Luottamusmiehet koolla Murikassa – ”Palkansaajakin on siivunsa ansainnut”

Videopuhelut ovat käteviä, mutta niillä ei kokonaan pysty korvaamaan kasvokkaisia kohtaamisia

– Kohta on kolme vuotta siitä, kun viimeksi olin käynyt Murikassa. Mukava on nähdä ihmisiä livenäkin, kertoo Ojala Groupin Sievin tehtaan pääluottamusmies Jari Männikkö.

Hän osallistui 9.–10. joulukuuta noin 50 kollegan kanssa Teollisuusliiton järjestämään luottamusmiesten teemaseminaariin Murikka-opistolla Tampereella.

– Näkee yhteenvetoa, kun luottamusmiehiä on koolla laajasti Suomen koko yrityskentältä, Männikkö sanoo.

Yhteenvetona voi sanoa, että teollisuuden näkymät ovat nyt hyvällä mallilla.

– Yllättävän hyvin tilauskirjat näyttävät olevan täynnä, Männikkö sanoo ja kertoo saman pätevän myös omalla työpaikalla.

Ojala Groupin palveluihin kuuluu muun muassa järjestelmätoimituksia, kokoonpanoja ja mekaniikan valmistusta teollisuuden laite- ja konevalmistajille. Esimerkiksi sähkökeskuskaapit kuuluvat valikoimaan.

– Aiemmin oli pitkä taantuma. Nyt on lähivuodet investoitu lujaakin vauhtia, Männikkö kertoo.

Hiljattain Ojala Group liitettiin osaksi Leden Groupia. Männikkö kertoo, että uuden omistajan muissa tytäryrityksissä ei ole suoraan Sievin tehtaan kilpailijoita, mutta työntekijöitä on pohdituttanut, mitä Leden Group tuo tullessaan.

TOIVEENA NEUVOTTELURATKAISU

Teknologiateollisuuden työehtosopimusneuvottelut ovat edenneet tekstipuolelta, mutta palkankorotuksista osapuolet ovat olleet kaukana toisistaan. Joulukuun alussa siirryttiin sopimuksettomaan tilaan.

Palkkaratkaisua vauhdittaakseen Teollisuusliitto julisti teknologiateollisuuden ja malmikaivosten sopimusaloille ylityö- ja vuoronvaihtokiellon, joka alkoi 4. joulukuuta.

Männikkö pohtii, että ylityökielto on todennäköisesti tehokas toimi, sillä yrityksillä riittää tilauksia ja työvoimapulastakin on puhuttu.

– Toivottavasti päästäisiin nopeasti sopimukseen ilman järeämpiä keinoja.

Toivottavasti päästäisiin nopeasti sopimukseen ilman järeämpiä keinoja.

Yritykset ovat jakaneet viime aikoina suuria osinkoja, joten palkankorotuksiinkin selvästi on varaa. Männikkö kertoo, että työpaikalla odotetaan mahdollisimman hyvin ostovoiman turvaavaa sopimusta, sillä takana on monta maltillista vuotta.

– Palkansaajakin on siivunsa ansainnut, Männikkö toteaa.

TYÖELÄMÄ MURROKSESSA

Työelämän asiantuntija ja tulevaisuustutkija Ilkka Halava Prime Frontier Oy:stä puhui seminaarissa suomalaisen työelämän sekä ajattelu- ja toimintamallien muutoksesta. Hän korosti, että muutoksia tutkittaessa on katsottava asiaa myös työyhteisöjen näkökulmasta.

– On hälyttävää, jos koetetaan katsoa muutosta vain tilastoista, Halava sanoo.

Digitalisaatio ja muut uudet teknologiat ovat iso osa meneillään olevaa työelämän murrosta. Halava katsoo, että ilmiöön kannattaa suhtautua mahdollisuutena.

– Tässä murroksessa syntyy enemmän työpaikkoja kuin katoaa, Halava sanoo ja havainnollistaa, että yksi uusi robotti voi tuoda tehtaaseen kuusi uutta työpaikkaa.

Halava jakaa työsuhteiden muutoksen kolmeen vaiheeseen.

Perinteisesti ihanteena on ollut yksi pitkätyösuhde, joka on saattanut alkaa kesätöistä ja päättyä eläkkeelle siirtymiseen. Sittemmin 1990-luvulta alkaen ihanteeksi kääntyi useat peräkkäiset työsuhteet. Nykyään yhä useampi hankkii elantonsa monista lähteistä ja erilaisista työsuhteista.

