AVAAJA: Riku Aalto: Teollisuusliitto on valmis neuvotteluihin

teollisuusliitto

Puheenjohtaja Riku Aallon mukaan Teollisuusliitto neuvottelee työehtosopimukset kaikille sopimusaloillensa, riippumatta siitä käydäänkö neuvottelut valtakunnallisina vai yrityskohtaisina.

18.8.2021

Teollisuusliitto on valmistautunut Riku Aallon mukaan työehtosopimusneuvotteluihin tehokkaasti ja huolellisesti eri näkökohdat huomioon ottaen.

– Me olemme kertoneet luottamushenkilöille ja jäsenille, mistä työehtosopimuksissa ja neuvottelukierroksessa on kysymys. Tavoitteemme ovat selvät ja kyky neuvotella on olemassa. Pystymme puolustamaan työehtoja viime kädessä painostustoimin järjestöllisesti ja taloudellisesti.

– Lisäksi kevätvaltuustossa muutimme ammattiosastojen mallisääntöjä niin, että ne eivät voi tehdä työehtosopimuksia. Neuvottelumandaatti on Teollisuusliitolla. Näin ollen työnantajat eivät voi painostaa luottamusmiehiä tekemään paikallisia työehtosopimuksia, Aalto toteaa.

TEOLLISUUSLIITON TAVOITTEET

Teollisuusliiton 35 sopimusalan yhteiset neuvottelutavoitteet ovat

1) ostovoimaa tukeva, reaalipalkkoja korottava solidaarinen palkkaratkaisu,
2) keskeisten työehtojen turvaaminen kaikilla sopimusaloilla,
3) työehtosopimusten sosiaalisten määräysten parantaminen,
4) henkilöstön edustajien aseman ja oikeuksien vahvistaminen,
5) vuokratyön, ulkopuolisen työvoiman käytön, kausi- ja matkatyön sopimusmääräysten kehittäminen,
6) työssäoppimisen, perehdyttämisen ja työnopastuksen kehittäminen sekä
7) paikallisen sopimisen hallinta ja osaamisen lisääminen.

– Saimme ammattiosastoilta kaikkiaan 1 059 esitystä sopimustavoitteiksi ja työehtosopimusten kehittämiseksi. Tältä pohjalta muotoilimme yleiset tavoitteemme. Niiden lisäksi tulevat sopimuskohtaiset tavoitteet, joiden määrittelemisessä neuvotteluprosessissa mukana olevilla sopimussektoreiden johtokunnilla ja sopimusalojen neuvottelukunnilla on keskeinen rooli.

– Lopputuloksena on se, että yleisten tavoitteiden lisäksi myös sopimusalakohtaiset kehitystarpeet tulevat täsmällisesti huomioon otetuiksi.

MUUTOS NEUVOTTELUASETELMASSA

Vielä edellisellä työehtosopimuskierroksella työnantajia edustaneet Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry ovat omilla päätöksillään lopettaneet työehtosopimustoiminnan. Siksi mekaanisessa metsäteollisuudessa käydään yrityskohtaiset työehtosopimusneuvottelut. Teknologiateollisuuden tilanne puolestaan riippuu siitä, millaiseksi sopimustoimintaa varten perustetun Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n kattavuus kehittyy.

Aallon mukaan Teollisuusliiton linja uudessa tilanteessa on selvä.

– Odotamme elokuun loppuun ja arvioimme, tuleeko Teknologiateollisuuden työnantajista meille varteenotettava neuvotteluosapuoli vai ei.

– Siitä riippumatta viestimme Teknologiateollisuus ry:lle ja Metsäteollisuus ry:lle on, että ne saavat keskittyä hoitamaan valitsemiaan tehtäviä. Ne ovat riisuneet vaikutus- ja puhevallan työmarkkinakysymyksissä ja työehtosopimustoiminnassa itseltään pois. On turha kysellä kansallisen kilpailukyvyn perään, kun on itse rikkonut toimivan järjestelmän.

