on myönnetty toiveiden mukaisesti.

– Henkilöstö joustaa, niin työnantajakin joustaa, Mettovaara kertoo.

EDUNVALVONNASSA PITKÄ KOKEMUS

Vuonna 1998 taloon tullut Mettovaara työskentelee haalaripäivinä saksenterien hionnassa. Perhepäivähoitajana aiemmin työskennellyt Mettovaara muistelee, että hänen ensimmäinen työvuoronsa tehtaalla oli yövuoro.

– Nykyään on sovittu, ettei aloiteta yöstä, Mettovaara sanoo.

Ammattiosaston toimintaan hän lähti mukaan vuonna 1999 ja työsuojeluvaltuutettuna hän on toiminut vuodesta 2006.

– Annoin pienen palan ay-liikkeelle ja se on vienyt koko muijan, Mettovaara naurahtaa.

Annoin pienen palan ay-liikkeelle ja se on vienyt koko muijan.

Partanen on työskennellyt tehtaalla vuodesta 1987. Työn etsintä tuli ajankohtaiseksi, kun edellinen työpaikka meni konkurssiin. Fiskars oli toinen vaihtoehto, jota Partanen ei kuitenkaan valinnut. Kolmen viikon jälkeen oli selvää, että valinta oli väärä.

– Soitin hattu kourassa, että olisiko mahdollisuuksia vielä tulla töihin, Partanen muistelee.

Työn vaihtaminen onnistui, ja tunnelmat ovat jääneet unohtumattomasti mieleen.

– Työpaikka oli onnenkantamoinen. Muistan sen helmikuun. Oli kova pakkanen ja asuttiin anoppilassa alivuokralaisina. Ei ollut helppoa, Partanen muistelee.

Luottamustehtävissä 1990-luvun alkupuolelta asti ollut Partanen on toiminut pääluottamusmiehenä vuodesta 2009.

BILLNÄSIN HENKI

Kolme vuotta tehtaalla työskennellyt Trygg tuo esiin ”Billnäsin hengen”, joka tarkoittaa hänelle perheen tapaista yhteisöä, jossa välitetään toisistaan.

– Suurin osa työntekijöistä on Raaseporin alueelta. Tämä on kotikenttä, Partanen pohtii.

Pitkät työsuhteet ovat yksi merkki mielekkäästä työpaikasta. Nykyään työsuhteet ovat lyhenemään päin, mutta Billnäsissä 30–40 vuoden työsuhteet ovat yleisiä. Jopa 50 vuotta lähentelevä työura on tiedossa.

– Täältä lähdetään eläkkeelle ja sieltäkin tullaan takaisin, Trygg naurahtaa ja viittaa hiljattain eläkkeeltä töihin palanneeseen tekijään.

Myös nuorempia paluumuuttajia tulee tasaisesti.

– Käyvät kokeilemassa muualla ja tulevat takaisin, Mettovaara sanoo.

Mikko Hosio prässää hehkuvaa metallia Billnäsin tehtaan pajalla.

Suomessa ja muualla maailmalla on viime aikoina puhuttu työvoimapulasta. Myös Billnäsin tehtailla on huomattu ilmiö.

– Haasteita on ollut löytää työntekijöitä. Esimerkiksi CNC-koneistajaa on haettu tehtaalle vuosia, Salama kertoo.

Mikään koulutus ei suoraan valmista tehtaan töihin, joten tehtäviin opetetaan paikan päällä.

Osaamista on alettu kehittää myös yhteistyössä Axxell-oppilaitoksen kanssa. Tästä ensimmäisenä osoituksena on viime syksynä järjestetty muovien valutöiden koulutus, josta valmistui lähes 30 tehtaan työntekijää.

TEKIJÄT YLPEITÄ TUOTTEISTA

Fiskarsin Billnäsin kahden tehdasrakennuksen pinta-ala on yhteensä noin 20 000 neliömetriä. Tehtaalla työskentelee yli 300 henkeä, joista noin 25 on toimihenkilöitä ja reilu 100 vuokratyöntekijöitä.

Tuotteista tunnetuimpia ovat sakset ja kirveet, joiden tuotantoon tehtailla on keskitytty. Oranssit sakset löytyvät Suomessa lähes joka kodista. Myös lumikolat ja vesurit ovat tuttuja tuotteita.

– Ollaan ylpeitä siitä, mitä tehdään, Mettovaara sanoo.

– Tehdään maailman parhaita kirveitä ja saksia, Salama kehuu.

Tehdään maailman parhaita kirveitä ja saksia.

Korona-aikana ihmiset ovat keskittyneet kodin ja puutarhan askareisiin. Tämä on näkynyt Billnäsin tehtaalla kasvuna.

– Useita kymmeniä työntekijöitä on palkattu korona-aikana, Mettovaara kertoo.

Tuotevalikoima on laaja, sillä pelkästään oransseissa saksissa on 14 mallia kynsisaksista isoihin räätälin saksiin.

Oranssin klassikkovärin lisäksi saksia tehdään muun muassa mustina, vaaleanpunaisina ja muumikuvioisina. Kierrätysmateriaaleista tehdyt sakset ovat harmaita.

– Fiskarsin brändi on vahva ja sitä halutaan vahvistaa, Trygg kertoo.

