Hyvä malli kausi­työ­läis­ten jäsenyyteen?

Saksan maata­lous­työn­te­ki­jöitä edus­tava IG BAU ‑liitto on avan­nut erityis­jä­se­nyy­den kausi­työ­läi­sille.  He voivat liit­tyä liit­toon vuoden ajaksi kohtuul­li­sella kerta­mak­sulla pääs­ten naut­ti­maan monista jäse­ne­duista. Teol­li­suus­lii­ton sopi­mus­asian­tun­tija Riikka Vasama kannat­taa lämpi­mästi vastaa­van­laista jäse­nyys­mal­lia Suomeenkin.

24.9.2021

Kansain­vä­li­nen ammat­tiyh­dis­tys­liike on tällä viikolla kampan­joi­nut ympäri Euroop­paa kausi­työ­läis­ten työ- ja asui­no­lo­jen kohen­ta­mi­seksi. Kampan­ja­viikko toteu­tet­tiin yhdessä EU:n työvi­ran­omai­sen kanssa. Kampan­join­tiin liit­tyi myös euroop­pa­lais­ten elintarvike‑, maata­lous- ja matkai­lua­lo­jen ammat­ti­liit­to­jen järjes­tön eli EFFAT:in webinaari.

­– Euroo­pan elin­tar­vi­ke­teol­li­suus ja maata­lous ovat täysin riip­pu­vai­sia näistä kausi­työ­läi­sistä. Mutta heillä on mata­lat palkat, huonot työolot ja kurjat asui­no­lot, euroop­pa­lais­jär­jes­tön maata­lous­sih­teeri Arnd Spahn summasi kausi­työ­läis­ten kohte­lun EU-maissa.

Spahn vaati­kin näiden hyvin haavoit­tu­vassa asemassa olevien työn­te­ki­jöi­den aseman paran­ta­mista. EU:n insti­tuu­tioi­den on lopul­ta­kin käytävä konkreet­ti­siin toimiin, sillä puhetta asiasta on pidetty jo vuosikausia.

Erityi­sen ongel­mal­li­sena Spahn piti epämää­räis­ten työvoi­man välit­tä­jien häärää­mistä siir­to­työ­läis­ten keskuu­dessa. Maata­lous­sih­teeri vaati­kin, että työn­vä­li­tystä on säädel­tävä ja valvottava.

Euroo­pan työvi­ran­omai­sen ELA:n vies­tin­tä­pääl­likkö Fede­rico Pangaldi puoles­taan painotti sitä, että työsuo­je­lu­vi­ran­omais­ten on tärkeä päästä aivan paikan päälle tarkas­tuk­sia teke­mään kansain­vä­li­sen yhteis­työn merkeissä. ELA on tehnyt kampan­ja­vii­kolla esimer­kiksi tarkas­tuk­sen belgia­lai­seen kanan­li­haa jalos­ta­vaan tehtaa­seen. Mukana oli sekä belgia­lai­sia että puola­lai­sia tarkas­ta­jia sekä eri kiel­ten tulk­keja, jotta työn­te­ki­jät voisi­vat vapaasti kertoa olosuhteistaan.

KAUSIJÄSENYYS MEILLEKIN?

Saksassa muiden muassa maata­lous­työn­te­ki­jöitä järjes­tävä IG BAU on juuri avan­nut erään­lai­sen kausi­jä­se­nyy­den ulko­maa­lai­sille siir­to­työ­läi­sille. Alasta riip­puen joko 146:n tai 187 euron kerta­mak­sulla siir­to­työ­läi­nen pääsee jäse­neksi 12 kuukau­deksi. Hän pääsee välit­tö­mästi myös oikeus­a­vun piiriin ja saa liiton tuen jouk­ko­voi­man käytössä eli esimer­kiksi lakossa. IG BAU on avan­nut myös kaik­ki­aan 9 vieraalla kielellä vastaa­van neuvon­ta­pu­he­li­men siir­to­työ­läi­siä varten.

– Kanna­tan ehdot­to­masti Teol­li­suus­lii­ton nykyi­sen kanna­tus­jä­se­nyy­den kehit­tä­mistä vastaa­maan kausi­työ­läis­ten tarpeita, maata­lous­aloista vastaava sopi­mus­asian­tun­tija Riikka Vasama sanoo.

Kausi­työn todel­li­suus­han on sitä, että työsuh­teet ovat lyhyitä. Palve­lui­den piiriin olisi siksi pääs­tävä heti. Jäsen­mak­su­jen maksa­mi­seen olisi saatava uuden­lai­sia malleja, sillä palkat makse­taan vasta kauden päät­tyessä. Kieli­tar­jon­taa pitää olla mahdol­li­sim­man katta­vasti, sillä muuten kommu­ni­kointi kausi­työ­läis­ten kanssa muodos­tuu mahdot­to­maksi. Siinä Vasa­man luet­telo toimista, joiden kehit­tä­mi­nen Teol­li­suus­lii­tossa olisi kaik­kein kiireellisintä.

