Työnan­ta­ja­pe­rintä vahvistaa yhteistyötä

Jäsen­maksun työnan­ta­ja­pe­rintä perustuu työntekijän antamaan lupaan, jonka hän vahvistaa allekir­joit­ta­mal­laan perin­tä­so­pi­muk­sella. Tällä sopimuk­sella työnan­taja saa pidättää työntekijän palkasta jäsen­maksua vastaavan summan, minkä summan työnan­taja sitten tilittää kysei­selle liitolle.

Vuoden alusta Teolli­suus­liiton jäsen­maksu laskee 1,33 prosen­tista 1 prosent­tiin jäsenen verona­lai­sista palkka­tu­loista. Liitto maksaa Avoimen työttö­myys­kassan eli A‑kassan kuukausit­taisen 8 euron jäsen­maksun liiton työmark­ki­noiden käytet­tä­vissä olevien jäsenten puolesta. A‑kassa on entinen Teolli­suuden työttö­myys­kassa, johon Raken­nusalan työttö­myys­kassa ja Finka sulau­tuivat. Liiton jäsenen ei tarvitse tehdä mitään kassa­muu­toksen vuoksi, vaan liitto takaa jäsenel­leen työttö­myys­turvan aivan entiseen tapaan.

Työttö­miltä Teolli­suus­liitto ei edelleen­kään peri jäsen­maksua. Kolmesta Teolli­suus­liiton muodos­ta­neesta liitosta kaksi oli perinyt jäsen­maksua myös työttömiltä.

OSA TYÖEHTOSOPIMUSTA

– Työnan­ta­ja­pe­rintä on kirjattu suurim­paan osaan työeh­to­so­pi­muksia, kertoo Teolli­suus­liiton vastaava järjes­tö­asian­tun­tija Pekka Juusola.

Yleis­si­to­vana työeh­to­so­pi­musten pykälät sitovat kaikkia alan työnan­tajia. Kaikkein äänek­käimmin työnan­ta­ja­pe­rin­nästä luopu­mista on vaatinut Suomen Yrittäjät. Sen media­nok­kela toimi­tus­joh­taja Mikael Penti­käinen osaa nostattaa lausun­noil­laan tiedo­tus­vä­li­neiden kiinnos­tuksen, vaikkei fakta­pohjaa olisi­kaan. Juusola jättää SY:n vaati­mukset omaan arvoonsa.

– Suomen Yrittäjät ei ole edes työmark­ki­naos­a­puoli. He huute­levat ihan toisista ovista, Juusola kuvailee.

Työnan­ta­ja­pe­rintä on ollut Suomessa käytössä 1970-luvun taitteesta lähtien. Juusola toteaa, että tuolloin halut­tiin vahvistaa yhteis­työn kuvioita.

– Nyt katsel­laan ilmei­sesti eri ikkunoista. Joitain vuosia neuvot­te­lu­pöy­dissä on nyt pyöri­telty työnan­ta­ja­pe­rinnän lopet­ta­mista. En tiedä, onko se työnan­ta­ja­puo­lelta uhkailua vai taktiikkaa vai mitä, mutta ainakin se on käsit­tä­mä­töntä. Periminen on jo leivottu sisään työeh­to­so­pi­musten palkka­rat­kai­suihin. Siitä ei tule ylimää­räistä kulua työnantajalle.

Työnan­ta­ja­pe­rinnän lopet­ta­mis­a­ja­tuksia Juusola pitää kummal­li­sina myös siksi, että työnte­ki­jä­puoli haluaa, että heidän työnan­ta­jansa menestyy.

– Työnte­kijät toivovat, että yritys menestyy ja pystyy maksa­maan työeh­to­so­pi­musten mukaisia palkkoja. Työntekijän ammat­ti­tai­toon kuuluu ymmärrys siitä, miten tärkeää on liittyä ammat­ti­liiton jäseneksi. Työnan­ta­ja­pe­rintä on helpoin ja yksin­ker­taisin tapa maksaa jäsenmaksu.

ITSEMAKSAVIA VAJAA NELJÄNNES

Lokakuisen tilaston mukaan Teolli­suus­liiton jäsenistä 23 prosenttia tilittää maksunsa suoraan liittoon. He ovat itsemak­savia jäseniä. Työssä­käy­vien jäsenten 77 prosentin enemmistön jäsen­maksut ovat edelleen työnantajaperinnässä.

Juusola toteaa, että joillain sopimus­aloilla, esimer­kiksi maata­lou­dessa, on muita aloja enemmän itsemak­savia jäseniä. Tämä voi johtua Juusolan mielestä työpaik­ka­ra­ken­teesta, mutta muitakin juuri­syitä on.

Itsemak­sa­vien järjes­telmiä on kehitet­tävä helpom­miksi ja yksinkertaisemmiksi.

Suomessa on yhdis­ty­mis­va­paus eikä työnan­taja saa syrjiä työnte­kijää ammat­ti­liiton jäsenyyden perus­teella. Kaikki työnan­tajat eivät kuiten­kaan toimi Suomen lakien mukaan, eli työntekijä voi joutua salaa­maan jäsenyytensä.

– Nämä jäsenet pelkäävät leimau­tu­vansa työnan­tajan silmissä. He eivät halua, että työnan­taja tietää heidän kuuluvan liittoon. Tämä on erittäin valitet­tava juttu. Sellai­silla työpai­koilla olisi erityisen tärkeää, että työnte­kijät liittyi­sivät liittoon.

Maata­lous­aloilla on myös paljon järjes­täy­ty­mät­tömiä kausi­työ­läisiä. Monet heistä ovat ulkomaa­laisia viipyen Suomessa korkein­taan puoli vuotta. Juusola kertoo, että heille yrite­tään löytää nyt sellainen jäsenyys­muoto, joka olisi oikeu­den­mu­kainen myös kaikkia muita jäseniä ajatellen. Esillä on ollut esimer­kiksi Saksan tuore malli. Siinä mallissa kausi­työ­läinen maksaa kohtuul­lisen kerta­summan ja pääsee välit­tö­mästi esimer­kiksi oikeus­avun piiriin.

– Saimme viime kesänä ensi kertaa Suomessa jaettua kausi­työ­läi­sille infoa työeh­to­so­pi­muk­sista. Siinä kerrot­tiin myös liiton palve­luista. Ensi kesänä saamme lisää kokemuksia, ja niiden pohjalta polun päässä on varmasti oikean­lainen ja tasapuo­linen jäsenyys myös kausi­työ­läi­sille, Juusola lupaa.

MUKAAN KEHITYKSEEN

Vastaava järjes­tö­asian­tun­tija sanoo, että työnan­ta­ja­pe­rintä on ”pyhä asia” ammat­tiyh­dis­tys­liik­keelle eikä siitä hevillä luovuta. Samaan aikaan on liittojen kuitenkin pysyt­tävä mukana yhteis­kunnan ja tekniikan kehityksessä.

– Onhan näitä laitteita ja härpäk­keitä. Itsemak­sa­vien järjes­telmiä on kehitet­tävä helpom­miksi ja yksinkertaisemmiksi.

Liitto on saanut hyvät kokemukset siitä, että jäsen­mak­sunsa rästiin jättä­nei­siin otetaan henki­lö­koh­tai­sesti yhteyttä.

– Jäsenet eivät tahal­laan jätä maksuja hoita­matta. He pitävät siitä, että liitosta soite­taan. Aina vain enemmän jäseniin pitäisi olla suoraan yhteyksissä.