Seminaarissa keskusteltiin, ovatko työsuhteet muuttuneet pakotettuina silpputyön suuntaan, vai onko ilmiö myös työntekijöiden omaa valintaa. Halava esitti kompromissina, että ilmiössä on nähtävissä molemmat puolet.

VERTAISTUKI TÄRKEÄÄ

Tampereella toimivan Sidoste Oy:n sukkatehtaan pääluottamusmies Sari Korkee kertoo, että Murikka on tuttu paikka, mutta korona-aikana kollegoita on nähnyt lähinnä etäyhteyksillä.

– Vertaistuki on todella tärkeää. Se tuntuu välttämättömältä, Korkee sanoo.

Luottamushenkilöiden kesken käydyt ajatuksenvaihdot auttavat myös konkreettisesti luottamustehtävän hoitoa, sillä moni kysymys on jo käsitelty jollain toisella työpaikalla.

Työelämän muutos näkyy jonkin verran myös Sidosteen tehtaalla. Perinteisesti työsuhteet ovat olleet pitkiä, jopa 40-vuotisia. Nykyään lyhemmät työsuhteet ovat yleistyneet.

– Jonkun verran on nuoria, jotka ovat vuoden tai kaksi ja sitten vaihtavat opiskelemaan tai muuhun työhön, Korkee kertoo.

Seminaarissa läpi käydyt työhyvinvoinnin kuulumiset Korkee aikoo ottaa mukaansa omalle työpaikalle.

– Meillä on toiveita ja halukkuutta panostaa työhyvinvointiin omalla työpaikalla, mutta se on lähtenyt hitaasti liikkeelle.

Tekstiili- ja muotialan työehtosopimusneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä. Korkee toivoo neuvotteluihin onnistunutta ratkaisua, joka parantaisi palkkatasoa.

– Palkkojen suhteen ollaan montussa.

Työnantajapuolen irtiotot työehtosopimustoiminnasta eivät ole suoraan koskettaneet tekstiilialaa. Korkee toivoo, ettei lumipalloefektiä synny ja irtiotot on jo nähty.

– Yleissitovat työehtosopimukset ovat pohja, jota laissa ei ole.

Julkisuudessa on ennakoitu suomalaisen tekstiili- ja muotialan uutta nousua. Korkee kertoo, että Sidosteen näkymät ovat nyt kohtalaisen hyvät. Perinteisesti joulusesonki työllistää loppuvuonna, mutta nyt on näkyvissä viitteitä vilkkaammasta alkuvuodestakin.

– Eletään toiveessa, että lomautuksilta vältytään ensi keväänä, Korkee kertoo.

PELKKÄ PUHE EI RIITÄ

Hyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteydestä seminaarissa kertoivat Fiskars Finlandin Billnäsin tehtaan työsuojeluvaltuutettu Reija Mettovaara ja lean champion Marko Mäkinen.

Mettovaara puhui henkisestä ergonomiasta ja sen yhteydestä tuottavuuteen. Hyvinvoivat työntekijät ovat myös yrityksen tuottavuuden kannalta tärkeitä.

Fiskarsilla hyvinvointiin on panostettu muun muassa koulutuksella, liikuntamahdollisuuksilla ja muilla työsuhde-eduilla.

Yhteistoiminta työnantajan kanssa on toiminut, mistä esimerkkinä on, että tehdas sai hiljattain Teollisuusliitolta Suomen paras tes-työpaikka -palkinnon.

Mettovaara kertoo, että työntekijöiden kuunteleminen ja muutosten tekeminen palautteen perusteella lisäävät työntekijöiden osallistumishaluja. Työpaikalla tehtävien kyselyjen vastausprosentti on kasvanut kohisten, kun kyselyillä on ollut käytännön vaikutuksia.

– On alettu oikeasti tekemään, Mettovaara toteaa.

Marko Mäkinen kertoo, että lean championin työnkuvaan kuuluu muun muassa työtapojen ja työturvallisuuden kehittämistä lean-johtamisfilosofian avulla.

Fiskarsilla pilotoitiin tiimeihin perustuva työskentelymalli vuonna 2016. Nykyään tuotannossa on yhteensä 15 tiimiä. Tavoitteena on saada työntekijät osallistumaan ja kehittää työntekoa jatkuvasti.

Kehitystarpeita kerätään tiimitauluihin, joissa myös näkyy, miten tarpeisiin on vastattu. Mäkinen kertoo, että tiimitaulujen kautta on tullut jo noin 900 kehitysehdotusta.

– Kulttuuria luodaan tekemällä, ei puhumalla, Mäkinen toteaa.