Aluevaaleilla on väliä, sanoo Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Riku Aalto: Aluevaaleilla on väliä

7.1.2022

TEKSTI TEKIJÄ-LEHTI JA ANU VALLINKOSKI
KUVA KITI HAILA
GRAFIIKKA EMILIE UGGLA

Sote-uudistus ja aluevaalit tuntuvat monesta kaukaisilta ja vierailta. Kyse on kuitenkin arkisista palveluista – neuvolasta vanhustenhoivaan. Aluevaaleissa äänestämällä voi vaikuttaa omaan arkeensa.

”Julkisen keskustelun perusteella voisi saada kuvan siitä, etteivät tulevat aluevaalit olisi tärkeät. Näin ei kuitenkaan ole. Jokaisen suomalaisen arkea koskettavat kysymykset siitä, millä tavalla terveys- ja sosiaalipalvelut on järjestetty omassa asuinkunnassa ja kuinka palo- ja pelastustoimi on hoidettu.

Sillä, miten mainitut palvelut on järjestetty, on väliä paitsi ihmisten arjen, niin myös töiden kannalta. Sormen jäädessä sirkkeliin on tärkeää, että ambulanssi saapuu rivakasti paikalle, ja jos tehdashallissa syttyy tulipalo, on toivottavaa, että paloauto saapuu paikalle mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.

Valitettavasti puhe aluevaaleista, kuten koko sote-uudistuksesta, on pyörinyt liikaa hallinnon tasojen ja rakenteiden ympärillä. Kyse on kuitenkin siitä, millä tavalla meille kaikille tärkeät hyvinvointiyhteiskunnan keskeiset palvelut toteutetaan. Aluevaaleilla on väliä, paljon. Joten käytä ääntäsi”, sanoo Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Kyse on siitä, millä tavalla meille kaikille tärkeät hyvinvointiyhteiskunnan keskeiset palvelut toteutetaan.

Mistä aluevaaleissa äänestetään?

Aluevaalit ovat vuosikausia väännetyn sote-uudistuksen kruunu. Vaalit todistavat, että viimein sote-uudistus tulee. Vaaleissa kansalaiset pääsevät valitsemaan, ketkä päättävät siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi käytännössä hoidetaan omalla kotiseudulla.

– Uudet aluevaltuutetut ovat paljon vartijoina. Olemme nyt ihan uuden edessä ja ilmassa on paljon kysymysmerkkejä. Miten sote kullakin alueella toteutetaan? Tätä mietintää ei samassa mitassa tehdä toistamiseen. Tästä syystä on erityisen tärkeää, että aluevaltuustoihin saadaan nyt hyviä valtuutettuja, SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi sanoo.

Aluevaaleissa valitaan jäsenet 21 hyvinvointialueen aluevaltuustoihin seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Helsingissä vaaleja ei järjestetä.

Aluevaltuustot ovat hyvinvointialueiden ylin päättävä elin samaan tapaan kuin kunnanvaltuustot ovat ylimpiä päättäviä elimiä kunnissa. Valtuustojen työ painottuu alussa suunnitteluun. Valtuusto vetää hyvinvointialueen toiminnan ja palveluiden järjestämisen suuria linjoja.

MIKSI KANNATTAA VAIKUTTAA?

SAK:n järjestöpäällikön Eija Harjulan mukaan aluevaaleissa on nyt tuhannen taalan paikka vaikuttaa siihen, miten veroeurot käytetään ja liikkeenluovutus hoidetaan. Vaikuttaa voi äänestämällä tai menemällä vielä mukaan hyvänä pitämänsä ehdokkaan tukiryhmään.

– Sote-uudistus ei ole mitään rakettitiedettä, vaikka se mutkikkaalta kuulostaakin. Pohjimmiltaan kyse on arkisista palveluista, joista etenkin SAK:laisilla aloilla työskentelevillä on kokemusta.

– Mitä tarkoittaa, jos hammashoitoon on pitkät jonot tai jos terveysasema siirtyy kauemmas? Melko harvalla SAK:laisella palkansaajalla on mahdollisuutta käyttää yksityisen sektorin palveluita, joten toimivat, laadukkaat ja helposti saavutettavat julkiset palvelut ovat ihmisille todella tärkeitä, Harjula huomauttaa.

