Kohti vuotta 2022 – Suomi pärjää osaa­mi­sella, laatu­tuot­teilla ja hyvinvoinnilla

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVITUS ERIC LERAILLEZ
KUVAT KITI HAILA

Suomen kilpai­lu­kyky on monin tavoin kunnossa, mutta kehi­tyk­sen kelkasta ei ole varaa pudota vuonna 2022. Työt ja teki­jät pitää saada kohtaa­maan entistä parem­min, jotta laatu­tuot­teita valmis­tuu jatkos­sa­kin. Samalla on pidet­tävä kiinni hyvin­voin­nista, joka on kehi­tyk­sen perusta

Suomi pärjää myös vuonna 2022, kun maassa on paljon hyviä työpaik­koja, joissa syntyy koti- ja maail­man­mark­ki­noilla kaupaksi käyviä tuotteita.

– Paketti on viimei­set viisi vuotta ollut hyvin kasassa. Kun maail­malla tarvi­taan tuot­teita, Suomessa on paljon yrityk­siä, jotka pysty­vät kilpai­lu­ky­kyi­sesti tuot­ta­maan niitä, sanoo Teol­li­suus­lii­ton erikois­tut­kija Timo Eklund.

Paikoil­leen ei kuiten­kaan tule jäädä lepää­mään, vaan paket­tia kannat­taa kehit­tää jatkuvasti.

– Kilpailu kove­nee maail­malla, Eklund toteaa.

Osaa­mi­nen on kilpai­lu­valtti, josta kannat­taa pitää kiinni. Teol­li­suus­lii­ton tutki­mus­pääl­likkö Anu-Hanna Anttila katsoo, että tänä syksynä voimaan tullut oppi­vel­vol­li­suu­den piden­nys torjuu koulu­tuk­sen ja työelä­män ulko­puo­lelle jäämistä.

– Pidän uudis­tusta todella merkit­tä­vänä, Anttila sanoo.

Toimi­vassa yhteis­kun­nassa yrityk­sillä on hyvät lähtö­koh­dat menes­tyä. Koulu­tuk­sen lisäksi erilai­set palve­lut ja turva­ver­kot luovat pohjaa Suomen menestykselle.

– Koko yhteis­kun­nal­li­sen infran pitää olla kunnossa, Anttila toteaa.

VAHVUUKSILLA ETEENPÄIN

Omien vahvuuk­sien ja heik­kouk­sien analy­sointi on tärkeää: luon­tais­ten tai luotu­jen kilpai­lue­tu­jen tunnis­ta­mi­nen auttaa keskit­ty­mään olennaiseen.

– Kun on analy­soitu vahvuu­det, pitäisi mennä pitkä­jän­tei­sesti siihen suun­taan, Eklund toteaa.

Esimer­kiksi hän nostaa Suomessa kasvussa olevan akkuklus­te­rin. Suomessa on raaka-aineita, alan osaa­mista ja ener­gia­kin on kilpai­lu­ky­kyi­sen hintaista, joten menes­tys­mah­dol­li­suu­det ovat olemassa.

Koko yhteis­kun­nal­li­sen infran pitää olla kunnossa.

Myös terveys­tek­no­lo­giassa Suomi on menes­ty­nyt osaa­mi­sella ja pitkä­jän­tei­syy­dellä. Alueel­li­set vahvuu­det maan sisällä kannat­taa käyt­tää hyväksi.

– Tervey­den­hoi­toklus­te­rille on synty­nyt huip­pu­yri­tyk­siä, jotka ovat keskit­ty­neet eten­kin Turun ja Kuopion yliopis­to­sai­raa­loi­den ympä­rille, Anttila kertoo.

Menes­ty­mi­nen ei kuiten­kaan ole help­poa. Kilpai­li­jay­ri­tyk­set maail­malla panos­ta­vat tuote­ke­hi­tyk­seen, ja kilpai­li­ja­val­tiot saat­ta­vat käyt­tää merkit­tä­viä­kin valtiontukia.

