Erkki Ollanketo hitsaa. Lietevaunuja valmistavalla Agronicilla ollaan ylpeitä osaamisesta.

Lietevaunujen ykkönen

Lietevaunuja ja muita maatalouskoneita valmistavalla Agronicilla ollaan ylpeitä omasta osaamisesta. Laadukas työnjälki perustuu vankkaan ammattitaitoon.

23.9.2021

AGRONIC OY

PERUSTETTU 1993
KOTIPAIKKA Haapavesi
TUOTANTO Lietevaunuja, tuorerehukoneita, paalaimia ja muita maatalouskoneita ja -laitteita
HENKILÖSTÖ Noin 50, josta tuotannossa 30.
OMISTUS Pääomistajat Urpo Kuronen ja Erkki Kivelä
LIIKEVAIHTO 6,8 milj. euroa (2020)

– Työtä kehitetään koko ajan ja asioista puhutaan suoraan, kuvailevat pääluottamusmies Kimmo Kärkkäinen ja varapääluottamusmies Ensio Karkulahti työpaikkansa henkeä.

Matti Rytky valmistaa Agronicin Teollisuustien hitsaamossa Haapavedellä valtaisaa Multibaler XL -lokasuojaa.

Kun lokasuoja on valmis, se pultataan isoon paalaimeen. Paalaimet ovat Agronicin tärkeimpiä tuotteita lietevaunujen ohella. Lietevaunu on yrityksen yksi kärkituote ja myös avainlipputuote.

Vihreäksi maalatut valmiit suuret lietevaunut lähtevät Haapavedeltä rekkakuljetuksella Pohjois-Pohjanmaalta maatiloille kotimaahan tai ulkomaille.

Vaunut valmistetaan omassa tehtaassa, koska juuri työntekijöiden ammattitaito takaa korkean laadun. Kun kone on särmätty, hitsattu, koottu ja maalattu omassa tehtaassa, laatuun voi luottaa.

Toimitusjohtaja Mauri Autio, pääluottamusmies Kimmo Kärkkäinen ja varapääluottamusmies Ensio Karkulahti. Lietevaunuja valmistavalla Agronicilla ollaan ylpeitä osaamisesta.
Toimitusjohtaja Mauri Autio, pääluottamusmies Kimmo Kärkkäinen ja varapääluottamusmies Ensio Karkulahti.

VAKAA TYÖPAIKKA TUO TURVAA

Matti Rytky, mikä työssä on parasta?

– Se, kun tekee työnsä eikä mieti liikoja, naurahtaa Rytky.

Hän on ollut Agronicillä töissä 17 vuotta ja viihtynyt. Työ on kiinnostavaa. Hyvä hitsaaja on hänen mukaansa rauhallinen ja vakaakätinen.

– Tykkään siitä, että on työpaikka, joka on varma. En ole joutunut pakkolomille, vaan saan rauhassa tehdä töitä, hän sanoo.

Matti Rytky valmistaa lokasuojaa. Lietevaunuja valmistavalla Agronicilla ollaan ylpeitä osaamisesta.
Matti Rytky valmistaa lokasuojaa.

Juho Ollanketo istuu elokuisena maanantaina tehtaan kahvihuoneessa tauolla. Hän kertoo olevansa firmassa neljättä kertaa ensimmäistä päivää. Tuttu työpaikka, mutta taas uusi alku.

– Olen ollut täällä yhteensä kuusi vuotta töissä, mutta välillä on tehnyt mieli lähteä muualle kokeilemaan, millaista työ muualla on. Viimeksi vietin puoli vuotta reissuhommissa, mutta tulin takaisin.

MIELENKIINTO PYSYY YLLÄ

Agronicilla työvoiman vaihtuvuus on vähäistä. Pitkiä työsuhteita on paljon.

Hitsaaja ja nykyinen pääluottamusmies Kärkkäinen soitti yritykseen vajaat yhdeksän vuotta sitten ja kysyi töitä. Hänen silloisessa työpaikassaan alkoivat jälleen kerran lomautukset, eikä se tuntunut mukavalta.

Työpaikka luvattiin, ja naapurikunnassa Nivalassa asuva Kärkkäinen aloitti työt tammikuun alussa vuonna 2013.

Uudessa työpaikassa oppimista on ollut paljon, vaikka mies oli ennättänyt tehdä metallityötä toisessa tehtaassa jo pitkään. Agronicilla laitteet ovat teknisempiä kuin edellisessä työpaikassa, ja siinä on riittänyt omaksuttavaa.

– Piirustusten lukemisen taito on täällä tärkeää, ja siinäkin on ollut paljon opettelemista. Mielenkiinto pysyy yllä myös siksi, että täällä kehitetään koko ajan uutta, kertoo Kärkkäinen.

70 PROSENTTIA KUULUU LIITTOON

Kärkkäinen haluaa olla mukana kehittämässä työtä ja huolehtimassa yhteisistä asioista myös pääluottamusmiehen roolissa.

