Luotta­mus­miehet koolla Murikassa – ”Palkan­saa­jakin on siivunsa ansainnut”

Video­pu­helut ovat käteviä, mutta niillä ei kokonaan pysty korvaa­maan kasvok­kaisia kohtaamisia

– Kohta on kolme vuotta siitä, kun viimeksi olin käynyt Murikassa. Mukava on nähdä ihmisiä livenäkin, kertoo Ojala Groupin Sievin tehtaan pääluot­ta­mus­mies Jari Männikkö.

Hän osallistui 9.–10. joulu­kuuta noin 50 kollegan kanssa Teolli­suus­liiton järjes­tä­mään luotta­mus­miesten teema­se­mi­naa­riin Murikka-opistolla Tampereella.

– Näkee yhteen­vetoa, kun luotta­mus­miehiä on koolla laajasti Suomen koko yritys­ken­tältä, Männikkö sanoo.

Yhteen­ve­tona voi sanoa, että teolli­suuden näkymät ovat nyt hyvällä mallilla.

– Yllät­tävän hyvin tilaus­kirjat näyttävät olevan täynnä, Männikkö sanoo ja kertoo saman pätevän myös omalla työpaikalla.

Ojala Groupin palve­luihin kuuluu muun muassa järjes­tel­mä­toi­mi­tuksia, kokoon­pa­noja ja mekaniikan valmis­tusta teolli­suuden laite- ja koneval­mis­ta­jille. Esimer­kiksi sähkö­kes­kus­kaapit kuuluvat valikoimaan.

– Aiemmin oli pitkä taantuma. Nyt on lähivuodet inves­toitu lujaakin vauhtia, Männikkö kertoo.

Hiljat­tain Ojala Group liitet­tiin osaksi Leden Groupia. Männikkö kertoo, että uuden omistajan muissa tytäry­ri­tyk­sissä ei ole suoraan Sievin tehtaan kilpai­li­joita, mutta työnte­ki­jöitä on pohdi­tut­tanut, mitä Leden Group tuo tullessaan.

TOIVEENA NEUVOTTELURATKAISU

Tekno­lo­gia­teol­li­suuden työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­telut ovat edenneet teksti­puo­lelta, mutta palkan­ko­ro­tuk­sista osapuolet ovat olleet kaukana toisis­taan. Joulu­kuun alussa siirryt­tiin sopimuk­set­to­maan tilaan.

Palkka­rat­kaisua vauhdit­taak­seen Teolli­suus­liitto julisti tekno­lo­gia­teol­li­suuden ja malmi­kai­vosten sopimus­aloille ylityö- ja vuoron­vaih­to­kiellon, joka alkoi 4. joulukuuta.

Männikkö pohtii, että ylityö­kielto on toden­nä­köi­sesti tehokas toimi, sillä yrityk­sillä riittää tilauksia ja työvoi­ma­pu­las­takin on puhuttu.

– Toivot­ta­vasti päästäi­siin nopeasti sopimuk­seen ilman järeämpiä keinoja.

Toivot­ta­vasti päästäi­siin nopeasti sopimuk­seen ilman järeämpiä keinoja.

Yritykset ovat jakaneet viime aikoina suuria osinkoja, joten palkan­ko­ro­tuk­siinkin selvästi on varaa. Männikkö kertoo, että työpai­kalla odote­taan mahdol­li­simman hyvin ostovoiman turvaavaa sopimusta, sillä takana on monta maltil­lista vuotta.

– Palkan­saa­jakin on siivunsa ansainnut, Männikkö toteaa.

TYÖELÄMÄ MURROKSESSA

Työelämän asian­tun­tija ja tulevai­suus­tut­kija Ilkka Halava Prime Frontier Oy:stä puhui seminaa­rissa suoma­laisen työelämän sekä ajattelu- ja toimin­ta­mal­lien muutok­sesta. Hän korosti, että muutoksia tutkit­taessa on katsot­tava asiaa myös työyh­tei­söjen näkökulmasta.

– On hälyt­tävää, jos koete­taan katsoa muutosta vain tilas­toista, Halava sanoo.

Digita­li­saatio ja muut uudet tekno­lo­giat ovat iso osa meneil­lään olevaa työelämän murrosta. Halava katsoo, että ilmiöön kannattaa suhtautua mahdollisuutena.

– Tässä murrok­sessa syntyy enemmän työpaik­koja kuin katoaa, Halava sanoo ja havain­nol­listaa, että yksi uusi robotti voi tuoda tehtaa­seen kuusi uutta työpaikkaa.

Halava jakaa työsuh­teiden muutoksen kolmeen vaiheeseen.

Perin­tei­sesti ihanteena on ollut yksi pitkä­työ­suhde, joka on saattanut alkaa kesätöistä ja päättyä eläkkeelle siirty­mi­seen. Sittemmin 1990-luvulta alkaen ihanteeksi kääntyi useat peräk­käiset työsuh­teet. Nykyään yhä useampi hankkii elantonsa monista lähteistä ja erilai­sista työsuhteista.

Seminaa­rissa keskus­tel­tiin, ovatko työsuh­teet muuttu­neet pakotet­tuina silppu­työn suuntaan, vai onko ilmiö myös työnte­ki­jöiden omaa valintaa. Halava esitti kompro­mis­sina, että ilmiössä on nähtä­vissä molemmat puolet.

VERTAISTUKI TÄRKEÄÄ

Tampe­reella toimivan Sidoste Oy:n sukka­teh­taan pääluot­ta­mus­mies Sari Korkee kertoo, että Murikka on tuttu paikka, mutta korona-aikana kolle­goita on nähnyt lähinnä etäyhteyksillä.

– Vertais­tuki on todella tärkeää. Se tuntuu välttä­mät­tö­mältä, Korkee sanoo.

Luotta­mus­hen­ki­löiden kesken käydyt ajatuk­sen­vaihdot auttavat myös konkreet­ti­sesti luotta­mus­teh­tävän hoitoa, sillä moni kysymys on jo käsitelty jollain toisella työpaikalla.

Työelämän muutos näkyy jonkin verran myös Sidos­teen tehtaalla. Perin­tei­sesti työsuh­teet ovat olleet pitkiä, jopa 40-vuotisia. Nykyään lyhemmät työsuh­teet ovat yleistyneet.

– Jonkun verran on nuoria, jotka ovat vuoden tai kaksi ja sitten vaihtavat opiske­le­maan tai muuhun työhön, Korkee kertoo.

Seminaa­rissa läpi käydyt työhy­vin­voinnin kuulu­miset Korkee aikoo ottaa mukaansa omalle työpaikalle.

– Meillä on toiveita ja haluk­kuutta panostaa työhy­vin­voin­tiin omalla työpai­kalla, mutta se on lähtenyt hitaasti liikkeelle.

Tekstiili- ja muotialan työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­telut ovat parhail­laan käynnissä. Korkee toivoo neuvot­te­luihin onnis­tu­nutta ratkaisua, joka paran­taisi palkkatasoa.

– Palkkojen suhteen ollaan montussa.

Työnan­ta­ja­puolen irtiotot työeh­to­so­pi­mus­toi­min­nasta eivät ole suoraan kosket­ta­neet tekstii­lialaa. Korkee toivoo, ettei lumipal­loe­fektiä synny ja irtiotot on jo nähty.

– Yleis­si­tovat työeh­to­so­pi­mukset ovat pohja, jota laissa ei ole.

Julki­suu­dessa on ennakoitu suoma­laisen tekstiili- ja muotialan uutta nousua. Korkee kertoo, että Sidos­teen näkymät ovat nyt kohta­laisen hyvät. Perin­tei­sesti jouluse­sonki työllistää loppu­vuonna, mutta nyt on näkyvissä viitteitä vilkkaam­masta alkuvuodestakin.

– Eletään toiveessa, että lomau­tuk­silta välty­tään ensi keväänä, Korkee kertoo.

PELKKÄ PUHE EI RIITÄ

Hyvin­voinnin ja tuotta­vuuden yhtey­destä seminaa­rissa kertoivat Fiskars Finlandin Billnäsin tehtaan työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Reija Metto­vaara ja lean champion Marko Mäkinen.

Metto­vaara puhui henki­sestä ergono­miasta ja sen yhtey­destä tuotta­vuu­teen. Hyvin­voivat työnte­kijät ovat myös yrityksen tuotta­vuuden kannalta tärkeitä.

Fiskar­silla hyvin­voin­tiin on panos­tettu muun muassa koulu­tuk­sella, liikun­ta­mah­dol­li­suuk­silla ja muilla työsuhde-eduilla.

Yhteis­toi­minta työnan­tajan kanssa on toiminut, mistä esimerk­kinä on, että tehdas sai hiljat­tain Teolli­suus­lii­tolta Suomen paras tes-työpaikka ‑palkinnon.

Metto­vaara kertoo, että työnte­ki­jöiden kuunte­le­minen ja muutosten tekeminen palaut­teen perus­teella lisäävät työnte­ki­jöiden osallis­tu­mis­ha­luja. Työpai­kalla tehtä­vien kyselyjen vastaus­pro­sentti on kasvanut kohisten, kun kyselyillä on ollut käytännön vaikutuksia.

– On alettu oikeasti tekemään, Metto­vaara toteaa.

Marko Mäkinen kertoo, että lean championin työnku­vaan kuuluu muun muassa työta­pojen ja työtur­val­li­suuden kehit­tä­mistä lean-johta­mis­fi­lo­so­fian avulla.

Fiskar­silla pilotoi­tiin tiimeihin perus­tuva työsken­te­ly­malli vuonna 2016. Nykyään tuotan­nossa on yhteensä 15 tiimiä. Tavoit­teena on saada työnte­kijät osallis­tu­maan ja kehittää työntekoa jatkuvasti.

Kehitys­tar­peita kerätään tiimi­tau­luihin, joissa myös näkyy, miten tarpei­siin on vastattu. Mäkinen kertoo, että tiimi­tau­lujen kautta on tullut jo noin 900 kehitysehdotusta.

– Kulttuuria luodaan tekemällä, ei puhumalla, Mäkinen toteaa.