Kohti vuotta 2022 – Suomi pärjää osaamisella, laatutuotteilla ja hyvinvoinnilla

13.12.2021

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVITUS ERIC LERAILLEZ
KUVAT KITI HAILA

Suomen kilpailukyky on monin tavoin kunnossa, mutta kehityksen kelkasta ei ole varaa pudota vuonna 2022. Työt ja tekijät pitää saada kohtaamaan entistä paremmin, jotta laatutuotteita valmistuu jatkossakin. Samalla on pidettävä kiinni hyvinvoinnista, joka on kehityksen perusta

Suomi pärjää myös vuonna 2022, kun maassa on paljon hyviä työpaikkoja, joissa syntyy koti- ja maailmanmarkkinoilla kaupaksi käyviä tuotteita.

– Paketti on viimeiset viisi vuotta ollut hyvin kasassa. Kun maailmalla tarvitaan tuotteita, Suomessa on paljon yrityksiä, jotka pystyvät kilpailukykyisesti tuottamaan niitä, sanoo Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund.

Paikoilleen ei kuitenkaan tule jäädä lepäämään, vaan pakettia kannattaa kehittää jatkuvasti.

– Kilpailu kovenee maailmalla, Eklund toteaa.

Osaaminen on kilpailuvaltti, josta kannattaa pitää kiinni. Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila katsoo, että tänä syksynä voimaan tullut oppivelvollisuuden pidennys torjuu koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämistä.

– Pidän uudistusta todella merkittävänä, Anttila sanoo.

Toimivassa yhteiskunnassa yrityksillä on hyvät lähtökohdat menestyä. Koulutuksen lisäksi erilaiset palvelut ja turvaverkot luovat pohjaa Suomen menestykselle.

– Koko yhteiskunnallisen infran pitää olla kunnossa, Anttila toteaa.

VAHVUUKSILLA ETEENPÄIN

Omien vahvuuksien ja heikkouksien analysointi on tärkeää: luontaisten tai luotujen kilpailuetujen tunnistaminen auttaa keskittymään olennaiseen.

– Kun on analysoitu vahvuudet, pitäisi mennä pitkäjänteisesti siihen suuntaan, Eklund toteaa.

Esimerkiksi hän nostaa Suomessa kasvussa olevan akkuklusterin. Suomessa on raaka-aineita, alan osaamista ja energiakin on kilpailukykyisen hintaista, joten menestysmahdollisuudet ovat olemassa.

Koko yhteiskunnallisen infran pitää olla kunnossa.

Myös terveysteknologiassa Suomi on menestynyt osaamisella ja pitkäjänteisyydellä. Alueelliset vahvuudet maan sisällä kannattaa käyttää hyväksi.

– Terveydenhoitoklusterille on syntynyt huippuyrityksiä, jotka ovat keskittyneet etenkin Turun ja Kuopion yliopistosairaaloiden ympärille, Anttila kertoo.

Menestyminen ei kuitenkaan ole helppoa. Kilpailijayritykset maailmalla panostavat tuotekehitykseen, ja kilpailijavaltiot saattavat käyttää merkittäviäkin valtiontukia.

– Markkinatalouden perusperiaatteet hämärtyvät, mutta pitää olla mahdollisuudet vastata kilpailijamaiden valtiontukiin, Eklund sanoo.

AJOITUKSET KUNTOON

Vihreän siirtymän teknologioissa ja osaamisessa Suomi on hyvissä asemissa, mutta asemat eivät säily itsestään.

– Kaiken politiikan ja yritysten toiminnan pitää olla lähellä ensiluokkaista, Eklund sanoo.

Toisenlainen esimerkki löytyy kuluttajaverkkokaupasta, jossa suomalaiset yritykset eivät maailmanlaajuisesti ole menestyneet. Verkkokaupan kansainvälisten jättien rinnalle on vaikea ponnistaa, eikä päätä kannata hakata seinään liian pitkään.

– Ehkä on hyväksyttävä, että Suomelta puuttuu jokin kilpailukykytekijä verkkokaupassa, Eklund pohtii.

Uusien tuotteiden tai palvelujen kehitys ja saaminen oikeaan aikaan maailmanmarkkinoille on herkkä laji, jossa sattumallakin on sijansa.

– Oikea ajoitus tarkoittaa myös, että ei huudella asiasta etukäteen. Teollisuuden digitalisoituminen etenee yrityksissä askel askeleelta, ja kokonaiskuvaa voi olla vaikea hahmottaa, Anttila sanoo.

TUTKI JA KEHITÄ

Tutkimukseen ja kehitykseen panostaminen on toimiva keino pärjätä. Suomen kilpailijamaat ovat kehittyneitä maita, joissa panostuksia tehdään.

Suomessa käytetyt rahasummat kuitenkin kertovat, että parantamisen varaa on tutkimus- ja kehitystoiminnassa.

– Verrattuna moneen muuhun maahan summat ovat huomattavan vähäisiä. Suomessa kuitenkin on tuotekehittelyä, Anttila sanoo.

Esimerkiksi hän antaa tekstiiliteollisuuden, jossa tuotekehitystä ja suunnittelutyötä tehdään Suomessa, vaikka itse tuotteet valmistettaisiin pääosin Baltian maissa tai kauempana maailmalla.

KORONA VOI VIELÄ YLLÄTTÄÄ

Koronaviruksen tuoma poikkeusaika on heitellyt maailmanmarkkinoita moneen suuntaan. Alussa lähes kaikki toiminta meni jäihin, ja sittemmin erilaisia rajoituksia on kiristetty ja löysätty pandemiatilanteen mukaan.

Talous on kääntynyt kasvuun tänä vuonna, ja vuosi 2022 näyttää vahvan kasvun ajalta.

– Tilanne on nyt monilta osin parempi kuin ennen koronaa, Eklund kertoo.

Tilauskirjat ovat monessa työpaikassa täynnä. Vastaan alkaa tulla pula materiaaleista, komponenteista, tekijöistä ja kapasiteetista.

Kasvuennusteisiin ei kuitenkaan kannata tuudittautua.

– Koronan suhteen talouskehitys on yllättänyt monta kertaa. Kannattaa pitää valmiutta erilaisiin toimiin taloudellisen elvytyksen jatkamiseksi, Eklund suosittaa.

Työllisyys on kohentunut vuoden 2021 aikana kohisten. Koronakuopasta on noustu pandemiaa edeltänyttä tasoa korkeammalle.

– Teollisuusliiton jäsenissä ansiopäivärahan saajien määrä on pudonnut alle puoleen verrattuna vuoden alkuun. Ihmiset ovat löytäneet töitä, Anttila kertoo.

Myös yleinen työllisyyskehitys on positiivinen. Lokakuussa 2021 työllisyysaste kohosi jo 72,7 prosenttiin.

– Tilauskirjat ovat monessa työpaikassa täynnä. Vastaan alkaa tulla pula materiaaleista, komponenteista, tekijöistä ja kapasiteetista, Anttila kertoo.

TYÖT JA TEKIJÄT KOHTAAMAAN

Avoimet työt ja työttömät tekijät eivät tällä hetkellä kohtaa sujuvasti. Yksi syy näyttää olevan asenteissa, jotka eivät muutu samaa tahtia kuin työmarkkinat.

Marraskuussa julkaistu Teollisuusliiton laaja luottamusmieskysely kertoo, että yritykset ovat olleet passiivisia työvoimapulan ratkaisussa. Osaavia tekijöitä ei ole houkuteltu palkkoja nostamalla, eikä osaamista ole ryhdytty parantamana omatoimisesti.

– Työnantajat eivät ole tottuneet ottamaan työntekijää, joka ei ole täysin valmis. Ajatusmallit ovat syvälle juurtuneita, Eklund pohtii.

Töiden ja tekijöiden kohtaamattomuus on myös sukupuolikysymys. Perinteiset ajatusmallit miesten ja naisten töistä jäykistävät työmarkkinoita.

– Miksi naiset eivät voisi tulla töihin nykyistä enemmän perinteiseen teollisuuteen, Anttila kysyy.

Teollisuuden imago-ongelma pitäisi ratkaista, jotta saadaan naiset ja uudet sukupolvet teollisuuden töihin.

Hän pohtii, että teollisuuden perinteinen imago voi vähentää alan houkuttelevuutta. Tänä päivänä teollisuudessa koneet tekevät raskaimmat työt, joten ruumiinrakenne ei rajaa tekijöitä. Myös päästöttömyyteen ja vihreisiin arvoihin panostaminen voivat parantaa mielikuvia.

– Teollisuuden imago-ongelma pitäisi ratkaista, jotta saadaan naiset ja uudet sukupolvet teollisuuden töihin, Anttila sanoo.

NÄYTÖT OVAT KOVAT

Suomi on osoittanut, että keinot menestykseen ovat edelleen omissa käsissä. Uudistuminen on tärkeää, mutta hyväksi havaituista valteista kannattaa pitää kiinni.

– Vuosikymmenien mukana osaaminen ja yritykset ovat kehittyneet. Yritykset lähtevät tarjouskilpailuihin hyvistä asemista, Eklund toteaa.

Pohjoismainen yhteiskuntajärjestelmä on perustunut siihen, ettei ole luotu halpatyömarkkinoita. Kilpailukyky on rakennettu muilla keinoin ja samalla on luotu tasa-arvoista yhteiskuntaa.

– Näytöt ovat kovat. Onko syytä lähteä tuntemattomille teille, Eklund kysyy.

Suhdanteella vauhtiin, tuottavuudella lentoon

Tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta näkee merkkejä tuottavuuden paranemisesta.

Vuosi 2022 näyttää Suomessa vahvalta nousukaudelta, jota maailmanlaajuinen suhdanne pönkittää. Työn ja talouden tutkimuslaitoksen Laboren johtaja Mika Maliranta kertoo, että suhdannekasvun jälkeen on keskeistä, miten kasvua jatketaan tuottavuutta parantamalla.

Aiemmin Palkansaajien tutkimuslaitoksena tunnetun Laboren vuosien 2021–2023 talousennusteessa vuoden 2022 kasvuksi arvioidaan 3,5 prosenttia ja vuoden 2023 kasvuksi 1,8 prosenttia.

– Ollaan siirtymässä noususuhdanteesta korkeasuhdanteeseen, Maliranta kertoo.

Koronapandemian helpottaessa kasvua on kirittänyt ensin yksityisen kysynnän elpyminen, ja ensi vuonna vauhtia antaa vientikauppa.

Maailmantalouden suhdanteet menevät ylös ja alas, joten pidemmän päälle pelkän suhdanteen varaan ei kannata laskea.

– Suhdannekasvun vaihe on ohi ensi tai sitä seuraavan vuoden aikana. Sitten jännityksellä seurataan, alkaako tuottavuuden kasvuun perustuva kasvun vaihe, Maliranta pohtii.

TUOTTAVUUDEN KASVUSTA MERKKEJÄ

Tuottavuuden kasvu perustuu pitkäjänteiseen työhön. Maliranta kertoo, että tuottavuuskasvu näkyy 5–15 vuoden viiveellä siitä, kun yrityksessä on panostettu tutkimukseen ja kehitykseen.

Vuoden 2008 talouskriisin jälkeen Suomessa työn tuottavuus on ollut hitaassa kasvussa. Maliranta arvioi, että monien suomalaisten yritysten panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat olleet hyvällä tasolla, jos tilastoista siivotaan pois Nokian romahdus.

– Muussa kansantaloudessa on voimakkaasti lisätty panostusta tutkimukseen ja kehitykseen.

Ollaan siirtymässä noususuhdanteesta korkeasuhdanteeseen.

Pitkäjänteisen panostamisen jälkeen tuottavuuden kasvun seuraava vaihe on työpaikkarakenteen muutos. Kehittyvät yritykset kasvavat ja palkkaavat lisää työvoimaa, ja osa yrityksistä kuihtuu pois. Tätä kutsutaan myös luovaksi tuhoksi.

Suomessa monilla aloilla puhutaan työvoimapulasta, mikä voi olla merkki myös luovasta tuhosta ja työn tuottavuuden kasvusta.

– On mahdollista, että meillä on nopeamman tuottavuuskasvun jakso edessä, Maliranta arvioi.

UUSIUTUMISKYKYISET TYÖMARKKINAT

Suomen työmarkkinoita on monissa yhteyksissä nimitetty jäykiksi. Maliranta kuitenkin kertoo, että esimerkiksi 2000-luvulla Yhdysvaltoihin verrattuna Suomen työmarkkinat ovat uusiutumiskykyiset.

Yksittäistä syytä työmarkkinoiden dynaamisuuteen on hankala osoittaa, mutta muun muassa sosiaaliturva- ja koulutusjärjestelmät tukevat uusiutumista.

Pitkäaikaistyöttömyys on ollut ongelma Suomen työmarkkinoilla. Lääkkeeksi on usein tarjottu työttömyysturvan heikennyksiä ja erilaisia aktiivitoimia. Maliranta pohtii, että tällaiset keinot täytyy harkita tarkkaan, jottei lääke tee kipeämpää kuin itse tauti.

– On tärkeää katsoa, miten tauti etenee ja missä määrin paranee itsestään, Maliranta sanoo.

Korona-aikana Suomen työmarkkinat ovat näyttäneet sopeutumiskykyään.

– Meillä on lomautusjärjestelmä ollut käytössä iät ja ajat valmiiksi viritettynä, kun korona alkoi, Maliranta muistuttaa.

Lomautusjärjestelmä on työnantajalla toimiva tapa sopeuttaa kustannuksia, ja työttömyysvakuutusjärjestelmä auttaa työntekijän lomautusjakson yli.

PANOKSIA PERUSTUTKIMUKSEEN

Julkinen sektori on auttanut yrityksiä vaikean ajan yli. Koronatukien kohdentumista on kritisoitu, mutta erilaiset tuet näyttävät kantaneen montaa yritystä poikkeusaikana.

– Yritystukea kannatti lapioida kunnolla ja nopeasti, ettei tullut konkurssiepidemiaa, Maliranta toteaa.

Julkinen valta voi parhaimmillaan vahvistaa innovaatioekosysteemiä, jotta teknologiaa kehitetään laajemmalla kunnianhimolla.

Julkiselle panostukselle on tarvetta normaaliaikoinakin. Maliranta pohtii, että Suomessa oli innovaatioita rahoittaneen Tekesin aikaan toimiva malli, jossa julkista rahaa sijoitettiin yliopistojen perustutkimukseen ja yritysyhteistyöhön. Nykyisin tällaista yhteistyöympäristöä kutsutaan myös innovaatioekosysteemiksi.

– Tekesin kautta valtiovalta rahoitti kunnianhimoisia hankkeita, Maliranta toteaa.

Vuonna 2018 Tekes ja kansainvälistymis-, investointi- ja matkailunedistämispalveluita tarjoava Finpro yhdistyivät ja uudeksi nimeksi tuli Business Finland.

– Olen surrut, että painopiste on mennyt perustutkimuksen rajapinnasta markkinointiin ja loppuvaiheeseen, Maliranta kertoo.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa tärkeässä roolissa on panostaa uusien vihreiden teknologioiden kehitykseen.

– Julkinen valta voi parhaimmillaan vahvistaa innovaatioekosysteemiä, jotta teknologiaa kehitetään laajemmalla kunnianhimolla, Maliranta toteaa.

Hyvän kehää ei kannata katkaista

Hyvinvointiin kannattaa sijoittaa, jos Suomi haluaa pärjätä jatkossakin. Tilastot ja kyselyt kertovat, että erityisesti nuorten hyvinvoinnissa on korjausvelkaa maksettavana.

– Suomi on edelleen aika hyvin yhdenvertaisuutta ylläpitävä yhteiskunta, sanoo Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas.

Soste on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 240 sosiaali- ja terveysalan järjestöä.

Yhdenvertaisessa yhteiskunnassa talouskasvu tarkoittaa hyvää valtaosalle väestöä, ja tukea pyritään tarjoamaan tarvitsijoille.

– Politiikka on pitkään ollut samaa, eli perusturvasta on pidetty melko hyvin huolta, Ahokas toteaa.

Suomessa sotien jälkeisenä aikana ajatuksena on ollut, että väestön hyvinvointi, työkyky ja osallistumismahdollisuudet luovat tuottavuutta. Tällä reseptillä hyvinvointivaltiota on rakennettu.