Tehtävä lankesi hänelle vuonna 2016 ja se on tuntunut tärkeältä. Työpaikan järjestäytymisaste on noin 70 prosenttia. Työntekijät luottavat ammattiliittoon ja pitävät siihen kuulumista itsestäänselvyytenä. Jäseneksi ei tarvitse houkutella.

– Pääluottamusmiehenä opin paljon uutta koko ajan. Paikallinen sopiminen kouluttaa neuvottelemaan.

Kärkkäinen sanoo, että jokainen sovittava asia vaatii paljon keskusteluja, jotta lopputulos hyödyttää kaikkia. Isoja ongelmia täällä ei silti ole.

– Luottamusmies pitää työpaikalla olla, hän tietää.

Hydrauliikan kimpussa kokoonpanija Ali Haaraniemi. Lietevaunuja valmistavalla Agronicilla ollaan ylpeitä osaamisesta.
Hydrauliikan kimpussa kokoonpanija Ali Haaraniemi.

HAAPAVEDELTÄ MAAILMALLE

Agronicilla on Haapavedellä Pohjois-Pohjanmaalla kaksi tehdashallia. Ne sijaitsevat lähekkäin teollisuusalueella.

Toisessa hallissa keskitytään osavalmistukseen, hitsaamiseen ja kokoonpanoon. Toisessa hitsataan, tehdään kokoonpanoa ja maalausta. Täältä lietevaunut, paalaimet ja muut isot valmiit laitteet matkaavat rekalla maatalouden tarpeisiin.

Työ on sesonkiluonteista – syksyllä valmistaudutaan tulevaan kauteen. Työtahti kiihtyy joulun maissa, ja se helpottaa juhannuksen aikaan.

Hitsaaja Matti Rytky. Lietevaunuja valmistavalla Agronicilla ollaan ylpeitä osaamisesta.
”Tykkään siitä, että on työpaikka, joka on varma. En ole joutunut pakkolomille, vaan saan rauhassa tehdä töitä”, sanoo hitsaaja Matti Rytky.

Agronic valmistaa jonkin verran myös komponentteja muille yrityksille sekä tilaustöitä.

Osa laitteista jää Suomeen, suurin osa menee vientiin.

Tärkein vientimaa on Hollanti, jossa on iso jälleenmyyjä. Lisäksi pohjoispohjalaisia laatukoneita viedään Puolaan, Norjaan, Ruotsiin, Kanadaan ja Venäjälle. Suomessa laitteita jälleenmyy Hankkija.

Agronicin valmistaman koneen normaali elinkaari on noin 25–30 vuotta.

LIETEVAUNU AVAINLIPPUTUOTE

Agronicin väki on tällä hetkellä hyvin tyytyväinen uuteen lietevaunuun, joka tuli markkinoille vuonna 2020. Malli on uusi eikä kilpailijoilla ole vastaavaa.

Lietevaunu on suunniteltu ja valmistettu lähes kokonaan Haapavedellä. Lietevaunu onkin avainlipputuote, mikä tuo iloa varsinkin henkisesti.

Toimitusjohtaja Mauri Autio, pääluottamusmies Kärkkäinen ja varapääluottamusmies Karkulahti esittelevät tyytyväisenä pihassa seisovaa sinivalkoisella lipulla koristettua kirkkaanvihreää lietevaunua.

– Tämä me osataan, he sanovat.

Toimitusjohtaja Mauri Autio, pääluottamusmies Kimmo Kärkkäinen ja varapääluottamusmies Ensio Karkulahti sanovat, että Agronicilla osataan tehdä lietevaunuja. Lietevaunuja valmistavalla Agronicilla ollaan ylpeitä osaamisesta.
Mauri Autio, Ensio Karkulahti ja Kimmo Kärkkäinen sanovat, että Agronicilla osataan tehdä lietevaunuja.

Agronic on patentoinut kaksi omaa innovaatiotaan, rapuohjauksen ja pakko-ohjauksen. Rapuohjausjärjestelmällä ja pakko-ohjautuvuudella vaunu voidaan ohjata kulkemaan eri jälkiä traktorin kanssa. Maan tallautuminen ja koneen kiinnijuuttumisen riski pienenevät.

Uusi lietevaunu on hyvin pitkälti automatisoitu kosketusnäyttöineen.

– Lietevaunun säiliörakenne on jäykkä ja sen painopiste mukautuu. Kone on vakaa, se on käyttäjälle helppo.

– Riittää, että kuljettaja painaa nappia, Autio sanoo.

TOIMITUSJOHTAJAKIN ALOITTI HITSAAJANA

Varapääluottamusmiehen naama leviää hymyyn, kun hän kertoo, että kesäisin maakuntaa kiertäessä kuulee korvaa hiveleviä kommentteja. Reklamaatiota ei juuri näistä tuotteista tule.

– Se on tärkeää, koska reklamaatio maksaa, toteaa toimitusjohtaja Autio.

Tuotekehitys on Agronicilla jatkuvaa. Päätoimisia suunnittelijoita on yrityksessä neljä. Koko ajan luodaan uutta, jotta oltaisiin kehityksen kärjessä.

– Ensi vuonna markkinoille tulee uusia paalaimia, Autio kertoo.

Hän aloitti työuransa täällä vuosia sitten valmistuttuaan hitsaajaksi ammattikoulusta, joka on kivenheiton päässä tehtaasta.

Muutaman vuoden kuluttua miehen tie vei Kuopioon insinööriopintoihin. Opiskeluaikana Autio oli kesätöissä ja harjoittelijana Agronicilla, jonne hän palasi valmistuttuaan ensin työnjohtajaksi ja nelisen vuotta sitten toimitusjohtajaksi.

– On siitä paljon hyötyä, että tiedän, mitä ne pojat täällä tekevät, hän sanoo. Nykyisin hän hitsaa lähinnä omiksi tarpeiksi, mutta taito on tallella.

Markku Pirnes kasaustehtävissä.
Markku Pirnes kasaustehtävissä.

REILU POHJALAINEN MEININKI

Agronicilla viihdytään ja siihen on syynsä. Kärkkäinen ja Karkulahti kertovat, että työpaikan ilmapiiri on hyvä. Suorapuheisuus on työporukan kesken kunniassa.

Asioista osataan puhua reilusti, kun sen aika on. Ongelmia on ja saakin olla. Niitä ei pelätä.

Karkulahti kiittelee sitä, että työporukka tuntee toinen toisensa. Siitä on työssä hyötyä, se lisää luottamusta ja helpottaa työpäiviä, kun ei tarvitse arvailla.

– Iällä ei ole töissä niinkään merkitystä. Joku voi olla nuori, mutta työntekijänä iäkkäämpää kokeneempi jossakin tietyssä asiassa. Täällä osataan auttaa työkaveria ja kysyä apua, kun tarve on, varapääluottamusmies Karkulahti sanoo.

Positiivista palautetta voitaisiin heidän mielestään oppia antamaan nykyistä enemmän. On miettimisen paikka, miksi hyvän asian ilmaiseminen on hankalampaa kuin huonon.

Hitsaaja Erkki Ollanketo. Lietevaunuja valmistavalla Agronicilla ollaan ylpeitä osaamisesta.
Agronicilla työtä on kevennetty mutta yhä se on raskasta, kertoo Erkki Ollanketo.

Työnantajalta tulee kiitoksia esimerkiksi silloin, kun asiakkailta on saatu hehkutusta hyvästä laadusta ja palvelusta. Se on kakkukahvittelun paikka. Kesäisin pidetään grillijuhlat, ja kaikkien työntekijöiden tärkeät syntymäpäivät muistetaan.

Työporukalla on tapana myös tehdä yhteistä kimppalottoa. Lotto on vetämässä jatkuvasti.

– Onni, ettei kukaan ole voittanut, miljonääreinä eivät enää jatkaisi töitä, huokaa toimitusjohtaja Autio.

Hänen mukaansa töissä on hyvä porukka, työlleen omistautuneita ammattimiehiä.

Agronic kärsii tällä hetkellä työvoimapulasta aivan kuten moni muukin yritys alalla. Korona ei ole haitannut firman tahtia muutoin, mutta raaka-aineiden saannissa oli välillä hitautta.

Elokuun loppua elettäessä avoinna on työnjohtajan pesti ja muutama tuotannon työpaikka. Osaavaa metallialan porukkaa on vaikea löytää, eikä alalle kouluteta riittävästi. Työntekijöitä ei tahdo löytyä ulkomailtakaan.

ERGONOMIAA KEHITTÄMÄÄN

Kokoonpanijat Tero Kumpumäki ja Aatu Ristimaa korjaavat lietevaunua. Vaunu oli vaurioitunut kaatuessaan ja se tuotiin asiakkaalta tehtaalle kunnostettavaksi.

Miehet arvelevat, että vaunun korjaaminen vie ainakin puolitoista viikkoa – usein kunnostushommissa löytyy yllätyksiä.

Yksi Agronicin valtti onkin se, että yritys tarjoaa asiakkailleen täsmällisen käyttäjäkoulutuksen lisäksi huollon, korjaamisen ja myös varaosien toimituksen.

Tero Kumpumäki ja Aatu Ristimaa korjaavat lietevaunua.
Tero Kumpumäki ja Aatu Ristimaa korjaavat lietevaunua.

Naisia tehdashalleissa ei tällä hetkellä näy. Työ on fyysisesti hyvin raskasta ja siksi tämä on miesten maailmaa.

Raskasta työtä helpottamaan on hankittu nostimia vähän joka työvaiheeseen – aika, jolloin hitsaajat nostivat painavia osia, on historiaa. Työpisteisiin on hankittu seisomismattoja. Työ käy voimille, vaikka se keveneekin koko ajan.

Pääluottamusmies Kärkkäinen toivoo, että tehtaalle hankittaisiin työtä helpottavia pyörityskoneita. Ergonomiaan voisi hänen mielestään kiinnittää enemmän huomiota. Selkä on usein lujilla.

– Konekantaa voisi uusia nopeaan tahtiin, että pysytään kehityksen kärjessä. Aina riittää jotakin parannettavaa.

TEKSTI TERHI FRIMAN
KUVAT VESA RANTA