Uutinen
Kelpaisiko PK-yritykselle 800 000 euroa?
Työkaari kantaa – tuottavaa työhyvinvointia ‑hankkeessa PK-yritykset osallistivat henkilöstön, tukivat esimiehiä ja satsasivat vuorovaikutukseen. Konsultti Ossi Aura totesi hankkeen loppuwebinaarissa, että 20 miljoonan liikevaihtoa pyörittävässä yrityksessä tämä tarkoitti 800 000 euroa lisää käyttökatteeseen.
28.5.2021
Teknologiateollisuuden hanke on jatkoa aiemmin pitkään pyörineelle ensimmäiselle Työkaari-hankkeelle. Tämä jatkoprojekti saadaan maaliinsa ensi kuun lopussa. Käyntiin se oli laitettu elokuussa 2018. Hankkeessa ovat mukana kaikkia alan ammattiliitot eli Teollisuusliitto, Ammattiliito Pro ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN samoin kuin työnantajaliitto Teknologiateollisuus.
– Hankkeen tavoitteina olivat työhyvinvoinnin paraneminen, työurien pidentyminen, tuottavuuden hyvä kehitys ja yritysten ymmärryksen lisääminen työelämän murroksesta ja niiden auttaminen selviytymään jatkuvan muutoksen keskellä, kertoi projektipäällikkö Paula Varpomaa hankkeen loppuwebinaarissa.
Hanke tarjosi mukaan lähteneille yrityksille valmennusta, työpajoja ja korona-aikoina sitten seminaarien sijasta webinaareja. Yrityksissä pidettiin omia starttityöpajoja ja tehtiin kyselyitä ja analyysejä.
Hanke oli tarkoitettu ennen kaikkea pienille ja keskisuurille yrityksille. Hankkeen analysoidut tulokset saatiin 25 yrityksestä.
”IHAN TEORIAN MUKAAN”
– Eikö olekin metkaa? Kun toimitusjohtaja on aktiivinen ja kun esimiehet kokevat saavansa häneltä tukea, nämä tukevat puolestaan henkilöstöä, joka kehittyy osaavammaksi, sitoutuneemmaksi ja työkykyisemmäksi. Tämä menee ihan teorian mukaan, alleviivasi henkilöstötuottavuuden tutkija ja kehittäjä Ossi Aura hankkeen tuloksista tekemästään analyysistä.
– Ihmisten sitouttaminen ja heidän kuuntelemisensa ovat avaimia. Oman esimiehen tuella on valtava merkitys. Kun esimiehen palaute kasvoi, kasvoi myös kannattavuus. Kun esimiehen palaute pieneni, kannattavuuskin pieneni. Kun osallistetaan ja tuetaan ihmistä, olipa tämä yrityksessä missä asemassa tahansa, hän työskentelee paremmin.
Aura kuvasi, että henkilöstötuottavuudessa kasautuu kaikki se hyvä, mitä toimitusjohtajan aktiivisuudesta ja kaikkien esimiesten hyvästä johtamisesta seuraa. Tämä näkyi myös näiden hankkeessa tutkitun 25 yrityksen kannattavuudessa kahden vuoden seurannassa.
– Aktiiviset toimitusjohtajat saivat yrityksiään eteenpäin ja kannattavuus nousi 2,3 prosenttia. Yritysten liikevaihto oli keskimäärin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Vuodessa tämä ero tarkoittaa 800 000 euroa käyttökatteessa. Se on huima summa, Aura alleviivasi.
KUUNTELEMINEN POIKI IDEATULVAN
Paalutuskoneita valmistavan Junttan Oy:n toimitusjohtaja Satu Marjo kertoi, että kuopiolainen perheyritys oli mukana jo ensimmäisessä Työkaaressa. Tuon hankkeen niin sanotussa Yksilötutkassa eli henkilöstökyselyssä paljastuivat yrityksen prosessien kipukohdat.
– Oli esimiesvajetta. Johtamisen linja puuttui. Osastot olivat siiloutuneet. Oli me-hengen puutetta. Työntekijät kokivat, ettei heidän kehitysideoitaan kuunneltu.
Marjo kertoo, että hankkeen työryhmässä oli 5–6 aktiivista jäsentä edustaen myös kaikkia henkilöstöryhmiä. Jo aiemmin yrityksessä oli toteutettu ”hukkajahti”. Työntekijät olivat turhautuneita, kun prosesseissa oli paljon hukkakäyntiä, ihan kaikilla tasoilla.
– Keskeisimmäksi kehityskohteeksi valittiin töiden ja tuotteiden valmistamisen sujuminen. Kun työt tökkivät, miten saadaan kehitysideat esiin?
Vuoden aikana saimme tuotannon työntekijöiltä 500 kehitysideaa, joista toteutimme 400.
Yrityksen ideahautomoksi muodostui jatkuvan parantamisen työkalu Ponniste.
– Vuoden aikana saimme tuotannon työntekijöiltä 500 kehitysideaa, joista toteutimme 400. Määrä on huikea, ja edelleen tulee ideoita ja ehdotuksia.
Hankkeen poikimiin muihin työkaluihin kuuluvat tiimipalaverit, tietoiskut esimiehille ja muutenkin avoin tiedotus, omailmoituskäytäntö, työtapaturmien ja poissaolojen tiiviimpi seuranta, varhaisen välittämisen malli ja turvallisuushavainnot ja niihin reagoiminen systemaattisesti.
– Tuottavuus nousi merkittävästi hankkeen aikana, toimitusjohtaja totesi.
”MIKÄ ON KENENKIN TARKOITUS”
Lappeenrantalaisen alihankintakonepaja Jotex Works Oy:n toimitusjohtaja Outi Pikkusilta kuvaili, että yrityksessä oli ennen hankkeeseen mukaan lähtöä puutetta ”yhteiseen hiileen puhaltamisesta”. Tehtäväkuvatkaan eivät olleet selkeitä.
– Mikä on kenenkin tarkoitus tässä organisaatiossa?
Sellaistakin asiaa siis jouduttiin pohtimaan. Esimiehiä oli saatava lisää. Samaten yritys halusi pitää kiinni ammattilaisistaan, sillä osaavista tekijöistä on pulaa.
– On entistäkin tärkeämpää pitää ne ammattilaiset töissä, saada heidät viihtymään.
Pikkusilta kertoo, että hallintoon saatiin lisää kolme henkilöä. Kaikkien vastuut päivitettiin ja koko henkilökunnan kanssa käytiin aiempaa systemaattisemmat kehityskeskustelut. Esimiesvalmennus ja yhteistyön petraaminen työterveyshuollon kanssa kuuluivat nekin työkaluihin. Avoin tiedotus ja henkilöstön ja esimiesten mukaan otto kehitystyöhön ovat tämänkin yrityksen toimitusjohtajasta yrityksen eteenpäin menon avainasioita.
– Hankkeella oli vaikutusta kannattavuuteen ja kasvuun. Hanke oli ainakin meidän yrityksellemme todella hyvä, Pikkusilta summasi Työkaari-kokemuksensa.
KAIKKI KANNATTIVAT YHTEISTYÖTÄ
Webinaarissa käytiin myös ihan aidosti studiossa istuen paneelikeskustelu. Kaikkien hankkeessa mukana olleiden liittojen johtajisto vannoi sopuisasti yhteistyön ja ihmisiä kunnioittavan johtamisen nimiin.
– Tässä hankkeessa johtaminen ei ollut käskemistä, saati huutamista, vaan yhteisiin tavoitteisiin pyrkimistä, oli jo Ossi Aura täsmentänyt tuottavuutta kasvattavan johtamisen tyylin omassa alustuksessaan.
– Hankkeen tulokset ovat hyvin rohkaisevia, mutta eivät yllättäviä. Tämä oli tiedetty jo aiemmin, mutta nyt me voimme olla 100-prosenttisen varmoja siitä, että kun satsataan yhteiseen tekemiseen, avoimuuteen ja vuorovaikutukseen, tuottaa se hyviä tuloksia, totesi Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Helle.
– Viisaus ei asu yhdessä päässä. Osallistava ja arvostava johtamiskulttuuri ei onnistu ilman avointa vuorovaikutusta tai ilman tiedon jakamista, Helle jatkoi.
Paneelissa pohdittiin myös korona-ajan vaikutuksia, ennen kaikkea etätyötä. YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki uskoi etätyön nostavan tuottavuutta ”yllättävän paljon”, mutta hän oli myös huolissaan etätyöhön kätkeytyvistä vaaroista.
– Negatiiviset seuraukset voivat paljastua vasta viiveellä. Etätyö voi kuormittaa ja siihen liittyy työhyvinvoinnin kysymyksiä, Hankamäki kuvasi.
Etätyö voi kuormittaa ja siihen liittyy työhyvinvoinnin kysymyksiä.
Etätöitä tekevä esimies ei välttämättä huomaa etätöitä tekevässä alaisessaan näitä seurauksia. Ja sitten kun masennus tai muu työhyvinvoinnin ongelma iskee, ollaan jo myöhässä, Hankamäki arvioi.
Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen viittasi hänkin pelkän virtuaalisen yhteydenpidon sudenkuoppiin. Hän totesi, että korona-aikoina korostuu avoimen tiedonvälityksen ja vuorovaikutuksen tärkeys. Ne hiljaiset, jotka eivät edes niissä pöydän ääressä istuen pidetyissä kokouksissa sano sanaakaan, heistä on oltava erityisen huolissaan.
KUKA MUISTAAKAAN DUUNARIA?
– Iso joukko minun edustamistani liiton jäsenistä ei ole poistunut minnekään etäälle töihin. Suuri osa töistä tehdään edelleen työpaikoilla. Miten otetaan huomioon he, jotka eivät voi olla koronaa karussa kotona?
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kuvasi, että isolle joukolle jäsenistöä on kiusallista, että koronakeskustelu kääntyy aina etätöihin – kuten se kääntyi paneelissakin.
– Mutta teollisuudessa, samoin kuin palveluissa ja julkisella sektorilla, ei voi tehdä etätöitä, Aalto alleviivasi.
Erityisenä koronan luomana huolenaiheena Aalto nosti esiin koulujen etätyöskentelyn.
– Mikä jälki jää nuoriin, jotka ovat käyneet etäkoulua? Paljonko jää oppimisvelkaa? Miten, tai tuleeko tämä näkymään aikanaan työelämässä? Ja koulupudokkaita oli jo ennen koronaa.
TEKSTI SUVI SAJANIEMI
