Viking Söderling kertoo, että työkalut valmistetaan itse alusta loppuun.

Mannerin konepa­jalla pyörät pyörivät

30.11.2021

TEKSTI JOHANNES WARIS
KÄÄNNÖS JOHANNA MINKKINEN
KUVAT PATRIK LINDSTRÖM

Metalli on vaihtunut muoviin, mutta pyörät ovat edelleen pääosassa Mannerin konepa­jalla Hangossa.

Hanko­lainen Mannerin Konepaja on vuosien varrella tuottanut kaikkea pelti­sistä keksi­pur­keista radio­mas­toihin. Kohta viiden­kym­menen vuoden ajan yritys on kuitenkin panos­tanut kuljetuspyöriin.

– Yrityksen nimi on Mannerin Konepaja, mutta nykyään käytämme aika vähän metallia. Ehkä pyörän­na­vassa, mutta eniten käytämme muovia, pääluot­ta­mus­mies Manne Björk­qvist sanoo.

Teolli­suus­pyörät ovat yhä pienempi osa tuotantoa. Viime vuosina etenkin tervey­den­huol­lossa käytet­tä­vien pyörien kysyntä on kasvanut. Pyöriä käyte­tään esimer­kiksi sairaala- ja kuntoutuslaitteissa.

– Yhdessä pyörä­sar­jois­tamme ei ole yhtäkään metal­liosaa, ja se soveltuu esimer­kiksi magneet­ti­rönt­ge­nissä tarvit­ta­viin laitteisiin.

Pääluottamusmies Manne Björkqvist
Pääluot­ta­mus­mies Manne Björkqvist

Tuotan­to­hal­lissa koneet sylkevät ulos kokonaisia pyöriä tai pyörien osia.

– Voi sanoa, että tuotamme pyörien ”high techiä”. Suomessa massa­tuo­tanto ei kannata, Björk­qvist sanoo.

Ketään tuskin yllättää, että globaa­listi suurin osa pyöristä tuote­taan Kiinassa.

Sami Rantala hoitaa yhdessä työpa­rinsa kanssa muovin tuotanto-osaston koneita. Rakkaus toi turku­laisen Suomen eteläi­sim­pään kaupun­kiin ja töihin Mannerille.

– Työ sopii täydel­li­sesti opintoi­hini Kemin ammat­ti­kor­kea­kou­lussa. Opinnot tehdään etänä, ja minun tarvitsee käydä Kemissä vain joka toinen kuukausi, Rantala sanoo.

KORONA TULI HUONOON SAUMAAN

Mannerin konepaja panostaa vientiin, etenkin Euroo­passa. Suomessa yritys on vakiin­nut­tanut asemansa, ja tänä päivänä vajaa 70 prosenttia tuotan­nosta menee vientiin, ja osuus kasvaa koko ajan.

– Olimme juuri lansee­ran­neet uusia tuotteita, kun pandemia alkoi. On vaikeaa myydä tuotteita tapaa­matta asiak­kaita, väliai­kai­seksi toimi­tus­joh­ta­jaksi nimetty Jukka Immonen sanoo.

Liike­vaihto on tänä vuonna kuitenkin kasvanut noin viidellä prosen­tilla. Immonen on suhteel­lisen uusi toimi­tus­joh­ta­jana, mutta on työsken­nellyt yrityk­sessä kolme vuotta.

Olimme juuri lansee­ran­neet uusia tuotteita, kun pandemia alkoi. On vaikeaa myydä tuotteita tapaa­matta asiakkaita.

Tuotannon puolella korona­toimet näkyvät turva­vä­lien ja käsidesin lisäksi siinä, että jotkut osastot ovat siirty­neet työsken­te­le­mään yhden vuoron sijaan kahdessa vuorossa tungoksen välttämiseksi.

– Tämä ei ole sopinut kaikille työnte­ki­jöille, esimer­kiksi lapsi­per­heille, joten moni on iloinen, kun palataan taas yhteen vuoroon, Björk­qvist sanoo.

Hän on tyyty­väinen, ettei kukaan työka­ve­reista ole saanut covid-19 ‑tautia. Vaikeuk­sista on selvitty myös aiemmin.