FISKARS FINLAND OY AB, BILLNÄSIN TEHDAS

PERUSTETTU 1973, kun Fiskarsin kylässä vanha tehdas kävi pieneksi.
SIJAINTI Billnäsin kylä Raaseporissa Länsi-Uudellamaalla.
TUOTTEEET Keskittynyt saksien ja kirveiden valmistukseen. Tuotannossa myös esimerkiksi lumikolat, vesurit ja tilaustyönä valmistettavat taekappaleet.
HENKILÖSTÖ Yli 300, josta noin 25 toimihenkilöitä.

 

Joni Alvasto työskentelee tehtaalla mekaanisessa kunnossapidossa.

”Huumoria on hyvin ilmassa”

Tasainen koneiden ääni täyttää tehdashallin, jossa järjestystä pidetään yllä 5S-toimintamallin mukaisesti. Työpisteiden luona on valokuvia, joista näkyy, missä minkin työkalun tulee olla.

Saksikokoonpanija Anna-Liisa Ahonen on työskennellyt tehtaalla vuodesta 1980. Hän kuvailee itseään joka paikan höyläksi. Työtehtäviä on ollut muun muassa muovituksessa, lopputarkastuksessa ja pakkauksessa.

Tänään työtehtävänä on saksien lopputarkastus ja pakkaus. Tällä kertaa pakkauksiin sujahtelee musta-valkoraitaisia saksia.

– Ovathan ne sakset muuttuneet, nykyään on monenlaista mallia, Ahonen toteaa.

Anna-Liisa Ahonen

Lähistöllä saksikokoonpanija Minna Mäkilä laittaa saksenteriä koneeseen, joka liittää niihin muoviosat. Koneesta tulleet sakset hän tarkastaa pintapuolisesti ja siirtää ne hihnalle.

Syyskuussa tehtaalle töihin tullut Mäkilä on alanvaihtaja, joka oli saanut Billnäsin tehtaasta tietoja puskaradion kautta.

– Olin kuullut hyvää työpaikasta. Se oli hyvä porkkana, Mäkilä kertoo.

Minna Mäkilä

MONIKULTTUURINEN TYÖPAIKKA

Tehdashallin toisella reunalla hiomakoneen hurina täyttää äänimaiseman. Asettaja Jani Paakki istuu hiomakoneen äärellä ja teroittaa vesurinteriä. Varmoin ottein hän pyyhkäisee terän molemmat sivut.

Asettajana Paakki tekee työkaluvaihdot ja laittaa koneet valmiiksi hiojille. Sopivan hetken tullen hän tekee hiomatöitä myös itse. Billnäsin tehtaalla hän on työskennellyt vuodesta 1993.

– Työpaikka on ihan jees, en kai muuten olisi ollut näin pitkään, Paakki pohtii.

Lyhyen siirtymän päässä tavataan viilari Jimmy Rajalin, joka valmistaa ja korjaa muovimuotteja. Hänen vieressään on muotti, josta erottaa saksen kahvojen muodot.

Rajalin kertoo, että kaupassa tulee vilkuiltua myytäviä saksia, sillä viilarin silmä erottaa, millä muotilla mitkin sakset on valmistettu.

Jimmy Rajalin

12 vuotta tehtaalla töissä ollut Rajalin on työskennellyt myös pajan puolella seppänä.

– Helvetin hyvä työpaikka. Täällä kaikki tulevat toimeen keskenään, Rajalin kiittelee.

Tehtaan henkilöstö on monikulttuurinen, ja tuotannon työntekijät puhuvat yhteensä 13 eri kieltä. Suomi ja ruotsi ovat pääkielet, joiden puhujia on suurin piirtein yhtä paljon.

JYTINÄÄ PAJALLA

Seuraavaksi siirrytään ulkokautta parkkipaikan läpi tehtaan toiseen rakennukseen, jota kutsutaan pajaksi. Täällä muokataan raudasta esimerkiksi kirveenteriä. Pajan puolella valmistetaan myös esimerkiksi lumikolia.

Pajan automaatiosolua pyörittävä Mikko Hosio kertoo, että työpäivät ovat vaihtelevia.

– Välillä koneet toimivat kuin unelma, mutta välillä takkuaa, Hosio sanoo.

Hosio auttaa myös trukkikuskia ja välillä tuuraa taeprässillä, jonka jytinän tuntee jaloissaan tehtaan lattiasta. Prässin avulla hehkuvan kuumasta raudasta muokataan taekappaleita, kuten hydraulisylinterin päitä.

Varamiespalvelun kautta tehtaalle tullut Hosio on työskennellyt vakituisena yli 11 vuotta.

– Jos saa olla täällä töissä, niin olen. En ole muita töitä katsellut, Hosio toteaa.

Huumoria on hyvin ilmassa. Se on iso plussa.

Mekaanisessa kunnossapidossa työskentelevä Joni Alvasto saapui tehtaalle töihin 12 vuotta sitten.

– Tulin sesonkityöhön, mutta se on venähtänyt, Alvasto toteaa.

Aiemmin sepän töitä ja automaation kehitystä tehnyt Alvasto kiittelee vaihtelevaa työnkuvaa, lyhyttä työmatkaa sekä mukavaa ilmapiiriä.

– Huumoria on hyvin ilmassa. Se on iso plussa.

Välillä kiire voi rassata, sillä koneita ei voi seisottaa.

– Pysyy pää terävänä, kun haasteita riittää, Alvasto naurahtaa.