Veli-Pekka Heino: ”Yhdessä saamme enemmän aikaiseksi”

Teolli­suus­liiton strategia kertoo liiton toiminnan lähtö­kohdat, tavoit­teet ja työkalut. Tavoit­teena on luoda yhteis­voimaa, kertoo strate­gia­työstä vastaava Veli-Pekka Heino.

26.10.2021

VELI-PEKKA HEINO Työsken­nellyt ay-liikkeessä vuodesta 2007 muun muassa erikois­tut­ki­jana ja päätoi­mit­ta­jana. Juuri nyt kiinnos­tunut tiedon visua­li­soin­nista, ammat­tiyh­dis­tys­toi­minnan tulevai­suu­desta sekä siitä, miten yhteis­työtä voi lisätä parem­malla suunnittelulla.

Teolli­suus­liiton pitkän aikavälin suunni­telma, eli strategia, on tarkoi­tettu luettavaksi.

– Teolli­suus­liiton ensim­mäinen strategia on tarkoi­tettu myös kaikkien jäsenten luetta­vaksi, ja siitä käy ilmi mitä tehdään ja miksi tehdään, sanoo kehitys­suun­nit­te­lija Veli-Pekka Heino Teolli­suus­liiton kehittämisyksiköstä.

Strate­giaa lukemalla voi avartaa näkökul­maansa liiton toimin­nasta. Tavoit­teena on, että lisätieto ei lisää tuskaa, vaan kannustaa toimimaan.

– Toivoisin, että strategia luo yhteis­voimaa ja halua antaa tukensa ammat­ti­liiton toimin­nalle, Heino sanoo.

VAKAUTTA JA MAHDOLLISUUKSIA

Teolli­suus­liiton strategia vuosille 2018–2023 ponnistaa jäsen­läh­töi­syy­destä, solidaa­ri­suu­desta, tasa-arvosta ja heikom­pien puolustamisesta.

Jäsenille liitto lupaa vakautta ja mahdol­li­suuksia. Yhteis­voima, sopiminen ja neuvok­kuus ovat keinoja, joilla lupaus täytetään.

Välineitä suunni­telman toteut­ta­mi­seen ovat järjes­töl­linen vahvuus, yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­minen ja työmark­ki­na­toi­minta. Aktii­vi­suus, osaaminen, yhteis­työ­kyky ja vakava­rai­suus puoles­taan mahdol­lis­tavat välineiden toimivuuden.

Toivoisin, että strategia luo yhteis­voimaa ja halua antaa tukensa ammat­ti­liiton toiminnalle.

Heino muistuttaa, että lopulta koko ay-liikkeen toiminta perustuu jäsenistön aktiivisuuteen.

– Isoin haaste strate­giassa on, että syntyisi silta isoista kokonai­suuk­sista helposti ymmär­ret­tä­viin pieniin tekoihin. Paljon sisäl­lään pitäviä käsit­teitä täytyy avata esimer­keillä ja konkre­tialla, Heino sanoo.

Strate­gissa kirjattu järjes­töl­linen vahvuus kasvaa, kun jäsen esimer­kiksi lähtee mukaan ammat­tio­saston toimin­taan, kysyy työka­veria liiton jäseneksi tai käy kursseilla Murikassa.

– Järjes­töl­lisen vahvuuden raken­ta­mi­sessa mennään koko ay-liikkeen ytimeen ja ideaan, että yhdessä saamme enemmän aikai­seksi, Heino sanoo.

Järjes­töl­linen vahvuus antaa voimaa työmark­ki­na­toi­min­taan ja yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­mi­seen. Tätä kautta syntyy jäsenille vakautta ja mahdollisuuksia.

MEIDÄN NÄKÖISEMME

Strate­giatyö alkoi vuonna 2016, kun Teolli­suus­liiton perus­ta­mista valmis­tel­tiin. Strate­gian koonnut Heino kertoo, että suunni­telma on laadittu puhtaalta pöydältä.

– Koko strate­gia­työn idea on ollut, että tehdään meidän näköi­semme, eikä oteta valmista mallia.

Teolli­suus­liiton perus­ta­jien Metal­li­työ­väen liiton, Puuliiton ja TEAM Teolli­suusa­lojen ammat­ti­liiton valtuus­toissa tehtiin ryhmä­töitä strate­gian pohjaksi. Myös liittojen halli­tukset kokous­tivat yhdessä asian parissa.

Valmiiksi strategia saatiin marras­kuussa 2017 ensim­mäi­sessä liitto­ko­kouk­sessa, jossa liitto­ko­kouse­dus­tajat tekivät lisäyksiä ja muokkauksia strategiaan.

– Ottaen huomioon, että liittoa ei vielä ollut olemassa, mieles­täni onnis­tuimme osallis­ta­maan jäseniä strate­gia­työhön, Heino arvioi.

Koko strate­gia­työn idea on ollut, että tehdään meidän näköi­semme, eikä oteta valmista mallia.

Yleis­kie­li­syys ja helppo luetta­vuus ovat olleet strate­gian kirjoit­ta­misen lähtökohtia.

– Kirjoitin lyhyitä virkkeitä ja ymmär­ret­täviä sanoja. Yritin myös kirjoittaa iskevästi ja mieleen­pai­nu­vasti, Heino kertoo.

Taval­li­sempi tapa olisi laatia strategia olemassa olevien mallien pohjalta ja käyttää strate­gioihin pesiy­ty­nyttä arkikie­lelle vierasta sanastoa.

– Se on vaarana, että jos puhuu etään­nyt­tä­vällä kielellä, niin asiakin etääntyy, Heino sanoo.