– Mark­ki­na­ta­lou­den perus­pe­ri­aat­teet hämär­ty­vät, mutta pitää olla mahdol­li­suu­det vastata kilpai­li­ja­mai­den valtion­tu­kiin, Eklund sanoo.

AJOITUKSET KUNTOON

Vihreän siir­ty­män tekno­lo­gioissa ja osaa­mi­sessa Suomi on hyvissä asemissa, mutta asemat eivät säily itsestään.

– Kaiken poli­tii­kan ja yritys­ten toimin­nan pitää olla lähellä ensi­luok­kaista, Eklund sanoo.

Toisen­lai­nen esimerkki löytyy kulut­ta­ja­verk­ko­kau­pasta, jossa suoma­lai­set yrityk­set eivät maail­man­laa­jui­sesti ole menes­ty­neet. Verk­ko­kau­pan kansain­vä­lis­ten jättien rinnalle on vaikea ponnis­taa, eikä päätä kannata hakata seinään liian pitkään.

– Ehkä on hyväk­syt­tävä, että Suomelta puut­tuu jokin kilpai­lu­ky­ky­te­kijä verk­ko­kau­passa, Eklund pohtii.

Uusien tuot­tei­den tai palve­lu­jen kehi­tys ja saami­nen oike­aan aikaan maail­man­mark­ki­noille on herkkä laji, jossa sattu­mal­la­kin on sijansa.

– Oikea ajoi­tus tarkoit­taa myös, että ei huudella asiasta etukä­teen. Teol­li­suu­den digi­ta­li­soi­tu­mi­nen etenee yrityk­sissä askel aske­leelta, ja koko­nais­ku­vaa voi olla vaikea hahmot­taa, Anttila sanoo.

TUTKI JA KEHITÄ

Tutki­muk­seen ja kehi­tyk­seen panos­ta­mi­nen on toimiva keino pärjätä. Suomen kilpai­li­ja­maat ovat kehit­ty­neitä maita, joissa panos­tuk­sia tehdään.

Suomessa käyte­tyt raha­sum­mat kuiten­kin kerto­vat, että paran­ta­mi­sen varaa on tutki­mus- ja kehitystoiminnassa.

– Verrat­tuna moneen muuhun maahan summat ovat huomat­ta­van vähäi­siä. Suomessa kuiten­kin on tuote­ke­hit­te­lyä, Anttila sanoo.

Esimer­kiksi hän antaa teks­tii­li­teol­li­suu­den, jossa tuote­ke­hi­tystä ja suun­nit­te­lu­työtä tehdään Suomessa, vaikka itse tuot­teet valmis­tet­tai­siin pääosin Baltian maissa tai kauem­pana maailmalla.

KORONA VOI VIELÄ YLLÄTTÄÄ

Koro­na­vi­ruk­sen tuoma poik­keus­aika on heitel­lyt maail­man­mark­ki­noita moneen suun­taan. Alussa lähes kaikki toiminta meni jäihin, ja sittem­min erilai­sia rajoi­tuk­sia on kiris­tetty ja löysätty pande­mia­ti­lan­teen mukaan.

Talous on kään­ty­nyt kasvuun tänä vuonna, ja vuosi 2022 näyt­tää vahvan kasvun ajalta.

– Tilanne on nyt monilta osin parempi kuin ennen koro­naa, Eklund kertoo.

Tilaus­kir­jat ovat monessa työpai­kassa täynnä. Vastaan alkaa tulla pula mate­ri­aa­leista, kompo­nen­teista, teki­jöistä ja kapasiteetista.

Kasvuen­nus­tei­siin ei kuiten­kaan kannata tuudittautua.