– Vuoden 2008 romah­duksen ja vuoden 2018 välissä oli monta todella vaikeaa vuotta. Koimme lomau­tuksia ja YT-neuvot­te­luita säännöl­lisin välia­join, Björk­qvist kertoo.

KAIKKEA EI VOIDA AUTOMATISOIDA

Yhä suurempi osa pyöristä kootaan robot­tien avulla, mutta edelleen on paljon käsin tehtävää työtä. Silloin kyse on yleensä pienem­mistä sarjoista.

– Tämä koko ei sovi automaat­tiin. Teemme nyt 500 kappa­leen sarjaa, Barbro Lignell sanoo ja näyttää Tango-mallista pyörää, joka on yksi Mannerin konepajan standardituotteista.

Barbro Lignell
”Työsuo­jelun suhteen on vielä paljon tehtävää”, Barbro Lignell sanoo.

Lignell on runsaan 20 Mannerin vuoden aikana ehtinyt tehdä monta eri työteh­tävää. Hän on työsken­nellyt nyt jo lopet­ta­neella metal­lio­sas­tolla sekä kokoon­pa­ni­jana. Sen lisäksi hän toimi esimie­henä yli kymmenen vuotta. Hyviä hetkiä on ollut, mutta kaikki muistot eivät ole iloisia.

– Ollak­seni täysin rehel­linen sain erään organi­saa­tio­muu­toksen aikana valita, tuleeko minusta työtön vai kokoon­pa­nija. Kaksi naispuo­lista esimiestä uudel­leen­si­joi­tet­tiin. Minulla oli mieli­pi­teitä, ja voi sanoa, ettei sitä aina arvostettu.

Tuotan­to­tilat alkavat olla vuosia nähneitä, ja sen huomaa.

– Täällä on aika ahdasta. Nyt tilat suunni­tel­tai­siin täysin eri tavalla. Hyvä asia on kuitenkin, että meillä nykyään on nostet­tavat sähköiset pöydät.

PERHEYRITYS MONELLA TAPAA

Tuotan­to­puo­leen verrat­tuna on työpa­jalla miltei hiljaista. Täällä Viking Söder­ling ylläpitää ja korjaa tuotan­to­työ­ka­luja Yle Västny­landin aamupäi­vä­oh­jelmaa kuunnellen.

– Tämä on monella tapaa vaihte­levaa työtä. Työka­luissa on monta liikkuvaa osaa, joten tässä pitää saada monta asiaa sopimaan yhteen. Haluan myös tehdä työn ripeästi, sillä muuten tuotan­to­ko­neet seisovat.

Söder­lin­gillä on 42 Mannerin vuotta takanaan. Kun hän aloitti yrityk­sessä, Manne­rilla työsken­teli yli 100 henkilöä.

Tuotan­to­puo­lella on useampi pitkään yrityk­sessä työsken­nellyt. Nuorem­pien työnte­ki­jöiden keskuu­dessa on yleisempää, että viihdy­tään muutama vuosi, kunnes hakeu­du­taan muualle.

Tämä on monella tapaa vaihte­levaa työtä. Työka­luissa on monta liikkuvaa osaa, joten tässä pitää saada monta asiaa sopimaan yhteen.

Kolmi­vuo­rotyö saattaa houku­tella alueen muihin teolli­suus­yri­tyk­siin. Vuorotyö nostaa palkkaa selvästi, Björk­qvist sanoo.

Sekä Manne Björk­qvist että Viking Söder­ling kehuvat työpaikan ilmapiiriä. Manner on perhey­ritys monella tapaa.

– Täällä on hyviä tyyppejä. Veljeni on täällä ja myös poikani työsken­teli täällä yli kymmenen vuotta, Söder­ling sanoo.

OY MANNERIN KONEPAJA AB

PERUSTETTU 1890
KOTIPAIKKA Hanko
TUOTANTO Pyörät
HENKILÖKUNTA 25 tuotan­nossa, yhteensä noin 50
LIIKEVAIHTO 7,2 miljoonaa euroa (2020)