STRATEGIA JA ORGANISAATIO LINJAAN

Liiton neljä toimin­ta­vuotta ovat osoit­ta­neet, että strate­giaa raken­net­taessa ennakoi­tiin tulevaa pääosin realis­ti­sesti. Aika on myös näyttänyt, että paperilla suunni­teltu ei aina käänny ongel­mitta käytäntöön.

– Huomat­tiin, että niin paljon kuin strate­giassa onkin hyviä yhdessä päätet­tyjä asioita, niiden järjes­tel­mäl­linen toteut­ta­minen isossa organi­saa­tiossa on hankalaa, Heino sanoo.

Hän havain­nol­listaa asiaa kolmiolla, jonka kärjissä ovat strategia, organi­saatio ja vuosit­taiset toiminnan painopis­teet. Kunkin kärjen pitäisi olla kitkatta yhtey­dessä toisiinsa.

– Jos nämä eivät mene yhteen, strate­ginen kehit­tä­minen on vaikeaa, Heino sanoo.

Kitkaa on vähen­netty jäsen­tä­mällä strate­giaa uudel­leen ja kehit­tä­mällä organi­saa­tiota. Strate­gian sisäl­töjä ei ole muutettu, mutta esimer­kiksi kymmenet tavoit­teet on ryhmi­telty uudel­leen. Uusi jäsennys esitel­tiin valtuus­tolle elokuussa 2021.

– Kun yhteistyö kehittyy, niin strategia muuttuu samaan suuntaan, Heino sanoo.

Strate­gian kehitystyö kesken liitto­ko­kous­kauden on alkupe­räisen ajatuksen mukaista. Jo vuoden 2017 liitto­ko­kouk­sessa henki oli, että strate­giaa päivi­te­tään ja kehite­tään tarpeen mukaan.

– Tehdään uutta liittoa, jota kehite­tään järjes­tel­mäl­li­sesti päivit­täin eteen­päin, Heino sanoo.

Hän pohtii, että ay-liikkeen etuna on, että pitkän ajan suunnit­telua voidaan tehdä ilman yritys­maa­il­masta tuttua neljännesvuosiajattelua.

MITTAA JA ANALYSOI

Asetet­tujen tavoit­teiden toteu­tu­misen mittaa­minen on osa pitkä­jän­teistä suunnittelua.

Heino pohtii jälki­kä­teen, että strate­giaa raken­net­taessa oltiin hyvin optimis­tisia mittaa­mi­seen liittyen. Tavoit­teet kirjoi­tet­tiin ajatuk­sella, että toiminnan käynnis­tyttyä raken­ne­taan niille mittarit.

– Mittaa­misen suhteen on tosi paljon viisas­tuttu tai tajuttu, miten vaikeaa se on, Heino sanoo.

Henki katoaa, jos suunnit­telu menee liian tekni­seksi numeroiden kanssa tekemiseksi.

Esimer­kiksi jäsen­lu­pauk­sessa linjatun vakauden ja mahdol­li­suuk­sien mittaa­minen on monimut­kaista. Tämä ei kuiten­kaan tarkoita, että mitta­reiden pitäisi ohjata asetet­tuja tavoitteita.

– Henki katoaa, jos suunnit­telu menee liian tekni­seksi numeroiden kanssa tekemi­seksi, Heino sanoo.

Matkalla kohti kasvavaa vakautta ja mahdol­li­suuk­sien kirjoa on kuitenkin monta helpommin mitat­tavaa asiaa. Esimer­kiksi työmark­ki­noiden käytössä olevien jäsenten määrää voidaan seurata jatku­vasti ja luotta­mus­hen­ki­löiden määrästä on hyvä kuva. Myös liittoon tulleista yhtey­de­no­toista ja jäsenten osallis­tu­mi­sesta kursseille on kattavat tiedot.

Heino muistuttaa, että tulosten analyysi on yhtä lailla tärkeää kuin itse mittaaminen.

– Mitta­risto ei kerro syitä ja seurauksia, Heino toteaa.

OMAPERÄISESTI ETEENPÄIN

Heino arvioi, että ensim­mäisen strate­gia­kauden työ on hyvä pohja seuraa­valle kaudelle, joka alkaa vuoden 2023 liitto­ko­kouk­sesta. Strate­gia­työn tyyliä hän ei lähtisi vaihtamaan.

– Ollaan sitkeästi pidetty omape­räi­syy­destä kiinni. Se ei ole helppo vaihtoehto, mutta oikeas­taan ainoa järkevä.

Mieli­ku­vitus on tärkeää pitää jatkos­sakin mukana suunnit­te­lussa, jottei päädytä kirjoit­ta­maan samaa paperia uudestaan.

– Uskoisin, että seuraa­vassa strate­giassa otetaan yksi askel pidem­mälle, kun tiede­tään paremmin, miten strate­ginen toiminta kannattaa pyörittää tässä organi­saa­tiossa, Heino sanoo.

TOIMINTAHAASTE JÄSENILLE

• Perehdy oman ammat­tio­sas­tosi toimintasuunnitelmaan.
• Pohdi, mikä toimin­ta­suun­ni­tel­massa on hyvää ja mitä siihen voisi lisätä ensi vuonna.
• Anna palaute ja kerro ideasi ammat­tio­saston puheenjohtajalle.
• Lue Teolli­suus­liiton strategia osoit­teessa teollisuusliitto.fi/liiton-strategia. Löytyykö strate­giasta samoja asioita kuin osaston toimin­ta­suun­ni­tel­masta? Voit kertoa havain­nois­tasi sähkö­pos­titse: veli-pekka.heino@teollisuusliitto.fi.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA KITI HAILA