Hyvä malli kausi­työ­läisten jäsenyyteen?

Saksan maata­lous­työn­te­ki­jöitä edustava IG BAU ‑liitto on avannut erityis­jä­se­nyyden kausi­työ­läi­sille.  He voivat liittyä liittoon vuoden ajaksi kohtuul­li­sella kerta­mak­sulla päästen nautti­maan monista jäsene­duista. Teolli­suus­liiton sopimus­asian­tun­tija Riikka Vasama kannattaa lämpi­mästi vastaa­van­laista jäsenyys­mallia Suomeenkin.

24.9.2021

Kansain­vä­linen ammat­tiyh­dis­tys­liike on tällä viikolla kampan­joinut ympäri Eurooppaa kausi­työ­läisten työ- ja asuino­lojen kohen­ta­mi­seksi. Kampan­ja­viikko toteu­tet­tiin yhdessä EU:n työvi­ran­omaisen kanssa. Kampan­join­tiin liittyi myös euroop­pa­laisten elintarvike‑, maata­lous- ja matkai­lua­lojen ammat­ti­liit­tojen järjestön eli EFFAT:in webinaari.

­– Euroopan elintar­vi­ke­teol­li­suus ja maata­lous ovat täysin riippu­vaisia näistä kausi­työ­läi­sistä. Mutta heillä on matalat palkat, huonot työolot ja kurjat asuinolot, euroop­pa­lais­jär­jestön maata­lous­sih­teeri Arnd Spahn summasi kausi­työ­läisten kohtelun EU-maissa.

Spahn vaatikin näiden hyvin haavoit­tu­vassa asemassa olevien työnte­ki­jöiden aseman paran­ta­mista. EU:n insti­tuu­tioiden on lopul­takin käytävä konkreet­ti­siin toimiin, sillä puhetta asiasta on pidetty jo vuosikausia.

Erityisen ongel­mal­li­sena Spahn piti epämää­räisten työvoiman välit­tä­jien häärää­mistä siirto­työ­läisten keskuu­dessa. Maata­lous­sih­teeri vaatikin, että työnvä­li­tystä on säädel­tävä ja valvottava.

Euroopan työvi­ran­omaisen ELA:n viestin­tä­pääl­likkö Federico Pangaldi puoles­taan painotti sitä, että työsuo­je­lu­vi­ran­omaisten on tärkeä päästä aivan paikan päälle tarkas­tuksia tekemään kansain­vä­lisen yhteis­työn merkeissä. ELA on tehnyt kampan­ja­vii­kolla esimer­kiksi tarkas­tuksen belgia­lai­seen kanan­lihaa jalos­ta­vaan tehtaa­seen. Mukana oli sekä belgia­laisia että puola­laisia tarkas­tajia sekä eri kielten tulkkeja, jotta työnte­kijät voisivat vapaasti kertoa olosuhteistaan.

KAUSIJÄSENYYS MEILLEKIN?

Saksassa muiden muassa maata­lous­työn­te­ki­jöitä järjes­tävä IG BAU on juuri avannut erään­laisen kausi­jä­se­nyyden ulkomaa­lai­sille siirto­työ­läi­sille. Alasta riippuen joko 146:n tai 187 euron kerta­mak­sulla siirto­työ­läinen pääsee jäseneksi 12 kuukau­deksi. Hän pääsee välit­tö­mästi myös oikeus­avun piiriin ja saa liiton tuen joukko­voiman käytössä eli esimer­kiksi lakossa. IG BAU on avannut myös kaikkiaan 9 vieraalla kielellä vastaavan neuvon­ta­pu­he­limen siirto­työ­läisiä varten.

– Kannatan ehdot­to­masti Teolli­suus­liiton nykyisen kanna­tus­jä­se­nyyden kehit­tä­mistä vastaa­maan kausi­työ­läisten tarpeita, maata­lous­aloista vastaava sopimus­asian­tun­tija Riikka Vasama sanoo.

Kausi­työn todel­li­suushan on sitä, että työsuh­teet ovat lyhyitä. Palve­luiden piiriin olisi siksi päästävä heti. Jäsen­mak­sujen maksa­mi­seen olisi saatava uuden­laisia malleja, sillä palkat makse­taan vasta kauden päättyessä. Kieli­tar­jontaa pitää olla mahdol­li­simman katta­vasti, sillä muuten kommu­ni­kointi kausi­työ­läisten kanssa muodostuu mahdot­to­maksi. Siinä Vasaman luettelo toimista, joiden kehit­tä­minen Teolli­suus­lii­tossa olisi kaikkein kiireellisintä.