– Koro­nan suhteen talous­ke­hi­tys on yllät­tä­nyt monta kertaa. Kannat­taa pitää valmiutta erilai­siin toimiin talou­del­li­sen elvy­tyk­sen jatka­mi­seksi, Eklund suosittaa.

Työl­li­syys on kohen­tu­nut vuoden 2021 aikana kohis­ten. Koro­na­kuo­pasta on noustu pande­miaa edel­tä­nyttä tasoa korkeammalle.

– Teol­li­suus­lii­ton jäse­nissä ansio­päi­vä­ra­han saajien määrä on pudon­nut alle puoleen verrat­tuna vuoden alkuun. Ihmi­set ovat löytä­neet töitä, Anttila kertoo.

Myös ylei­nen työl­li­syys­ke­hi­tys on posi­tii­vi­nen. Loka­kuussa 2021 työl­li­syy­saste kohosi jo 72,7 prosenttiin.

– Tilaus­kir­jat ovat monessa työpai­kassa täynnä. Vastaan alkaa tulla pula mate­ri­aa­leista, kompo­nen­teista, teki­jöistä ja kapa­si­tee­tista, Anttila kertoo.

TYÖT JA TEKIJÄT KOHTAAMAAN

Avoi­met työt ja työt­tö­mät teki­jät eivät tällä hetkellä kohtaa suju­vasti. Yksi syy näyt­tää olevan asen­teissa, jotka eivät muutu samaa tahtia kuin työmarkkinat.

Marras­kuussa julkaistu Teol­li­suus­lii­ton laaja luot­ta­mus­mies­ky­sely kertoo, että yrityk­set ovat olleet passii­vi­sia työvoi­ma­pu­lan ratkai­sussa. Osaa­via teki­jöitä ei ole houku­teltu palk­koja nosta­malla, eikä osaa­mista ole ryhdytty paran­ta­mana omatoimisesti.

– Työnan­ta­jat eivät ole tottu­neet otta­maan työn­te­ki­jää, joka ei ole täysin valmis. Ajatus­mal­lit ovat syvälle juur­tu­neita, Eklund pohtii.

Töiden ja teki­jöi­den kohtaa­mat­to­muus on myös suku­puo­li­ky­sy­mys. Perin­tei­set ajatus­mal­lit mies­ten ja nais­ten töistä jäykis­tä­vät työmarkkinoita.

– Miksi naiset eivät voisi tulla töihin nykyistä enem­män perin­tei­seen teol­li­suu­teen, Anttila kysyy.

Teol­li­suu­den imago-ongelma pitäisi ratkaista, jotta saadaan naiset ja uudet suku­pol­vet teol­li­suu­den töihin.

Hän pohtii, että teol­li­suu­den perin­tei­nen imago voi vähen­tää alan houkut­te­le­vuutta. Tänä päivänä teol­li­suu­dessa koneet teke­vät raskaim­mat työt, joten ruumiin­ra­kenne ei rajaa teki­jöitä. Myös pääs­töt­tö­myy­teen ja vihrei­siin arvoi­hin panos­ta­mi­nen voivat paran­taa mielikuvia.

– Teol­li­suu­den imago-ongelma pitäisi ratkaista, jotta saadaan naiset ja uudet suku­pol­vet teol­li­suu­den töihin, Anttila sanoo.

NÄYTÖT OVAT KOVAT

Suomi on osoit­ta­nut, että keinot menes­tyk­seen ovat edel­leen omissa käsissä. Uudis­tu­mi­nen on tärkeää, mutta hyväksi havai­tuista valteista kannat­taa pitää kiinni.

– Vuosi­kym­me­nien mukana osaa­mi­nen ja yrityk­set ovat kehit­ty­neet. Yrityk­set lähte­vät tarjous­kil­pai­lui­hin hyvistä asemista, Eklund toteaa.