Sote-uudistus ei ole mitään rakettitiedettä, vaikka se mutkikkaalta kuulostaakin.

Sote-uudistus on Suomen historian suurin liikkeenluovutus, kun lähes 200 000 sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen ammattilaista saa uuden työnantajan.

Samalla, kun sote-palvelut ja pelastustoimi siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille, siirtyy työntekijöiden ohella myös paljon rahaa. Viime vuonna sote-palveluiden ja pelastustoimen budjetti oli noin 20 miljardia euroa, eli noin 3 600 euroa jokaista suomalaista kohti.

Harjula tähdentää, että aluevaltuustoihin tarvitaan myös tekijöiden ääntä – sosiaali- ja terveysalan sekä pelastustoimen ammattilaisten asiantuntemusta.

– Ymmärrän kyllä, että ihmisillä voi olla vaaliväsymystä. Näissäkin vaaleissa pätee kuitenkin se, että vain äänestämällä ja osallistumalla voi vaikuttaa, Harjula tähdentää.

MIKÄ MUUTTUU?

Mikä sitten muuttuu vuoden 2023 alussa, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa?

– Ei välttämättä heti kovinkaan paljon. Esimerkiksi terveysasemien määrä ja sijainti voivat muuttua, ja sähköisiä palveluita saattaa olla nykyistä enemmän käytössä. Samoin henkilöstön liikkuvuus saattaa lisääntyä, Työläjärvi arvioi.

Hän toivoo, että sote-uudistusta alueilla tehtäessä pohdittaisiin uudenlaisia työn tekemisen ja palveluiden toteuttamisen tapoja. Esimerkiksi palveluiden liikkuvuutta ja etäyhteyksien käyttöä voitaisiin lisätä.

– Toivon mukaan eri ammattilaisten vahvuuksia hyödynnetään vastaisuudessa nykyistä paremmin. Nyt puhe on aika lääkärikeskeistä. Kysytään, miten nopeasti pääsee lääkärin vastaanotolle, vaikka joku toinen ammattilainen voisi hoitaa homman yhtä hyvin, Työläjärvi visioi.

Siirtymävaiheessa vakaan ja turvallisen ilmapiirin luominen on tärkeää. Henkilöstön pitää päästä mukaan miettimään palveluiden toteuttamista.

Henkilöstön kannalta uudistuksessa on mahdollisuudet sekä entistä parempaan että entistä huonompaan.

– Muutosvaihe on jo itsessään kuormittava. Siirtymävaiheessa vakaan ja turvallisen ilmapiirin luominen on tärkeää. Henkilöstön pitää päästä mukaan miettimään palveluiden toteuttamista. Monelle työnantajan vaihtuminen voi tietää myös entistä pidempää työmatkaa. Toisaalta uudistus voi myös mahdollistaa ammatillisen kehittymisen ja paremmat jatkokoulutusmahdollisuudet, Työläjärvi pohtii.

MIKSI UUSI SOTE TEHDÄÄN?

Sote-uudistusta on puuhattu vuosikausia. Uudistuksen tekeminen on ollut vaikeaa, sillä poliittiset puolueet ovat olleet erimielisiä siitä, miten se pitäisi käytännössä toteuttaa. Samaan aikaan kaikki tuntuvat kuitenkin olevan yksimielisiä siitä, että uudistus tarvitaan.

– Uudistus tehdään, koska kunnilla on liian kapeat hartiat näin vaativien ja kalliiden palveluiden järjestämiseen. Tarvitsemme isompia ja vahvempia alueita. Tavoitteena on, että kaikille suomalaisille on tarjolla laadukkaat ja oikea-aikaiset, yhdenvertaiset peruspalvelut. Nyt vaihtelu on ollut suurta kunnasta toiseen, Työläjärvi selittää.

Uudistukselle on myös taloudelliset perusteet. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksissa on suuria nousupaineita, kun väestö ikääntyy ja hoidot kallistuvat. Palveluja järkeistämällä on tarkoitus hillitä kustannusten nousua.