Kelpai­siko PK-yrityk­selle 800 000 euroa?

Työkaari kantaa – tuot­ta­vaa työhy­vin­voin­tia ‑hank­keessa PK-yrityk­set osal­lis­ti­vat henki­lös­tön, tuki­vat esimie­hiä ja satsa­si­vat vuoro­vai­ku­tuk­seen. Konsultti Ossi Aura totesi hank­keen loppuwe­bi­naa­rissa, että 20 miljoo­nan liike­vaih­toa pyörit­tä­vässä yrityk­sessä tämä tarkoitti 800 000 euroa lisää käyttökatteeseen.

28.5.2021

Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den hanke on jatkoa aiem­min pitkään pyöri­neelle ensim­mäi­selle Työkaari-hank­keelle. Tämä jatko­pro­jekti saadaan maaliinsa ensi kuun lopussa. Käyn­tiin se oli laitettu elokuussa 2018. Hank­keessa ovat mukana kaik­kia alan ammat­ti­lii­tot eli Teol­li­suus­liitto, Ammat­ti­liito Pro ja Ylem­mät Toimi­hen­ki­löt YTN samoin kuin työnan­ta­ja­liitto Teknologiateollisuus.

­­– Hank­keen tavoit­teina olivat työhy­vin­voin­nin para­ne­mi­nen, työurien piden­ty­mi­nen, tuot­ta­vuu­den hyvä kehi­tys ja yritys­ten ymmär­ryk­sen lisää­mi­nen työelä­män murrok­sesta ja niiden autta­mi­nen selviy­ty­mään jatku­van muutok­sen keskellä, kertoi projek­ti­pääl­likkö Paula Varpo­maa hank­keen loppuwebinaarissa.

Hanke tarjosi mukaan lähte­neille yrityk­sille valmen­nusta, työpa­joja ja korona-aikoina sitten semi­naa­rien sijasta webi­naa­reja. Yrityk­sissä pidet­tiin omia start­ti­työ­pa­joja ja tehtiin kyse­lyitä ja analyysejä.

Hanke oli tarkoi­tettu ennen kaik­kea pienille ja keski­suu­rille yrityk­sille. Hank­keen analy­soi­dut tulok­set saatiin 25 yrityksestä.

”IHAN TEORIAN MUKAAN”

– Eikö olekin metkaa? Kun toimi­tus­joh­taja on aktii­vi­nen ja kun esimie­het koke­vat saavansa häneltä tukea, nämä tuke­vat puoles­taan henki­lös­töä, joka kehit­tyy osaa­vam­maksi, sitou­tu­neem­maksi ja työky­kyi­sem­mäksi. Tämä menee ihan teorian mukaan, alle­vii­vasi henki­lös­tö­tuot­ta­vuu­den tutkija ja kehit­täjä Ossi Aura hank­keen tulok­sista teke­mäs­tään analyysistä.

– Ihmis­ten sitout­ta­mi­nen ja heidän kuun­te­le­mi­sensa ovat avai­mia. Oman esimie­hen tuella on valtava merki­tys. Kun esimie­hen palaute kasvoi, kasvoi myös kannat­ta­vuus. Kun esimie­hen palaute pieneni, kannat­ta­vuus­kin pieneni. Kun osal­lis­te­taan ja tuetaan ihmistä, olipa tämä yrityk­sessä missä asemassa tahansa, hän työs­ken­te­lee paremmin.

Aura kuvasi, että henki­lös­tö­tuot­ta­vuu­dessa kasau­tuu kaikki se hyvä, mitä toimi­tus­joh­ta­jan aktii­vi­suu­desta ja kaik­kien esimies­ten hyvästä johta­mi­sesta seuraa. Tämä näkyi myös näiden hank­keessa tutki­tun 25 yrityk­sen kannat­ta­vuu­dessa kahden vuoden seurannassa.

– Aktii­vi­set toimi­tus­joh­ta­jat saivat yrityk­si­ään eteen­päin ja kannat­ta­vuus nousi 2,3 prosent­tia. Yritys­ten liike­vaihto oli keski­mää­rin 20 miljoo­naa euroa vuodessa. Vuodessa tämä ero tarkoit­taa 800 000 euroa käyt­tö­kat­teessa. Se on huima summa, Aura alleviivasi.

KUUNTELEMINEN POIKI IDEATULVAN

Paalu­tus­ko­neita valmis­ta­van Junt­tan Oy:n toimi­tus­joh­taja Satu Marjo kertoi, että kuopio­lai­nen perhey­ri­tys oli mukana jo ensim­mäi­sessä Työkaa­ressa. Tuon hank­keen niin sano­tussa Yksi­lö­tut­kassa eli henki­lös­tö­ky­se­lyssä paljas­tui­vat yrityk­sen proses­sien kipukohdat.

– Oli esimies­va­jetta. Johta­mi­sen linja puut­tui. Osas­tot olivat siilou­tu­neet. Oli me-hengen puutetta. Työn­te­ki­jät koki­vat, ettei heidän kehi­ty­si­deoi­taan kuunneltu.

Marjo kertoo, että hank­keen työryh­mässä oli 5–6 aktii­vista jäsentä edus­taen myös kaik­kia henki­lös­tö­ryh­miä. Jo aiem­min yrityk­sessä oli toteu­tettu ”hukka­jahti”. Työn­te­ki­jät olivat turhau­tu­neita, kun proses­seissa oli paljon hukka­käyn­tiä, ihan kaikilla tasoilla.

– Keskei­sim­mäksi kehi­tys­koh­teeksi valit­tiin töiden ja tuot­tei­den valmis­ta­mi­sen suju­mi­nen. Kun työt tökki­vät, miten saadaan kehi­ty­si­deat esiin?

Vuoden aikana saimme tuotan­non työn­te­ki­jöiltä 500 kehi­ty­si­deaa, joista toteu­timme 400.

Yrityk­sen idea­hau­to­moksi muodos­tui jatku­van paran­ta­mi­sen työkalu Ponniste.

– Vuoden aikana saimme tuotan­non työn­te­ki­jöiltä 500 kehi­ty­si­deaa, joista toteu­timme 400. Määrä on huikea, ja edel­leen tulee ideoita ja ehdotuksia.

Hank­keen poiki­miin muihin työka­lui­hin kuulu­vat tiimi­pa­la­ve­rit, tietois­kut esimie­hille ja muuten­kin avoin tiedo­tus, omail­moi­tus­käy­täntö, työta­pa­tur­mien ja pois­sao­lo­jen tiiviimpi seuranta, varhai­sen välit­tä­mi­sen malli ja turval­li­suus­ha­vain­not ja niihin reagoi­mi­nen systemaattisesti.

– Tuot­ta­vuus nousi merkit­tä­västi hank­keen aikana, toimi­tus­joh­taja totesi.

”MIKÄ ON KENENKIN TARKOITUS”

Lappeen­ran­ta­lai­sen alihan­kin­ta­ko­ne­paja Jotex Works Oy:n toimi­tus­joh­taja Outi Pikkusilta kuvaili, että yrityk­sessä oli ennen hank­kee­seen mukaan lähtöä puutetta ”yhtei­seen hiileen puhal­ta­mi­sesta”. Tehtä­vä­ku­vat­kaan eivät olleet selkeitä.

– Mikä on kenen­kin tarkoi­tus tässä organisaatiossa?

Sellais­ta­kin asiaa siis joudut­tiin pohti­maan. Esimie­hiä oli saatava lisää. Sama­ten yritys halusi pitää kiinni ammat­ti­lai­sis­taan, sillä osaa­vista teki­jöistä on pulaa.

– On entis­tä­kin tärkeäm­pää pitää ne ammat­ti­lai­set töissä, saada heidät viihtymään.

