Erkki Ollanketo hitsaa. Lietevaunuja valmistavalla Agronicilla ollaan ylpeitä osaamisesta.

Liete­vau­nu­jen ykkönen

Liete­vau­nuja ja muita maata­lous­ko­neita valmis­ta­valla Agro­nicilla ollaan ylpeitä omasta osaa­mi­sesta. Laadu­kas työn­jälki perus­tuu vank­kaan ammattitaitoon.

23.9.2021

AGRONIC OY

PERUSTETTU 1993
KOTIPAIKKA Haapa­vesi
TUOTANTO Liete­vau­nuja, tuore­re­hu­ko­neita, paalai­mia ja muita maata­lous­ko­neita ja ‑lait­teita
HENKILÖSTÖ Noin 50, josta tuotan­nossa 30.
OMISTUS Pääomis­ta­jat Urpo Kuro­nen ja Erkki Kivelä
LIIKEVAIHTO 6,8 milj. euroa (2020)

– Työtä kehi­te­tään koko ajan ja asioista puhu­taan suoraan, kuvai­le­vat pääluot­ta­mus­mies Kimmo Kärk­käi­nen ja vara­pää­luot­ta­mus­mies Ensio Karku­lahti työpaik­kansa henkeä.

Matti Rytky valmis­taa Agro­nicin Teol­li­suus­tien hitsaa­mossa Haapa­ve­dellä valtai­saa Multi­ba­ler XL ‑loka­suo­jaa.

Kun loka­suoja on valmis, se pulta­taan isoon paalai­meen. Paalai­met ovat Agro­nicin tärkeim­piä tuot­teita liete­vau­nu­jen ohella. Liete­vaunu on yrityk­sen yksi kärki­tuote ja myös avainlipputuote.

Vihreäksi maala­tut valmiit suuret liete­vau­nut lähte­vät Haapa­ve­deltä rekka­kul­je­tuk­sella Pohjois-Pohjan­maalta maati­loille koti­maa­han tai ulkomaille.

Vaunut valmis­te­taan omassa tehtaassa, koska juuri työn­te­ki­jöi­den ammat­ti­taito takaa korkean laadun. Kun kone on särmätty, hitsattu, koottu ja maalattu omassa tehtaassa, laatuun voi luottaa.

Toimitusjohtaja Mauri Autio, pääluottamusmies Kimmo Kärkkäinen ja varapääluottamusmies Ensio Karkulahti. Lietevaunuja valmistavalla Agronicilla ollaan ylpeitä osaamisesta.
Toimi­tus­joh­taja Mauri Autio, pääluot­ta­mus­mies Kimmo Kärk­käi­nen ja vara­pää­luot­ta­mus­mies Ensio Karkulahti.

VAKAA TYÖPAIKKA TUO TURVAA

Matti Rytky, mikä työssä on parasta?

– Se, kun tekee työnsä eikä mieti liikoja, naurah­taa Rytky.

Hän on ollut Agro­nicillä töissä 17 vuotta ja viih­ty­nyt. Työ on kiin­nos­ta­vaa. Hyvä hitsaaja on hänen mukaansa rauhal­li­nen ja vakaakätinen.

– Tykkään siitä, että on työpaikka, joka on varma. En ole joutu­nut pakko­lo­mille, vaan saan rauhassa tehdä töitä, hän sanoo.

Matti Rytky valmistaa lokasuojaa. Lietevaunuja valmistavalla Agronicilla ollaan ylpeitä osaamisesta.
Matti Rytky valmis­taa lokasuojaa.

Juho Ollan­keto istuu elokui­sena maanan­taina tehtaan kahvi­huo­neessa tauolla. Hän kertoo olevansa firmassa neljättä kertaa ensim­mäistä päivää. Tuttu työpaikka, mutta taas uusi alku.

– Olen ollut täällä yhteensä kuusi vuotta töissä, mutta välillä on tehnyt mieli lähteä muualle kokei­le­maan, millaista työ muualla on. Viimeksi vietin puoli vuotta reis­su­hom­missa, mutta tulin takaisin.

MIELENKIINTO PYSYY YLLÄ

Agro­nicilla työvoi­man vaih­tu­vuus on vähäistä. Pitkiä työsuh­teita on paljon.

Hitsaaja ja nykyi­nen pääluot­ta­mus­mies Kärk­käi­nen soitti yrityk­seen vajaat yhdek­sän vuotta sitten ja kysyi töitä. Hänen silloi­sessa työpai­kas­saan alkoi­vat jälleen kerran lomau­tuk­set, eikä se tuntu­nut mukavalta.

