Luot­ta­mus­mie­het koolla Muri­kassa – ”Palkan­saa­ja­kin on siivunsa ansainnut”

Video­pu­he­lut ovat käte­viä, mutta niillä ei koko­naan pysty korvaa­maan kasvok­kai­sia kohtaamisia

– Kohta on kolme vuotta siitä, kun viimeksi olin käynyt Muri­kassa. Mukava on nähdä ihmi­siä live­nä­kin, kertoo Ojala Grou­pin Sievin tehtaan pääluot­ta­mus­mies Jari Männikkö.

Hän osal­lis­tui 9.–10. joulu­kuuta noin 50 kolle­gan kanssa Teol­li­suus­lii­ton järjes­tä­mään luot­ta­mus­mies­ten teema­se­mi­naa­riin Murikka-opis­tolla Tampereella.

– Näkee yhteen­ve­toa, kun luot­ta­mus­mie­hiä on koolla laajasti Suomen koko yritys­ken­tältä, Männikkö sanoo.

Yhteen­ve­tona voi sanoa, että teol­li­suu­den näky­mät ovat nyt hyvällä mallilla.

– Yllät­tä­vän hyvin tilaus­kir­jat näyt­tä­vät olevan täynnä, Männikkö sanoo ja kertoo saman päte­vän myös omalla työpaikalla.

Ojala Grou­pin palve­lui­hin kuuluu muun muassa järjes­tel­mä­toi­mi­tuk­sia, kokoon­pa­noja ja meka­nii­kan valmis­tusta teol­li­suu­den laite- ja kone­val­mis­ta­jille. Esimer­kiksi sähkö­kes­kus­kaa­pit kuulu­vat valikoimaan.

– Aiem­min oli pitkä taan­tuma. Nyt on lähi­vuo­det inves­toitu lujaa­kin vauh­tia, Männikkö kertoo.

Hiljat­tain Ojala Group liitet­tiin osaksi Leden Grou­pia. Männikkö kertoo, että uuden omis­ta­jan muissa tytä­ry­ri­tyk­sissä ei ole suoraan Sievin tehtaan kilpai­li­joita, mutta työn­te­ki­jöitä on pohdi­tut­ta­nut, mitä Leden Group tuo tullessaan.

TOIVEENA NEUVOTTELURATKAISU

Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lut ovat eden­neet teks­ti­puo­lelta, mutta palkan­ko­ro­tuk­sista osapuo­let ovat olleet kaukana toisis­taan. Joulu­kuun alussa siir­ryt­tiin sopi­muk­set­to­maan tilaan.

Palk­ka­rat­kai­sua vauh­dit­taak­seen Teol­li­suus­liitto julisti tekno­lo­gia­teol­li­suu­den ja malmi­kai­vos­ten sopi­mus­aloille ylityö- ja vuoron­vaih­to­kiel­lon, joka alkoi 4. joulukuuta.

Männikkö pohtii, että ylityö­kielto on toden­nä­köi­sesti teho­kas toimi, sillä yrityk­sillä riit­tää tilauk­sia ja työvoi­ma­pu­las­ta­kin on puhuttu.

– Toivot­ta­vasti pääs­täi­siin nopeasti sopi­muk­seen ilman järeäm­piä keinoja.

Toivot­ta­vasti pääs­täi­siin nopeasti sopi­muk­seen ilman järeäm­piä keinoja.

Yrityk­set ovat jaka­neet viime aikoina suuria osin­koja, joten palkan­ko­ro­tuk­siin­kin selvästi on varaa. Männikkö kertoo, että työpai­kalla odote­taan mahdol­li­sim­man hyvin osto­voi­man turvaa­vaa sopi­musta, sillä takana on monta maltil­lista vuotta.

– Palkan­saa­ja­kin on siivunsa ansain­nut, Männikkö toteaa.

TYÖELÄMÄ MURROKSESSA

Työelä­män asian­tun­tija ja tule­vai­suus­tut­kija Ilkka Halava Prime Fron­tier Oy:stä puhui semi­naa­rissa suoma­lai­sen työelä­män sekä ajat­telu- ja toimin­ta­mal­lien muutok­sesta. Hän korosti, että muutok­sia tutkit­taessa on katsot­tava asiaa myös työyh­tei­sö­jen näkökulmasta.

– On hälyt­tä­vää, jos koete­taan katsoa muutosta vain tilas­toista, Halava sanoo.

Digi­ta­li­saa­tio ja muut uudet tekno­lo­giat ovat iso osa meneil­lään olevaa työelä­män murrosta. Halava katsoo, että ilmi­öön kannat­taa suhtau­tua mahdollisuutena.

– Tässä murrok­sessa syntyy enem­män työpaik­koja kuin katoaa, Halava sanoo ja havain­nol­lis­taa, että yksi uusi robotti voi tuoda tehtaa­seen kuusi uutta työpaikkaa.

Halava jakaa työsuh­tei­den muutok­sen kolmeen vaiheeseen.

Perin­tei­sesti ihan­teena on ollut yksi pitkä­työ­suhde, joka on saat­ta­nut alkaa kesä­töistä ja päät­tyä eläk­keelle siir­ty­mi­seen. Sittem­min 1990-luvulta alkaen ihan­teeksi kään­tyi useat peräk­käi­set työsuh­teet. Nyky­ään yhä useampi hank­kii elan­tonsa monista lähteistä ja erilai­sista työsuhteista.