– Työnantajien on hyväksyttävä esimerkiksi se, että palkankorotukset saattavat eriytyä sopimusaloittain ja yrityksittäin.

PITKÄAIKAISET VAIKUTUKSET

Teollisuusliitolla on 17 eri työnantajaliittoa sopimusosapuolina. Suurin osa työnantajajärjestöistä toimii siis samoin kuin aiemminkin, mutta Aalto arvioi neuvottelukierroksen poikkeuksellisen tärkeäksi.

– Kysymys on samanaikaisesti siitä, minkälaiset työehdot saamme jäsenillemme neuvoteltua ja siitä minkälainen sopimusjärjestelmä meillä Suomessa tulevaisuudessa on. Tämän hetken lisäksi puhumme vaikutuksista, jotka ulottuvat vuosien ja jopa vuosikymmenten päähän.

Tähän työhön me tarvitsemme kaikki mukaan.

Aallon mukaan työntekijöiden on tärkeä havaita, kuinka korkeilla panoksilla neuvottelut käydään.

– Työehtosopimusten merkitys on työehtojen määrittelyn ja niiden työntekijöitä suojaavan sisällön rinnalla siinä, että kun ne on solmittu, ei niitä voi yksipuolisesti muuttaa. Ilman työehtosopimuksia tällaista kollektiivista suojaa ei ole, vaan jokainen työntekijä on asiansa kanssa yksin.

– Jos työnantaja niissä olosuhteissa jonain päivänä hyvää hyvyyttään jotain antaa, voi se sen mitään kyselemättä myöhemmin ottaa pois, kenties korkojen kera. Sama koskee muitakin työpaikan asioita silloin kun ne ovat pelkästään työnantajan direktio-oikeuden varassa.

SUOMEN MALLIA EI OLE

Metsäteollisuus ry ilmoitti noin vuosi sitten lopettavansa työehtosopimusten tekemisen. Aalto muistuttaa, että järjestön hallituksen puheenjohtajana toiminut, Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä sanoi silloin julkisuudessa, että tavoitteena on työnantajan direktio-oikeuden lisääminen.

– Samalla isännät ilmoittivat, että heitä ei kiinnosta, minkälaisia sopimuksia muissa yrityksissä tai toimialoilla tehdään. Jo tämä tarkoitti sitä, että palkanmuodostuksen vientisektorivetoista Suomen mallia ei enää ole. Työnantajat sen upottivat, mutta tämän ne jättävät aktiivisesti kertomatta.

Aallon mukaan osa työnantajista toimii ideologisin perustein.

– Pyrkimys ay-liikkeen murtamiseen on nähtävissä. Tähän pitäisi yhteiskunnassa reagoida voimakkaasti. Esimerkiksi sijoittajat voisivat vastuullisuuden näkökulmasta miettiä, laittavatko rahoja yrityksiin, jotka torpedoivat työntekijöiden neuvottelumahdollisuuden ja irtaantuvat kansainvälisistä standardeista ja Kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimuksista.

JÄRJESTÄYTYMINEN TURVAA TOIMINNAN

Aalto kannustaa kaikkia luottamushenkilöitä ja jäseniä työpaikoilla ja ammattiosastoissa huolehtimaan siitä, että myös työkaverit kuuluvat Teollisuusliittoon.

– Neuvottelut ovat nyt lähempänä yksittäisiä ihmisiä kuin aikaisemmin. Samanaikaisesti me teemme linjauksia ja ratkaisuja, jotka vaikuttavat kauaskantoisesti ammattiyhdistysliikkeen kykyyn huolehtia työntekijöiden asioista, työmarkkinatoimintaan ja koko yhteiskuntaan.

– Tähän työhön me tarvitsemme kaikki mukaan. Kysymys on jokaisen omista työehdoista ja yhteisestä tulevaisuudesta, Aalto summaa.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVA KITI HAILA