Työpaikka luvat­tiin, ja naapu­ri­kun­nassa Niva­lassa asuva Kärk­käi­nen aloitti työt tammi­kuun alussa vuonna 2013.

Uudessa työpai­kassa oppi­mista on ollut paljon, vaikka mies oli ennät­tä­nyt tehdä metal­li­työtä toisessa tehtaassa jo pitkään. Agro­nicilla lait­teet ovat tekni­sem­piä kuin edel­li­sessä työpai­kassa, ja siinä on riit­tä­nyt omaksuttavaa.

– Piirus­tus­ten luke­mi­sen taito on täällä tärkeää, ja siinä­kin on ollut paljon opet­te­le­mista. Mielen­kiinto pysyy yllä myös siksi, että täällä kehi­te­tään koko ajan uutta, kertoo Kärkkäinen.

70 PROSENTTIA KUULUU LIITTOON

Kärk­käi­nen haluaa olla mukana kehit­tä­mässä työtä ja huoleh­ti­massa yhtei­sistä asioista myös pääluot­ta­mus­mie­hen roolissa.

Tehtävä lankesi hänelle vuonna 2016 ja se on tuntu­nut tärkeältä. Työpai­kan järjes­täy­ty­mi­saste on noin 70 prosent­tia. Työn­te­ki­jät luot­ta­vat ammat­ti­liit­toon ja pitä­vät siihen kuulu­mista itses­tään­sel­vyy­tenä. Jäse­neksi ei tarvitse houkutella.

– Pääluot­ta­mus­mie­henä opin paljon uutta koko ajan. Paikal­li­nen sopi­mi­nen koulut­taa neuvottelemaan.

Kärk­käi­nen sanoo, että jokai­nen sovit­tava asia vaatii paljon keskus­te­luja, jotta loppu­tu­los hyödyt­tää kaik­kia. Isoja ongel­mia täällä ei silti ole.

– Luot­ta­mus­mies pitää työpai­kalla olla, hän tietää.

Hydrauliikan kimpussa kokoonpanija Ali Haaraniemi. Lietevaunuja valmistavalla Agronicilla ollaan ylpeitä osaamisesta.
Hydrau­lii­kan kimpussa kokoon­pa­nija Ali Haaraniemi.

HAAPAVEDELTÄ MAAILMALLE

Agro­nicilla on Haapa­ve­dellä Pohjois-Pohjan­maalla kaksi tehdas­hal­lia. Ne sijait­se­vat lähek­käin teollisuusalueella.

Toisessa hallissa keski­ty­tään osaval­mis­tuk­seen, hitsaa­mi­seen ja kokoon­pa­noon. Toisessa hitsa­taan, tehdään kokoon­pa­noa ja maalausta. Täältä liete­vau­nut, paalai­met ja muut isot valmiit lait­teet matkaa­vat rekalla maata­lou­den tarpeisiin.

Työ on seson­ki­luon­teista – syksyllä valmis­tau­du­taan tule­vaan kauteen. Työtahti kiih­tyy joulun maissa, ja se helpot­taa juhan­nuk­sen aikaan.

Hitsaaja Matti Rytky. Lietevaunuja valmistavalla Agronicilla ollaan ylpeitä osaamisesta.
”Tykkään siitä, että on työpaikka, joka on varma. En ole joutu­nut pakko­lo­mille, vaan saan rauhassa tehdä töitä”, sanoo hitsaaja Matti Rytky.

Agro­nic valmis­taa jonkin verran myös kompo­nent­teja muille yrityk­sille sekä tilaustöitä.

Osa lait­teista jää Suomeen, suurin osa menee vientiin.

Tärkein vien­ti­maa on Hollanti, jossa on iso jälleen­myyjä. Lisäksi pohjois­poh­ja­lai­sia laatu­ko­neita viedään Puolaan, Norjaan, Ruot­siin, Kana­daan ja Venä­jälle. Suomessa lait­teita jälleen­myy Hankkija.

Agro­nicin valmis­ta­man koneen normaali elin­kaari on noin 25–30 vuotta.

LIETEVAUNU AVAINLIPPUTUOTE

Agro­nicin väki on tällä hetkellä hyvin tyyty­väi­nen uuteen liete­vau­nuun, joka tuli mark­ki­noille vuonna 2020. Malli on uusi eikä kilpai­li­joilla ole vastaavaa.

Liete­vaunu on suun­ni­teltu ja valmis­tettu lähes koko­naan Haapa­ve­dellä. Liete­vaunu onkin avain­lip­pu­tuote, mikä tuo iloa varsin­kin henkisesti.

Toimi­tus­joh­taja Mauri Autio, pääluot­ta­mus­mies Kärk­käi­nen ja vara­pää­luot­ta­mus­mies Karku­lahti esit­te­le­vät tyyty­väi­senä pihassa seiso­vaa sini­val­koi­sella lipulla koris­tet­tua kirk­kaan­vih­reää lietevaunua.

– Tämä me osataan, he sanovat.

Toimitusjohtaja Mauri Autio, pääluottamusmies Kimmo Kärkkäinen ja varapääluottamusmies Ensio Karkulahti sanovat, että Agronicilla osataan tehdä lietevaunuja. Lietevaunuja valmistavalla Agronicilla ollaan ylpeitä osaamisesta.
Mauri Autio, Ensio Karku­lahti ja Kimmo Kärk­käi­nen sano­vat, että Agro­nicilla osataan tehdä lietevaunuja.

Agro­nic on paten­toi­nut kaksi omaa inno­vaa­tio­taan, rapuoh­jauk­sen ja pakko-ohjauk­sen. Rapuoh­jaus­jär­jes­tel­mällä ja pakko-ohjau­tu­vuu­della vaunu voidaan ohjata kulke­maan eri jälkiä trak­to­rin kanssa. Maan tallau­tu­mi­nen ja koneen kiin­ni­juut­tu­mi­sen riski pienenevät.

Uusi liete­vaunu on hyvin pitkälti auto­ma­ti­soitu kosketusnäyttöineen.

– Liete­vau­nun säiliö­ra­kenne on jäykkä ja sen pain­opiste mukau­tuu. Kone on vakaa, se on käyt­tä­jälle helppo.

– Riit­tää, että kuljet­taja painaa nappia, Autio sanoo.

TOIMITUSJOHTAJAKIN ALOITTI HITSAAJANA

Vara­pää­luot­ta­mus­mie­hen naama leviää hymyyn, kun hän kertoo, että kesäi­sin maakun­taa kier­täessä kuulee korvaa hive­le­viä komment­teja. Rekla­maa­tiota ei juuri näistä tuot­teista tule.

– Se on tärkeää, koska rekla­maa­tio maksaa, toteaa toimi­tus­joh­taja Autio.

Tuote­ke­hi­tys on Agro­nicilla jatku­vaa. Päätoi­mi­sia suun­nit­te­li­joita on yrityk­sessä neljä. Koko ajan luodaan uutta, jotta oltai­siin kehi­tyk­sen kärjessä.

– Ensi vuonna mark­ki­noille tulee uusia paalai­mia, Autio kertoo.

Hän aloitti työuransa täällä vuosia sitten valmis­tut­tu­aan hitsaa­jaksi ammat­ti­kou­lusta, joka on kiven­hei­ton päässä tehtaasta.

Muuta­man vuoden kulut­tua miehen tie vei Kuopioon insi­nöö­rio­pin­toi­hin. Opis­ke­luai­kana Autio oli kesä­töissä ja harjoit­te­li­jana Agro­nicilla, jonne hän palasi valmis­tut­tu­aan ensin työn­joh­ta­jaksi ja neli­sen vuotta sitten toimitusjohtajaksi.

– On siitä paljon hyötyä, että tiedän, mitä ne pojat täällä teke­vät, hän sanoo. Nykyi­sin hän hitsaa lähinnä omiksi tarpeiksi, mutta taito on tallella.

Markku Pirnes kasaustehtävissä.
Markku Pirnes kasaustehtävissä.

REILU POHJALAINEN MEININKI

Agro­nicilla viih­dy­tään ja siihen on syynsä. Kärk­käi­nen ja Karku­lahti kerto­vat, että työpai­kan ilma­piiri on hyvä. Suora­pu­hei­suus on työpo­ru­kan kesken kunniassa.

Asioista osataan puhua reilusti, kun sen aika on. Ongel­mia on ja saakin olla. Niitä ei pelätä.

Karku­lahti kiit­te­lee sitä, että työpo­rukka tuntee toinen toisensa. Siitä on työssä hyötyä, se lisää luot­ta­musta ja helpot­taa työpäi­viä, kun ei tarvitse arvailla.

– Iällä ei ole töissä niin­kään merki­tystä. Joku voi olla nuori, mutta työn­te­ki­jänä iäkkääm­pää koke­neempi jossa­kin tietyssä asiassa. Täällä osataan auttaa työka­ve­ria ja kysyä apua, kun tarve on, vara­pää­luot­ta­mus­mies Karku­lahti sanoo.

Posi­tii­vista palau­tetta voitai­siin heidän mieles­tään oppia anta­maan nykyistä enem­män. On miet­ti­mi­sen paikka, miksi hyvän asian ilmai­se­mi­nen on hanka­lam­paa kuin huonon.

Hitsaaja Erkki Ollanketo. Lietevaunuja valmistavalla Agronicilla ollaan ylpeitä osaamisesta.
Agro­nicilla työtä on keven­netty mutta yhä se on raskasta, kertoo Erkki Ollanketo.

Työnan­ta­jalta tulee kiitok­sia esimer­kiksi silloin, kun asiak­kailta on saatu hehku­tusta hyvästä laadusta ja palve­lusta. Se on kakku­kah­vit­te­lun paikka. Kesäi­sin pide­tään gril­li­juh­lat, ja kaik­kien työn­te­ki­jöi­den tärkeät synty­mä­päi­vät muistetaan.

Työpo­ru­kalla on tapana myös tehdä yhteistä kimp­pa­lot­toa. Lotto on vetä­mässä jatkuvasti.

– Onni, ettei kukaan ole voit­ta­nut, miljo­nää­reinä eivät enää jatkaisi töitä, huokaa toimi­tus­joh­taja Autio.

Hänen mukaansa töissä on hyvä porukka, työl­leen omis­tau­tu­neita ammattimiehiä.

Agro­nic kärsii tällä hetkellä työvoi­ma­pu­lasta aivan kuten moni muukin yritys alalla. Korona ei ole haitan­nut firman tahtia muutoin, mutta raaka-ainei­den saan­nissa oli välillä hitautta.

Elokuun loppua elet­täessä avoinna on työn­joh­ta­jan pesti ja muutama tuotan­non työpaikka. Osaa­vaa metal­lia­lan poruk­kaa on vaikea löytää, eikä alalle koulu­teta riit­tä­västi. Työn­te­ki­jöitä ei tahdo löytyä ulkomailtakaan.

ERGONOMIAA KEHITTÄMÄÄN

Kokoon­pa­ni­jat Tero Kumpu­mäki ja Aatu Risti­maa korjaa­vat liete­vau­nua. Vaunu oli vaurioi­tu­nut kaatues­saan ja se tuotiin asiak­kaalta tehtaalle kunnostettavaksi.

Miehet arve­le­vat, että vaunun korjaa­mi­nen vie aina­kin puoli­toista viik­koa – usein kunnos­tus­hom­missa löytyy yllätyksiä.

Yksi Agro­nicin valtti onkin se, että yritys tarjoaa asiak­kail­leen täsmäl­li­sen käyt­tä­jä­kou­lu­tuk­sen lisäksi huol­lon, korjaa­mi­sen ja myös varao­sien toimituksen.

Tero Kumpumäki ja Aatu Ristimaa korjaavat lietevaunua.
Tero Kumpu­mäki ja Aatu Risti­maa korjaa­vat lietevaunua.

Naisia tehdas­hal­leissa ei tällä hetkellä näy. Työ on fyysi­sesti hyvin raskasta ja siksi tämä on mies­ten maailmaa.

Raskasta työtä helpot­ta­maan on hankittu nosti­mia vähän joka työvai­hee­seen – aika, jolloin hitsaa­jat nosti­vat paina­via osia, on histo­riaa. Työpis­tei­siin on hankittu seiso­mis­mat­toja. Työ käy voimille, vaikka se keve­nee­kin koko ajan.

Pääluot­ta­mus­mies Kärk­käi­nen toivoo, että tehtaalle hankit­tai­siin työtä helpot­ta­via pyöri­tys­ko­neita. Ergo­no­mi­aan voisi hänen mieles­tään kiin­nit­tää enem­män huomiota. Selkä on usein lujilla.

– Kone­kan­taa voisi uusia nope­aan tahtiin, että pysy­tään kehi­tyk­sen kärjessä. Aina riit­tää jota­kin parannettavaa.

TEKSTI TERHI FRIMAN
KUVAT VESA RANTA