Vasama pitää aivan erinomai­sena piirteenä saksa­lais­mal­lissa sitä, että kausi­jä­se­nyys takaa liiton oikeu­del­lisen avun heti ensim­mäi­sestä liitty­mis­päi­västä alkaen. Suuriin plussiin kuuluu sekin, että liitty­mis­lo­mak­keen täyttä­misen jälkeen liitosta päin otetaan yhteyttä uuteen jäseneen.

– Meidänkin on Teolli­suus­lii­tossa jatket­tava jäsenyys­mallin kehit­tä­mistä. Ei riitä, että jaamme tietoa, vaikka sekin on hyvin tärkeää. Meidän on kehitet­tävä toimin­ta­mal­leja, joilla saamme kausi­työ­läiset liiton jäseniksi ja joilla pystymme puolus­ta­maan heidän oikeuksiaan.

Teolli­suus­liitto on jo julkaissut alan työnan­ta­ja­liit­tojen kanssa oppaan kausi­työ­läi­sille maaseu­tue­lin­kei­nojen työeh­to­so­pi­muk­sesta. Sopimus on yleis­si­tova, eli sitä on nouda­tet­tava kaikilla alan työpai­koilla. Opas löytyy liiton verkko­si­vuilta suomen ja ruotsin ohella englan­niksi, venäjäksi ja ukrainaksi.

EI VAIN LIITTOJEN ASIA

Sopimus­asian­tun­tija iloitsee euroop­pa­laisen kampan­ja­viikon saavu­tuk­sissa erityi­sesti siitä, että mukana on ollut todella laaja rintama tahoja. Ammat­ti­liit­tojen, työnan­ta­ja­jär­jes­töjen ja ELA:n lisäksi mukana olivat monissa maissa viran­omaiset ja ministeriöt.

Suomessa esimer­kiksi työ- ja elinkei­no­mi­nis­teriö on julkaissut esitteen täällä nouda­tet­ta­vista työeh­doista ja neuvoo, kuinka työntekijän tulee toimia, jos hän joutuu hyväk­si­käytön kohteeksi. Esitteessä on myös linkkejä työnte­ki­jöitä autta­viin tahoihin. Rikosuh­ri­päi­vys­tyksen ja muiden sidos­ryh­mien kanssa suunni­teltu esite on julkaistu suomen, ruotsin, englannin, ukrainan, nepalin, venäjän ja thain kielillä. Esitteestä on verkossa saata­vana PDF-tiedosto ja selail­tava e‑julkaisu.

Rikosuh­ri­päi­vys­tyk­sellä oli tänä kesänä myös ensim­mäistä kertaa neuvon­ta­pal­velu kausi­työn­te­ki­jöille.

VÄLIKÄDET KURIIN

Vasama painottaa muun euroop­pa­laisen ay-väen tapaan, että työnte­ki­jöiltä laitto­masti palkkioita kerää­vien työnvä­lit­tä­jien toiminta on saatava loppu­maan. Sopimus­asian­tun­tija on havah­tunut siihen, että esimer­kiksi ukrai­na­laisten tapauk­sessa hämärä­pe­räinen ja kansain­vä­listen sopimusten vastainen toiminta on käynnissä myös Suomen kamaralla.

­­– Ukrai­nassa työnvä­litys on laillinen ja valtaisa bisnes. Mutta Suomessa on laitonta, että firaa­beli työnvä­lit­täjä on työsuh­teessa suoma­lai­seen työnan­ta­jaan ja hän lähtee sitten välit­tä­mään työnan­ta­jal­leen lisää työnte­ki­jöitä siitä välistä rahaa vetäen. Suoma­laiset työnan­tajat ovat usein yllät­ty­neitä siitä, että huhut tällai­sesta toimin­nasta ovatkin totta.

Vasama painottaa, että parasta olisi, jos työnan­tajat pääsi­sivät suoriin kontak­teihin työnte­ki­jöiden kanssa. Työnvä­litys on ollut joskus Suomes­sakin jopa mafia­tyyp­pistä rikol­li­suutta, mikä on saattanut kohdistua myös työnan­ta­jaan. Yhteistyö ammat­ti­liit­tojen, työnan­ta­ja­jär­jes­töjen ja viran­omais­ta­hojen välillä olisi tässäkin omiaan kitke­mään väärinkäytöksiä.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI