KEKSINTÖ: Viljelty liha kiinnostaa maailmalla

teollisuusliitto

Viime vuoden joulukuussa kansainvälisessä mediassa kerrottiin, että Singapore oli hyväksynyt ensimmäisenä maana maailmassa viljellystä kananlihasta tehdyn tuotteen myyntiin.

4.11.2021

Silloin amerikkalaisen Eat Just -yrityksen tuottamia kananuggetteja tuli tarjolle 1880-nimiseen ravintolaan. Nyt kanaruokalajeja on tarjolla jo toisessakin ravintolassa, ja singaporelaiset voivat tilata niitä kotiin ruokalähettien kautta.

Yritysten kiinnostus viljellyn lihan tuottamiseen on kasvanut maailmalla parin viime vuoden aikana moninkertaiseksi. Alalla toimivien yritysten määrä nousi viime vuonna lähes kahdeksaankymmeneen ja alan investoinnit lisääntyivät huomattavasti. Tutkimusta tehdään muun muassa Yhdysvalloissa, Hollannissa, Espanjassa, Turkissa, Israelissa ja Aasiassa, kuten Singaporessa ja Hongkongissa.

– Olen seurannut työssäni jo toistakymmentä vuotta tutkimustyön etenemistä tällä saralla. Vaikka ensimmäinen viljellystä lihasta valmistettu tuote tuli kaupallisille markkinoille viime vuonna Singaporessa, ei sen tuottamiseen liittyvä teknologia ole vielä kovin valmis. Siinä ravinneliuoksessa, missä tuotetta kasvatetaan, käytetään edelleen eläinperäistä seerumia, toteaa kestävien ruokajärjestelmien apulaisprofessori Hanna Tuomisto Helsingin yliopistosta.

– Soluviljely on edelleen sen verran alkutekijöissään, että kestää vielä pitkään ennen kuin viljellystä lihasta valmistetut tuotteet ovat markkinoilla sellaisessa asemassa, että sillä olisi merkitystä. Siihen menee varmaan yli kymmenen vuotta.

Viljellystä lihasta käytetään toisinaan myös nimitystä keinoliha, mutta Tuomiston mukaan se saattaa viedä kuluttajan väärille jäljille.

– Keinoliha ei ole nimenä niin selkeä, koska se saattaa viitata myös kasviperäisiin tuotteisiin, joita kehitetään nyt kasvavalla vauhdilla korvaamaan lihatuotteita. Nämä muun muassa soijasta, viljasta ja palkokasveista valmistetut tuotteet sekä sieniproteiinista kehitetyt Quorn-tuotteet pyrkivät matkimaan lihaa. Suomalaisille ovat tuttuja täällä valmistetut härkäpapu- ja nyhtökauratuotteet, Tuomisto toteaa.

– Viljellyn lihan tuottaminen tarkoittaa kotieläinten lihasolujen viljelyä. Teknologisia haasteita on vielä siinä, kuinka soluja tuotetaan suuressa mittakaavassa. Tuotteiden hintaan ja tuotannon taloudelliseen kannattavuuteen liittyvien haasteiden lisäksi ovat vielä lainsäädännölliset haasteet, varsinkin Euroopassa. Uuselintarvikkeiden lupaprosessit EU:ssa voivat viedä vuosia.

Tuomiston mukaan soluviljelyyn perustuvat innovaatiot voivat olla tulevaisuuden vaihtoehtoja. Tällä hetkellä suurin osa ruoasta tulee kuitenkin maataloudesta pelloilta sekä Suomessa että maailmalla, mikä ei tule muuttumaan kovin nopeasti. Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta olisi hyvä kuitenkin muuttaa ruokavaliota kestävämmäksi ja lisätä kasvipohjaisten ruokien osuutta ruokavaliossa. Myös ruokajätteen määrää olisi syytä vähentää.

KALLIS HAMPURILAINEN VILJELLYSTÄ LIHASTA

Maailman ensimmäinen viljellystä lihasta valmistettu hampurilainen kehitettiin Hollannissa vuonna 2013. Tuotteen kehittäminen maksoi 250 000 euroa, ja tuotekehittelyn päärahoittajana oli Sergey Brin, joka on yksi Googlen perustajista. Tuotantoprosessi vei kolme kuukautta kolmelta laborantilta, kun he kasvattivat 20 000 lihassolua, mikä yhteen hampurilaispihviin tarvittiin.

Tuotteen kehittämisessä mukana olleet tutkijat perustivat kaksi vuotta myöhemmin Mosa Meat -yrityksen, joka kehittää erilaisia tuotantomenetelmiä viljellylle lihalle.

SIRKKALEIPÄ EI MAISTUNUT SUOMESSA

Toisinaan uudet ruokatuotteet eivät saa pysyvää sijaa markkinoilla. Kun Fazer lanseerasi vuoden 2017 lopulla maailman ensimmäisen sirkkaleivän, sai se paljon huomiota. Hyönteisten käyttö elintarvikkeina oli sallittu Suomessa vain kuukautta aiemmin.

Kiinnostus sirkkatuotteisiin kuitenkin hiipui vähitellen, ja kalliimpi erikoisleipä jäi hyllylle, joten Fazer lopetti sen valmistuksen joulukuussa 2018. Kuluttajat ostivat tuotetta aluksi kokeilunhalusta, mikä laantui ajan mittaan. Hyönteiset eivät myöskään kuulu suomalaiseen ruokakulttuuriin samalla tavoin kuin Aasiassa tai Afrikassa.

SOLAR FOODS KEHITTÄÄ RUOKAA ILMASTA

Suomalainen Solar Foods on kehittänyt aivan uuden, vähäpäästöisen tavan tuottaa ravintoproteiinia sähkön ja ilman avulla, mikä tarjoaa ratkaisua globaaliin ruoantuotantoon. Vuonna 2017 perustettu yritys pilotoi teknologiaa, jolla hiilidioksidista tuotetaan sähköenergian avulla mikrobimassaa, jota voidaan hyödyntää ravintoproteiinina.

Tähän mennessä yritys on saanut kokoon rahoitusta yli 35 miljoonaa euroa. Yhtiö on kertonut tuovansa vuoden 2022 loppuun mennessä markkinoille kaikkiaan parikymmentä erilaista kuluttajatuotetta, joita voidaan käyttää meijerituotteiden tai lihan korvikkeina.

TEKSTI RIITTA SAARINEN
KUVA  LEHTIKUVA / AFP / NICHOLAS YEO