Semi­naa­rissa keskus­tel­tiin, ovatko työsuh­teet muut­tu­neet pako­tet­tuina silp­pu­työn suun­taan, vai onko ilmiö myös työn­te­ki­jöi­den omaa valin­taa. Halava esitti kompro­mis­sina, että ilmiössä on nähtä­vissä molem­mat puolet.

VERTAISTUKI TÄRKEÄÄ

Tampe­reella toimi­van Sidoste Oy:n sukka­teh­taan pääluot­ta­mus­mies Sari Korkee kertoo, että Murikka on tuttu paikka, mutta korona-aikana kolle­goita on nähnyt lähinnä etäyhteyksillä.

– Vertais­tuki on todella tärkeää. Se tuntuu vält­tä­mät­tö­mältä, Korkee sanoo.

Luot­ta­mus­hen­ki­löi­den kesken käydyt ajatuk­sen­vaih­dot autta­vat myös konkreet­ti­sesti luot­ta­mus­teh­tä­vän hoitoa, sillä moni kysy­mys on jo käsi­telty jollain toisella työpaikalla.

Työelä­män muutos näkyy jonkin verran myös Sidos­teen tehtaalla. Perin­tei­sesti työsuh­teet ovat olleet pitkiä, jopa 40-vuoti­sia. Nyky­ään lyhem­mät työsuh­teet ovat yleistyneet.

– Jonkun verran on nuoria, jotka ovat vuoden tai kaksi ja sitten vaih­ta­vat opis­ke­le­maan tai muuhun työhön, Korkee kertoo.

Semi­naa­rissa läpi käydyt työhy­vin­voin­nin kuulu­mi­set Korkee aikoo ottaa mukaansa omalle työpaikalle.

– Meillä on toiveita ja haluk­kuutta panos­taa työhy­vin­voin­tiin omalla työpai­kalla, mutta se on lähte­nyt hitaasti liikkeelle.

Teks­tiili- ja muotia­lan työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lut ovat parhail­laan käyn­nissä. Korkee toivoo neuvot­te­lui­hin onnis­tu­nutta ratkai­sua, joka paran­taisi palkkatasoa.

– Palk­ko­jen suhteen ollaan montussa.

Työnan­ta­ja­puo­len irtio­tot työeh­to­so­pi­mus­toi­min­nasta eivät ole suoraan kosket­ta­neet teks­tii­lia­laa. Korkee toivoo, ettei lumi­pal­loe­fek­tiä synny ja irtio­tot on jo nähty.

– Yleis­si­to­vat työeh­to­so­pi­muk­set ovat pohja, jota laissa ei ole.

Julki­suu­dessa on enna­koitu suoma­lai­sen teks­tiili- ja muotia­lan uutta nousua. Korkee kertoo, että Sidos­teen näky­mät ovat nyt kohta­lai­sen hyvät. Perin­tei­sesti jouluse­sonki työl­lis­tää loppu­vuonna, mutta nyt on näky­vissä viit­teitä vilk­kaam­masta alkuvuodestakin.

– Eletään toiveessa, että lomau­tuk­silta välty­tään ensi keväänä, Korkee kertoo.

PELKKÄ PUHE EI RIITÄ

Hyvin­voin­nin ja tuot­ta­vuu­den yhtey­destä semi­naa­rissa kertoi­vat Fiskars Finlan­din Bill­nä­sin tehtaan työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Reija Metto­vaara ja lean cham­pion Marko Mäki­nen.

Metto­vaara puhui henki­sestä ergo­no­miasta ja sen yhtey­destä tuot­ta­vuu­teen. Hyvin­voi­vat työn­te­ki­jät ovat myös yrityk­sen tuot­ta­vuu­den kannalta tärkeitä.

Fiskar­silla hyvin­voin­tiin on panos­tettu muun muassa koulu­tuk­sella, liikun­ta­mah­dol­li­suuk­silla ja muilla työsuhde-eduilla.

Yhteis­toi­minta työnan­ta­jan kanssa on toimi­nut, mistä esimerk­kinä on, että tehdas sai hiljat­tain Teol­li­suus­lii­tolta Suomen paras tes-työpaikka ‑palkin­non.

Metto­vaara kertoo, että työn­te­ki­jöi­den kuun­te­le­mi­nen ja muutos­ten teke­mi­nen palaut­teen perus­teella lisää­vät työn­te­ki­jöi­den osal­lis­tu­mis­ha­luja. Työpai­kalla tehtä­vien kyse­ly­jen vastaus­pro­sentti on kasva­nut kohis­ten, kun kyse­lyillä on ollut käytän­nön vaikutuksia.

– On alettu oikeasti teke­mään, Metto­vaara toteaa.

Marko Mäki­nen kertoo, että lean cham­pio­nin työn­ku­vaan kuuluu muun muassa työta­po­jen ja työtur­val­li­suu­den kehit­tä­mistä lean-johta­mis­fi­lo­so­fian avulla.

Fiskar­silla pilo­toi­tiin tiimei­hin perus­tuva työs­ken­te­ly­malli vuonna 2016. Nyky­ään tuotan­nossa on yhteensä 15 tiimiä. Tavoit­teena on saada työn­te­ki­jät osal­lis­tu­maan ja kehit­tää työn­te­koa jatkuvasti.

Kehi­tys­tar­peita kerä­tään tiimi­tau­lui­hin, joissa myös näkyy, miten tarpei­siin on vastattu. Mäki­nen kertoo, että tiimi­tau­lu­jen kautta on tullut jo noin 900 kehitysehdotusta.

– Kult­tuu­ria luodaan teke­mällä, ei puhu­malla, Mäki­nen toteaa.