Pohjois­mai­nen yhteis­kun­ta­jär­jes­telmä on perus­tu­nut siihen, ettei ole luotu halpa­työ­mark­ki­noita. Kilpai­lu­kyky on raken­nettu muilla keinoin ja samalla on luotu tasa-arvoista yhteiskuntaa.

– Näytöt ovat kovat. Onko syytä lähteä tunte­mat­to­mille teille, Eklund kysyy.

Suhdan­teella vauh­tiin, tuot­ta­vuu­della lentoon

Tutki­mus­lai­tos Labo­ren johtaja Mika Mali­ranta näkee merk­kejä tuot­ta­vuu­den paranemisesta.

Vuosi 2022 näyt­tää Suomessa vahvalta nousu­kau­delta, jota maail­man­laa­jui­nen suhdanne pönkit­tää. Työn ja talou­den tutki­mus­lai­tok­sen Labo­ren johtaja Mika Mali­ranta kertoo, että suhdan­ne­kas­vun jälkeen on keskeistä, miten kasvua jatke­taan tuot­ta­vuutta parantamalla.

Aiem­min Palkan­saa­jien tutki­mus­lai­tok­sena tunne­tun Labo­ren vuosien 2021–2023 talous­en­nus­teessa vuoden 2022 kasvuksi arvioi­daan 3,5 prosent­tia ja vuoden 2023 kasvuksi 1,8 prosenttia.

– Ollaan siir­ty­mässä noususuh­dan­teesta korkea­suh­dan­tee­seen, Mali­ranta kertoo.

Koro­na­pan­de­mian helpot­taessa kasvua on kirit­tä­nyt ensin yksi­tyi­sen kysyn­nän elpy­mi­nen, ja ensi vuonna vauh­tia antaa vientikauppa.

Maail­man­ta­lou­den suhdan­teet mene­vät ylös ja alas, joten pidem­män päälle pelkän suhdan­teen varaan ei kannata laskea.

– Suhdan­ne­kas­vun vaihe on ohi ensi tai sitä seuraa­van vuoden aikana. Sitten jänni­tyk­sellä seura­taan, alkaako tuot­ta­vuu­den kasvuun perus­tuva kasvun vaihe, Mali­ranta pohtii.

TUOTTAVUUDEN KASVUSTA MERKKEJÄ

Tuot­ta­vuu­den kasvu perus­tuu pitkä­jän­tei­seen työhön. Mali­ranta kertoo, että tuot­ta­vuus­kasvu näkyy 5–15 vuoden viiveellä siitä, kun yrityk­sessä on panos­tettu tutki­muk­seen ja kehitykseen.

Vuoden 2008 talous­krii­sin jälkeen Suomessa työn tuot­ta­vuus on ollut hitaassa kasvussa. Mali­ranta arvioi, että monien suoma­lais­ten yritys­ten panos­tuk­set tutki­muk­seen ja kehi­tyk­seen ovat olleet hyvällä tasolla, jos tilas­toista siivo­taan pois Nokian romahdus.

– Muussa kansan­ta­lou­dessa on voimak­kaasti lisätty panos­tusta tutki­muk­seen ja kehitykseen.

Ollaan siir­ty­mässä noususuh­dan­teesta korkeasuhdanteeseen.

Pitkä­jän­tei­sen panos­ta­mi­sen jälkeen tuot­ta­vuu­den kasvun seuraava vaihe on työpaik­ka­ra­ken­teen muutos. Kehit­ty­vät yrityk­set kasva­vat ja palk­kaa­vat lisää työvoi­maa, ja osa yrityk­sistä kuih­tuu pois. Tätä kutsu­taan myös luovaksi tuhoksi.

Suomessa monilla aloilla puhu­taan työvoi­ma­pu­lasta, mikä voi olla merkki myös luovasta tuhosta ja työn tuot­ta­vuu­den kasvusta.

– On mahdol­lista, että meillä on nopeam­man tuot­ta­vuus­kas­vun jakso edessä, Mali­ranta arvioi.

UUSIUTUMISKYKYISET TYÖMARKKINAT

Suomen työmark­ki­noita on monissa yhteyk­sissä nimi­tetty jäykiksi. Mali­ranta kuiten­kin kertoo, että esimer­kiksi 2000-luvulla Yhdys­val­toi­hin verrat­tuna Suomen työmark­ki­nat ovat uusiutumiskykyiset.

Yksit­täistä syytä työmark­ki­noi­den dynaa­mi­suu­teen on hankala osoit­taa, mutta muun muassa sosi­aa­li­turva- ja koulu­tus­jär­jes­tel­mät tuke­vat uusiutumista.

Pitkä­ai­kais­työt­tö­myys on ollut ongelma Suomen työmark­ki­noilla. Lääk­keeksi on usein tarjottu työt­tö­myys­tur­van heiken­nyk­siä ja erilai­sia aktii­vi­toi­mia. Mali­ranta pohtii, että tällai­set keinot täytyy harkita tark­kaan, jottei lääke tee kipeäm­pää kuin itse tauti.

– On tärkeää katsoa, miten tauti etenee ja missä määrin para­nee itses­tään, Mali­ranta sanoo.

Korona-aikana Suomen työmark­ki­nat ovat näyt­tä­neet sopeutumiskykyään.

– Meillä on lomau­tus­jär­jes­telmä ollut käytössä iät ja ajat valmiiksi viri­tet­tynä, kun korona alkoi, Mali­ranta muistuttaa.

Lomau­tus­jär­jes­telmä on työnan­ta­jalla toimiva tapa sopeut­taa kustan­nuk­sia, ja työt­tö­myys­va­kuu­tus­jär­jes­telmä auttaa työn­tekijän lomau­tus­jak­son yli.

PANOKSIA PERUSTUTKIMUKSEEN

Julki­nen sektori on autta­nut yrityk­siä vaikean ajan yli. Koro­na­tu­kien kohden­tu­mista on kriti­soitu, mutta erilai­set tuet näyt­tä­vät kanta­neen montaa yritystä poikkeusaikana.

– Yritys­tu­kea kannatti lapioida kunnolla ja nopeasti, ettei tullut konkurs­sie­pi­de­miaa, Mali­ranta toteaa.

Julki­nen valta voi parhaim­mil­laan vahvis­taa inno­vaa­tio­eko­sys­tee­miä, jotta tekno­lo­giaa kehi­te­tään laajem­malla kunnianhimolla.

Julki­selle panos­tuk­selle on tarvetta normaa­liai­koi­na­kin. Mali­ranta pohtii, että Suomessa oli inno­vaa­tioita rahoit­ta­neen Teke­sin aikaan toimiva malli, jossa julkista rahaa sijoi­tet­tiin yliopis­to­jen perus­tut­ki­muk­seen ja yrity­syh­teis­työ­hön. Nykyi­sin tällaista yhteis­työym­pä­ris­töä kutsu­taan myös innovaatioekosysteemiksi.

– Teke­sin kautta valtio­valta rahoitti kunnian­hi­moi­sia hank­keita, Mali­ranta toteaa.

Vuonna 2018 Tekes ja kansainvälistymis‑, inves­tointi- ja matkai­lu­ne­dis­tä­mis­pal­ve­luita tarjoava Finpro yhdis­tyi­vät ja uudeksi nimeksi tuli Busi­ness Finland.

– Olen surrut, että pain­opiste on mennyt perus­tut­ki­muk­sen raja­pin­nasta mark­ki­noin­tiin ja loppu­vai­hee­seen, Mali­ranta kertoo.

Ilmas­ton­muu­tok­sen torjun­nassa tärkeässä roolissa on panos­taa uusien vihrei­den tekno­lo­gioi­den kehitykseen.

– Julki­nen valta voi parhaim­mil­laan vahvis­taa inno­vaa­tio­eko­sys­tee­miä, jotta tekno­lo­giaa kehi­te­tään laajem­malla kunnian­hi­molla, Mali­ranta toteaa.

Hyvän kehää ei kannata katkaista

Hyvin­voin­tiin kannat­taa sijoit­taa, jos Suomi haluaa pärjätä jatkos­sa­kin. Tilas­tot ja kyse­lyt kerto­vat, että erityi­sesti nuor­ten hyvin­voin­nissa on korjaus­vel­kaa maksettavana.

– Suomi on edel­leen aika hyvin yhden­ver­tai­suutta yllä­pi­tävä yhteis­kunta, sanoo Sosten pääe­ko­no­misti Jussi Ahokas.

Soste on valta­kun­nal­li­nen katto­jär­jestö, joka kokoaa yhteen yli 240 sosi­aali- ja tervey­sa­lan järjestöä.

Yhden­ver­tai­sessa yhteis­kun­nassa talous­kasvu tarkoit­taa hyvää valtao­salle väes­töä, ja tukea pyri­tään tarjoa­maan tarvitsijoille.

– Poli­tiikka on pitkään ollut samaa, eli perus­tur­vasta on pidetty melko hyvin huolta, Ahokas toteaa.

Suomessa sotien jälkei­senä aikana ajatuk­sena on ollut, että väes­tön hyvin­vointi, työkyky ja osal­lis­tu­mis­mah­dol­li­suu­det luovat tuot­ta­vuutta. Tällä resep­tillä hyvin­voin­ti­val­tiota on rakennettu.

– Kehä ruok­kii itse­ään. Kun tehdään panos­tuk­sia, niin sitä enem­män niihin on varaa, Ahokas kuvailee.

NUORTEN PAHOINVOINTI HUOLENA

Tänä päivänä ei ole selvää, että hyvän kehä ruok­kii kaik­kia kansa­lai­sia. Eri tunnus­lu­vut ja kyse­ly­tut­ki­muk­set kerto­vat erityi­sesti nuor­ten pahoinvoinnista.

Vuonna 2020 Suomessa alle 40-vuotiaita oli lähes 30 000 työky­vyt­tö­myy­se­läk­keellä mielenterveyssyistä.

Koulu­ter­veys­ky­se­lyissä kasvava osuus nuorista kertoo koke­vansa tervey­tensä huonoksi ja alle 24-vuotiai­den koulu­tus­taso on laske­nut viime vuosina.

– Kun näillä indi­kaat­to­reilla katsoo, hyvin­vointi-inves­toin­tei­hin on tarvetta suoma­lai­sessa yhteis­kun­nassa, Ahokas sanoo.

Kehä ruok­kii itse­ään. Kun tehdään panos­tuk­sia, niin sitä enem­män niihin on varaa.

Nuor­ten koulu­tus­ta­son paran­ta­mi­seen saatiin apua tänä syksynä, kun oppi­vel­vol­li­suusikä nousi tarjo­ten maksut­to­man toisen asteen koulu­tuk­sen. Ahokas toteaa, että vastaa­via sijoi­tuk­sia hyvin­voin­tiin tarvi­taan jatkos­sa­kin, sillä korona-aika on enti­ses­tään heiken­tä­nyt tilannetta.

– Toivot­ta­vasti ensi vuonna ja tule­vina vuosina korjaus­vel­kaa hyvin­voin­nin kentällä makse­taan pois.

Työl­li­syy­sas­teen kannalta katsot­tuna nuor­ten ongel­miin on erityi­sen tärkeää tarttua.

– Tämä on se ikäryhmä, jolla työuraa on mahdol­li­sesti jäljellä vuosi­kym­me­niä, Ahokas muistuttaa.

JÄRJESTÖT HYVINVOINNIN TUKENA

Soste on ajanut Suomeen tera­pia­ta­kuuta, jolla voitai­siin auttaa muun muassa nuoria varhai­sessa vaiheessa.

– Kevyet­kin inter­ven­tiot voivat tuot­taa hyvän tulok­sen ja kantaa pitkälle, Ahokas sanoo.

Julki­sen sekto­rin lisäksi suoma­laista hyvin­voin­tia raken­ne­taan kolman­nella sekto­rilla järjestöissä.

– Sote-järjes­töt ovat osal­taan raken­ta­neet hyvin­voin­ti­val­tion palve­lu­ra­ken­teita, Ahokas toteaa.

 

Teol­li­suus­lii­ton valtuus­ton puheen­joh­taja Jarmo Markkanen.

”Kilpai­le­maan kyllä pystyy”

Teol­li­suus­liit­to­lai­silla työpai­koilla on nähty, että osaa­mi­nen, toimi­tus­var­muus ja raaka-aineet ovat kilpai­lue­tuja. Myös työeh­to­so­pi­mus luo vakautta toimintaympäristöön.

– Kilpai­le­maan kyllä pystyy, kun on osaava henki­lö­kunta, sanoo Hydnum Oy:n pääluot­ta­mus­mies Jarmo Mark­ka­nen. Hän on myös Teol­li­suus­lii­ton valtuus­ton puheenjohtaja.

Hydnum kehit­tää ja valmis­taa Muhok­sella sisus­tus­mat­toja hyöty­ajo­neu­voi­hin ja työkoneisiin.

– Pysty­tään kilpai­le­maan laadulla ja nopealla muutos­ky­vyllä. Toimi­tus­var­muus on meidän valt­timme, ja hinnal­la­kin on pärjätty, Mark­ka­nen kertoo.

Matto­jen valmis­tus on työtä, johon ei suoraan valmistu mistään koulusta. Osaa­mista yllä­pi­de­tään ja jaetaan oman talon sisällä.

– On niin erikois­hom­maa, että opete­taan itse, Mark­ka­nen toteaa.

Kolmi­vuo­ro­työssä valmis­te­taan urak­ka­pal­kalla mattoja, jotka paina­vat jopa pari­kym­mentä kiloa.

– Henki­lös­tön jaksa­mista voidaan ja pitää­kin kehit­tää edel­leen, Mark­ka­nen sanoo.

Viime aikoina raaka-ainei­den hinn­an­nousu on ollut haas­teena, mutta se ei ole pilan­nut näkymiä.

– Nyt homma rullaa ja ensi vuosi näyt­tää hyvältä, Mark­ka­nen kertoo.

Työnan­ta­ja­jär­jes­tö­jen irtio­tot työeh­to­so­pi­mus­toi­min­nasta ihme­tyt­tä­vän, sillä hyvin­voin­tia ja tasa-arvoa on Suomessa raken­nettu yhdessä sopien.

– Paljon on tehty hyvää. Jos järjes­tel­mää rappeu­te­taan, niin ei tässä ole voit­ta­jia, Mark­ka­nen sanoo.

Teol­li­suus­lii­ton halli­tuk­sen jäsen Maritta Nousiainen.

RAAKA-AINEET JA OSAAMINEN VALTTEINA

– Puura­ken­ta­mi­nen on hyvällä mallilla. Nykyi­sin tehdään puuker­ros­ta­loja ja ‑päivä­ko­teja, sanoo Teol­li­suus­lii­ton halli­tuk­sen jäsen Maritta Nousiai­nen.

Pitkään mekaa­ni­sen metsä­teol­li­suu­den töitä tehnyt Nousiai­nen jäi viime kesänä pois töistä ja kohta on eläk­keelle siir­ty­mi­sen aika. Viimei­nen työpaikka oli 11 vuoden ajan Veljek­set Vaara Oy:n Tervo­lan sahalla.

Nousiai­nen katsoo, että mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa Suomen valt­tina on raaka-aineen lähei­syys ja työn­te­ki­jöi­den osaaminen.