Vasama pitää aivan erin­omai­sena piir­teenä saksa­lais­mal­lissa sitä, että kausi­jä­se­nyys takaa liiton oikeu­del­li­sen avun heti ensim­mäi­sestä liit­ty­mis­päi­västä alkaen. Suuriin plus­siin kuuluu sekin, että liit­ty­mis­lo­mak­keen täyt­tä­mi­sen jälkeen liitosta päin otetaan yhteyttä uuteen jäseneen.

– Meidän­kin on Teol­li­suus­lii­tossa jatket­tava jäse­nyys­mal­lin kehit­tä­mistä. Ei riitä, että jaamme tietoa, vaikka sekin on hyvin tärkeää. Meidän on kehi­tet­tävä toimin­ta­mal­leja, joilla saamme kausi­työ­läi­set liiton jäse­niksi ja joilla pystymme puolus­ta­maan heidän oikeuksiaan.

Teol­li­suus­liitto on jo julkais­sut alan työnan­ta­ja­liit­to­jen kanssa oppaan kausi­työ­läi­sille maaseu­tue­lin­kei­no­jen työeh­to­so­pi­muk­sesta. Sopi­mus on yleis­si­tova, eli sitä on nouda­tet­tava kaikilla alan työpai­koilla. Opas löytyy liiton verk­ko­si­vuilta suomen ja ruot­sin ohella englan­niksi, venä­jäksi ja ukrainaksi.

EI VAIN LIITTOJEN ASIA

Sopi­mus­asian­tun­tija iloit­see euroop­pa­lai­sen kampan­ja­vii­kon saavu­tuk­sissa erityi­sesti siitä, että mukana on ollut todella laaja rintama tahoja. Ammat­ti­liit­to­jen, työnan­ta­ja­jär­jes­tö­jen ja ELA:n lisäksi mukana olivat monissa maissa viran­omai­set ja ministeriöt.

Suomessa esimer­kiksi työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riö on julkais­sut esit­teen täällä nouda­tet­ta­vista työeh­doista ja neuvoo, kuinka työn­tekijän tulee toimia, jos hän joutuu hyväk­si­käy­tön kohteeksi. Esit­teessä on myös link­kejä työn­te­ki­jöitä autta­viin tahoi­hin. Riko­suh­ri­päi­vys­tyk­sen ja muiden sidos­ryh­mien kanssa suun­ni­teltu esite on julkaistu suomen, ruot­sin, englan­nin, ukrai­nan, nepa­lin, venä­jän ja thain kielillä. Esit­teestä on verkossa saata­vana PDF-tiedosto ja selail­tava e‑julkaisu.

Riko­suh­ri­päi­vys­tyk­sellä oli tänä kesänä myös ensim­mäistä kertaa neuvon­ta­pal­velu kausi­työn­te­ki­jöille.

VÄLIKÄDET KURIIN

Vasama painot­taa muun euroop­pa­lai­sen ay-väen tapaan, että työn­te­ki­jöiltä lait­to­masti palk­kioita kerää­vien työn­vä­lit­tä­jien toiminta on saatava loppu­maan. Sopi­mus­asian­tun­tija on havah­tu­nut siihen, että esimer­kiksi ukrai­na­lais­ten tapauk­sessa hämä­rä­pe­räi­nen ja kansain­vä­lis­ten sopi­mus­ten vastai­nen toiminta on käyn­nissä myös Suomen kama­ralla.

­­– Ukrai­nassa työn­vä­li­tys on lail­li­nen ja valtaisa bisnes. Mutta Suomessa on laitonta, että firaa­beli työn­vä­lit­täjä on työsuh­teessa suoma­lai­seen työnan­ta­jaan ja hän lähtee sitten välit­tä­mään työnan­ta­jal­leen lisää työn­te­ki­jöitä siitä välistä rahaa vetäen. Suoma­lai­set työnan­ta­jat ovat usein yllät­ty­neitä siitä, että huhut tällai­sesta toimin­nasta ovat­kin totta.

Vasama painot­taa, että parasta olisi, jos työnan­ta­jat pääsi­si­vät suoriin kontak­tei­hin työn­te­ki­jöi­den kanssa. Työn­vä­li­tys on ollut joskus Suomes­sa­kin jopa mafia­tyyp­pistä rikol­li­suutta, mikä on saat­ta­nut kohdis­tua myös työnan­ta­jaan. Yhteis­työ ammat­ti­liit­to­jen, työnan­ta­ja­jär­jes­tö­jen ja viran­omais­ta­ho­jen välillä olisi tässä­kin omiaan kitke­mään väärinkäytöksiä.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI