Työnantajaperintä vahvistaa yhteistyötä

Jäsenmaksun työnantajaperintä perustuu työntekijän antamaan lupaan, jonka hän vahvistaa allekirjoittamallaan perintäsopimuksella. Tällä sopimuksella työnantaja saa pidättää työntekijän palkasta jäsenmaksua vastaavan summan, minkä summan työnantaja sitten tilittää kyseiselle liitolle.

Vuoden alusta Teollisuusliiton jäsenmaksu laskee 1,33 prosentista 1 prosenttiin jäsenen veronalaisista palkkatuloista. Liitto maksaa Avoimen työttömyyskassan eli A-kassan kuukausittaisen 8 euron jäsenmaksun liiton työmarkkinoiden käytettävissä olevien jäsenten puolesta. A-kassa on entinen Teollisuuden työttömyyskassa, johon Rakennusalan työttömyyskassa ja Finka sulautuivat. Liiton jäsenen ei tarvitse tehdä mitään kassamuutoksen vuoksi, vaan liitto takaa jäsenelleen työttömyysturvan aivan entiseen tapaan.

Työttömiltä Teollisuusliitto ei edelleenkään peri jäsenmaksua. Kolmesta Teollisuusliiton muodostaneesta liitosta kaksi oli perinyt jäsenmaksua myös työttömiltä.

OSA TYÖEHTOSOPIMUSTA

– Työnantajaperintä on kirjattu suurimpaan osaan työehtosopimuksia, kertoo Teollisuusliiton vastaava järjestöasiantuntija Pekka Juusola.

Yleissitovana työehtosopimusten pykälät sitovat kaikkia alan työnantajia. Kaikkein äänekkäimmin työnantajaperinnästä luopumista on vaatinut Suomen Yrittäjät. Sen medianokkela toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen osaa nostattaa lausunnoillaan tiedotusvälineiden kiinnostuksen, vaikkei faktapohjaa olisikaan. Juusola jättää SY:n vaatimukset omaan arvoonsa.

– Suomen Yrittäjät ei ole edes työmarkkinaosapuoli. He huutelevat ihan toisista ovista, Juusola kuvailee.

Työnantajaperintä on ollut Suomessa käytössä 1970-luvun taitteesta lähtien. Juusola toteaa, että tuolloin haluttiin vahvistaa yhteistyön kuvioita.

– Nyt katsellaan ilmeisesti eri ikkunoista. Joitain vuosia neuvottelupöydissä on nyt pyöritelty työnantajaperinnän lopettamista. En tiedä, onko se työnantajapuolelta uhkailua vai taktiikkaa vai mitä, mutta ainakin se on käsittämätöntä. Periminen on jo leivottu sisään työehtosopimusten palkkaratkaisuihin. Siitä ei tule ylimääräistä kulua työnantajalle.

Työnantajaperinnän lopettamisajatuksia Juusola pitää kummallisina myös siksi, että työntekijäpuoli haluaa, että heidän työnantajansa menestyy.

– Työntekijät toivovat, että yritys menestyy ja pystyy maksamaan työehtosopimusten mukaisia palkkoja. Työntekijän ammattitaitoon kuuluu ymmärrys siitä, miten tärkeää on liittyä ammattiliiton jäseneksi. Työnantajaperintä on helpoin ja yksinkertaisin tapa maksaa jäsenmaksu.

ITSEMAKSAVIA VAJAA NELJÄNNES

Lokakuisen tilaston mukaan Teollisuusliiton jäsenistä 23 prosenttia tilittää maksunsa suoraan liittoon. He ovat itsemaksavia jäseniä. Työssäkäyvien jäsenten 77 prosentin enemmistön jäsenmaksut ovat edelleen työnantajaperinnässä.

Juusola toteaa, että joillain sopimusaloilla, esimerkiksi maataloudessa, on muita aloja enemmän itsemaksavia jäseniä. Tämä voi johtua Juusolan mielestä työpaikkarakenteesta, mutta muitakin juurisyitä on.

Itsemaksavien järjestelmiä on kehitettävä helpommiksi ja yksinkertaisemmiksi.

Suomessa on yhdistymisvapaus eikä työnantaja saa syrjiä työntekijää ammattiliiton jäsenyyden perusteella. Kaikki työnantajat eivät kuitenkaan toimi Suomen lakien mukaan, eli työntekijä voi joutua salaamaan jäsenyytensä.

– Nämä jäsenet pelkäävät leimautuvansa työnantajan silmissä. He eivät halua, että työnantaja tietää heidän kuuluvan liittoon. Tämä on erittäin valitettava juttu. Sellaisilla työpaikoilla olisi erityisen tärkeää, että työntekijät liittyisivät liittoon.

Maatalousaloilla on myös paljon järjestäytymättömiä kausityöläisiä. Monet heistä ovat ulkomaalaisia viipyen Suomessa korkeintaan puoli vuotta. Juusola kertoo, että heille yritetään löytää nyt sellainen jäsenyysmuoto, joka olisi oikeudenmukainen myös kaikkia muita jäseniä ajatellen. Esillä on ollut esimerkiksi Saksan tuore malli. Siinä mallissa kausityöläinen maksaa kohtuullisen kertasumman ja pääsee välittömästi esimerkiksi oikeusavun piiriin.

– Saimme viime kesänä ensi kertaa Suomessa jaettua kausityöläisille infoa työehtosopimuksista. Siinä kerrottiin myös liiton palveluista. Ensi kesänä saamme lisää kokemuksia, ja niiden pohjalta polun päässä on varmasti oikeanlainen ja tasapuolinen jäsenyys myös kausityöläisille, Juusola lupaa.

MUKAAN KEHITYKSEEN

Vastaava järjestöasiantuntija sanoo, että työnantajaperintä on ”pyhä asia” ammattiyhdistysliikkeelle eikä siitä hevillä luovuta. Samaan aikaan on liittojen kuitenkin pysyttävä mukana yhteiskunnan ja tekniikan kehityksessä.

– Onhan näitä laitteita ja härpäkkeitä. Itsemaksavien järjestelmiä on kehitettävä helpommiksi ja yksinkertaisemmiksi.

Liitto on saanut hyvät kokemukset siitä, että jäsenmaksunsa rästiin jättäneisiin otetaan henkilökohtaisesti yhteyttä.

– Jäsenet eivät tahallaan jätä maksuja hoitamatta. He pitävät siitä, että liitosta soitetaan. Aina vain enemmän jäseniin pitäisi olla suoraan yhteyksissä.