– Suomessa opete­taan ihmi­set kunnolla töihin. Kun on tieto­tai­toa, pystyy itse teke­mään ratkai­suja, Nousiai­nen pohtii.

Viimei­sim­mässä työpai­kassa hän näki uuden yrit­tä­jä­pol­ven astu­mi­sen perhey­ri­tyk­sen johtoon. Sahalla on tehty useita inves­toin­teja, eli tule­vai­suu­teen löytyy luottoa.

Metsä­teol­li­suus ry ilmoitti loka­kuussa 2020 lopet­ta­vansa työeh­to­so­pi­mus­ten teke­mi­sen. Teol­li­suus­lii­ton näkö­kul­masta tämä tarkoit­taa noin 200 yritys­koh­tai­sen työeh­to­so­pi­muk­sen teke­mistä mekaa­ni­sessa metsäteollisuudessa.

Nousiai­nen kertoo, että työpai­kalla työan­ta­ja­puo­len ilmoi­tus nosti paljon kysymyksiä.

– Alet­tiin miet­tiä, että miten sitten käy ja kuka meitä puolus­taa, Nousiai­nen kertoo.

Marras­kuun 2021 lopussa Teol­li­suus­liitto oli tehnyt kaksi yritys­koh­taista sopimusta.

– Toivot­ta­vasti sopi­muk­sen­teossa pääs­tään nyt vauh­tiin, Nousiai­nen sanoo.

Teol­li­suus­lii­ton valtuus­ton jäsen Tapio Ruostetoja.

SUUNNITTELU JA TUOTANTO LÄHEKKÄIN

– Suun­nit­telu on koti­maassa ja tuotanto siinä kyljessä. Saadaan ulos laadu­kasta tava­raa, jolla pärjä­tään monia kilpai­li­joita vastaan, sanoo Hitachi Ener­gyn Vaasan tehtaan pääluot­ta­mus­mies Tapio Ruos­te­toja. Hän on myös Teol­li­suus­lii­ton valtuus­ton jäsen.

Hitachi Energy suun­nit­te­lee, valmis­taa ja huol­taa muun muassa tuuli­voi­ma­loissa käytet­tä­viä muun­ta­jia. Tuuli­voi­maa raken­ne­taan jatku­vasti lisää ja muun­ta­jien teho­vaa­ti­muk­set kasvavat.

– Pysty­tään kehit­tä­mään tuot­teita työn­te­ki­jöi­den­kin näkö­kan­nat kuul­len, Ruos­te­toja kertoo.

Osaa­mi­nen ja sitä kautta moni­puo­li­nen asiak­kai­den toivei­siin vastaa­mi­nen ovat valt­teja Vaasassa. Vihreät arvot ovat tänä päivänä asiak­kai­den vaati­mus­lis­toilla korkealla.

– Kunhan saadaan pidet­tyä tehdas erikois­muun­ta­ja­teh­taana tule­vai­suu­des­sa­kin, niin ollaan kova tekijä, Ruos­te­toja kertoo.

Tule­van vuoden tilaus­kanta näyt­tää hyvältä. Suomen teol­li­suu­dessa on puhuttu paljon työvoi­ma­pu­lasta. Ruos­te­toja kertoo, että viit­teitä pulasta on näky­nyt, mutta uuden työvoi­man saanti on pääosin toiminut.

– Oppi­so­pi­mus­jak­so­jen kautta on saatu palkat­tua meille osaa­via ihmisiä.

Työnan­ta­ja­jär­jes­tö­jen irtio­tot työeh­to­so­pi­mus­toi­min­nasta tuntu­vat häti­köi­dyiltä, sillä sopi­malla on luotu vakautta monella tasolla.

– Kun työeh­to­so­pi­muk­set ovat pöydässä, niin se antaa työrau­haa firman sisäl­lä­kin, Ruos­te­toja sanoo.