– Kehä ruokkii itseään. Kun tehdään panostuksia, niin sitä enemmän niihin on varaa, Ahokas kuvailee.

NUORTEN PAHOINVOINTI HUOLENA

Tänä päivänä ei ole selvää, että hyvän kehä ruokkii kaikkia kansalaisia. Eri tunnusluvut ja kyselytutkimukset kertovat erityisesti nuorten pahoinvoinnista.

Vuonna 2020 Suomessa alle 40-vuotiaita oli lähes 30 000 työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyssyistä.

Kouluterveyskyselyissä kasvava osuus nuorista kertoo kokevansa terveytensä huonoksi ja alle 24-vuotiaiden koulutustaso on laskenut viime vuosina.

– Kun näillä indikaattoreilla katsoo, hyvinvointi-investointeihin on tarvetta suomalaisessa yhteiskunnassa, Ahokas sanoo.

Kehä ruokkii itseään. Kun tehdään panostuksia, niin sitä enemmän niihin on varaa.

Nuorten koulutustason parantamiseen saatiin apua tänä syksynä, kun oppivelvollisuusikä nousi tarjoten maksuttoman toisen asteen koulutuksen. Ahokas toteaa, että vastaavia sijoituksia hyvinvointiin tarvitaan jatkossakin, sillä korona-aika on entisestään heikentänyt tilannetta.

– Toivottavasti ensi vuonna ja tulevina vuosina korjausvelkaa hyvinvoinnin kentällä maksetaan pois.

Työllisyysasteen kannalta katsottuna nuorten ongelmiin on erityisen tärkeää tarttua.

– Tämä on se ikäryhmä, jolla työuraa on mahdollisesti jäljellä vuosikymmeniä, Ahokas muistuttaa.

JÄRJESTÖT HYVINVOINNIN TUKENA

Soste on ajanut Suomeen terapiatakuuta, jolla voitaisiin auttaa muun muassa nuoria varhaisessa vaiheessa.

– Kevyetkin interventiot voivat tuottaa hyvän tuloksen ja kantaa pitkälle, Ahokas sanoo.

Julkisen sektorin lisäksi suomalaista hyvinvointia rakennetaan kolmannella sektorilla järjestöissä.

– Sote-järjestöt ovat osaltaan rakentaneet hyvinvointivaltion palvelurakenteita, Ahokas toteaa.

 

Teollisuusliiton valtuuston puheenjohtaja Jarmo Markkanen.

”Kilpailemaan kyllä pystyy”

Teollisuusliittolaisilla työpaikoilla on nähty, että osaaminen, toimitusvarmuus ja raaka-aineet ovat kilpailuetuja. Myös työehtosopimus luo vakautta toimintaympäristöön.

– Kilpailemaan kyllä pystyy, kun on osaava henkilökunta, sanoo Hydnum Oy:n pääluottamusmies Jarmo Markkanen. Hän on myös Teollisuusliiton valtuuston puheenjohtaja.

Hydnum kehittää ja valmistaa Muhoksella sisustusmattoja hyötyajoneuvoihin ja työkoneisiin.

– Pystytään kilpailemaan laadulla ja nopealla muutoskyvyllä. Toimitusvarmuus on meidän valttimme, ja hinnallakin on pärjätty, Markkanen kertoo.

Mattojen valmistus on työtä, johon ei suoraan valmistu mistään koulusta. Osaamista ylläpidetään ja jaetaan oman talon sisällä.

– On niin erikoishommaa, että opetetaan itse, Markkanen toteaa.

Kolmivuorotyössä valmistetaan urakkapalkalla mattoja, jotka painavat jopa parikymmentä kiloa.

– Henkilöstön jaksamista voidaan ja pitääkin kehittää edelleen, Markkanen sanoo.

Viime aikoina raaka-aineiden hinnannousu on ollut haasteena, mutta se ei ole pilannut näkymiä.

– Nyt homma rullaa ja ensi vuosi näyttää hyvältä, Markkanen kertoo.

Työnantajajärjestöjen irtiotot työehtosopimustoiminnasta ihmetyttävän, sillä hyvinvointia ja tasa-arvoa on Suomessa rakennettu yhdessä sopien.

– Paljon on tehty hyvää. Jos järjestelmää rappeutetaan, niin ei tässä ole voittajia, Markkanen sanoo.

Teollisuusliiton hallituksen jäsen Maritta Nousiainen.

RAAKA-AINEET JA OSAAMINEN VALTTEINA

– Puurakentaminen on hyvällä mallilla. Nykyisin tehdään puukerrostaloja ja -päiväkoteja, sanoo Teollisuusliiton hallituksen jäsen Maritta Nousiainen.

Pitkään mekaanisen metsäteollisuuden töitä tehnyt Nousiainen jäi viime kesänä pois töistä ja kohta on eläkkeelle siirtymisen aika. Viimeinen työpaikka oli 11 vuoden ajan Veljekset Vaara Oy:n Tervolan sahalla.

Nousiainen katsoo, että mekaanisessa metsäteollisuudessa Suomen valttina on raaka-aineen läheisyys ja työntekijöiden osaaminen.

– Suomessa opetetaan ihmiset kunnolla töihin. Kun on tietotaitoa, pystyy itse tekemään ratkaisuja, Nousiainen pohtii.

Viimeisimmässä työpaikassa hän näki uuden yrittäjäpolven astumisen perheyrityksen johtoon. Sahalla on tehty useita investointeja, eli tulevaisuuteen löytyy luottoa.

Metsäteollisuus ry ilmoitti lokakuussa 2020 lopettavansa työehtosopimusten tekemisen. Teollisuusliiton näkökulmasta tämä tarkoittaa noin 200 yrityskohtaisen työehtosopimuksen tekemistä mekaanisessa metsäteollisuudessa.

Nousiainen kertoo, että työpaikalla työantajapuolen ilmoitus nosti paljon kysymyksiä.

– Alettiin miettiä, että miten sitten käy ja kuka meitä puolustaa, Nousiainen kertoo.

Marraskuun 2021 lopussa Teollisuusliitto oli tehnyt kaksi yrityskohtaista sopimusta.

– Toivottavasti sopimuksenteossa päästään nyt vauhtiin, Nousiainen sanoo.

Teollisuusliiton valtuuston jäsen Tapio Ruostetoja.

SUUNNITTELU JA TUOTANTO LÄHEKKÄIN

– Suunnittelu on kotimaassa ja tuotanto siinä kyljessä. Saadaan ulos laadukasta tavaraa, jolla pärjätään monia kilpailijoita vastaan, sanoo Hitachi Energyn Vaasan tehtaan pääluottamusmies Tapio Ruostetoja. Hän on myös Teollisuusliiton valtuuston jäsen.

Hitachi Energy suunnittelee, valmistaa ja huoltaa muun muassa tuulivoimaloissa käytettäviä muuntajia. Tuulivoimaa rakennetaan jatkuvasti lisää ja muuntajien tehovaatimukset kasvavat.

– Pystytään kehittämään tuotteita työntekijöidenkin näkökannat kuullen, Ruostetoja kertoo.

Osaaminen ja sitä kautta monipuolinen asiakkaiden toiveisiin vastaaminen ovat valtteja Vaasassa. Vihreät arvot ovat tänä päivänä asiakkaiden vaatimuslistoilla korkealla.

– Kunhan saadaan pidettyä tehdas erikoismuuntajatehtaana tulevaisuudessakin, niin ollaan kova tekijä, Ruostetoja kertoo.

Tulevan vuoden tilauskanta näyttää hyvältä. Suomen teollisuudessa on puhuttu paljon työvoimapulasta. Ruostetoja kertoo, että viitteitä pulasta on näkynyt, mutta uuden työvoiman saanti on pääosin toiminut.

– Oppisopimusjaksojen kautta on saatu palkattua meille osaavia ihmisiä.

Työnantajajärjestöjen irtiotot työehtosopimustoiminnasta tuntuvat hätiköidyiltä, sillä sopimalla on luotu vakautta monella tasolla.

– Kun työehtosopimukset ovat pöydässä, niin se antaa työrauhaa firman sisälläkin, Ruostetoja sanoo.