Pikkusilta kertoo, että hallin­toon saatiin lisää kolme henki­löä. Kaik­kien vastuut päivi­tet­tiin ja koko henki­lö­kun­nan kanssa käytiin aiem­paa syste­maat­ti­sem­mat kehi­tys­kes­kus­te­lut. Esimies­val­men­nus ja yhteis­työn petraa­mi­nen työter­veys­huol­lon kanssa kuului­vat nekin työka­lui­hin. Avoin tiedo­tus ja henki­lös­tön ja esimies­ten mukaan otto kehi­tys­työ­hön ovat tämän­kin yrityk­sen toimi­tus­joh­ta­jasta yrityk­sen eteen­päin menon avainasioita.

– Hank­keella oli vaiku­tusta kannat­ta­vuu­teen ja kasvuun. Hanke oli aina­kin meidän yrityk­sel­lemme todella hyvä, Pikkusilta summasi Työkaari-koke­muk­sensa.

KAIKKI KANNATTIVAT YHTEISTYÖTÄ

Webi­naa­rissa käytiin myös ihan aidosti studiossa istuen panee­li­kes­kus­telu. Kaik­kien hank­keessa mukana ollei­den liit­to­jen johta­jisto vannoi sopui­sasti yhteis­työn ja ihmi­siä kunnioit­ta­van johta­mi­sen nimiin.

– Tässä hank­keessa johta­mi­nen ei ollut käske­mistä, saati huuta­mista, vaan yhtei­siin tavoit­tei­siin pyrki­mistä, oli jo Ossi Aura täsmen­tä­nyt tuot­ta­vuutta kasvat­ta­van johta­mi­sen tyylin omassa alustuksessaan.

– Hank­keen tulok­set ovat hyvin rohkai­se­via, mutta eivät yllät­tä­viä. Tämä oli tiedetty jo aiem­min, mutta nyt me voimme olla 100-prosent­ti­sen varmoja siitä, että kun satsa­taan yhtei­seen teke­mi­seen, avoi­muu­teen ja vuoro­vai­ku­tuk­seen, tuot­taa se hyviä tulok­sia, totesi Tekno­lo­gia­teol­li­suus ry:n työmark­kin­ajoh­taja Minna Helle.

– Viisaus ei asu yhdessä päässä. Osal­lis­tava ja arvos­tava johta­mis­kult­tuuri ei onnistu ilman avointa vuoro­vai­ku­tusta tai ilman tiedon jaka­mista, Helle jatkoi.

Panee­lissa pohdit­tiin myös korona-ajan vaiku­tuk­sia, ennen kaik­kea etätyötä. YTN:n puheen­joh­taja Teemu Hanka­mäki uskoi etätyön nosta­van tuot­ta­vuutta ”yllät­tä­vän paljon”, mutta hän oli myös huolis­saan etätyö­hön kätkey­ty­vistä vaaroista.

– Nega­tii­vi­set seurauk­set voivat paljas­tua vasta viiveellä. Etätyö voi kuor­mit­taa ja siihen liit­tyy työhy­vin­voin­nin kysy­myk­siä, Hanka­mäki kuvasi.

Etätyö voi kuor­mit­taa ja siihen liit­tyy työhy­vin­voin­nin kysymyksiä.

Etätöitä tekevä esimies ei vält­tä­mättä huomaa etätöitä teke­vässä alai­ses­saan näitä seurauk­sia. Ja sitten kun masen­nus tai muu työhy­vin­voin­nin ongelma iskee, ollaan jo myöhässä, Hanka­mäki arvioi.

Ammat­ti­liitto Pron puheen­joh­taja Jorma Mali­nen viit­tasi hänkin pelkän virtu­aa­li­sen yhtey­den­pi­don suden­kuop­piin. Hän totesi, että korona-aikoina koros­tuu avoi­men tiedon­vä­li­tyk­sen ja vuoro­vai­ku­tuk­sen tärkeys. Ne hiljai­set, jotka eivät edes niissä pöydän ääressä istuen pide­tyissä kokouk­sissa sano sanaa­kaan, heistä on oltava erityi­sen huolissaan.

 KUKA MUISTAAKAAN DUUNARIA?

– Iso joukko minun edus­ta­mis­tani liiton jäse­nistä ei ole pois­tu­nut minne­kään etäälle töihin. Suuri osa töistä tehdään edel­leen työpai­koilla. Miten otetaan huomioon he, jotka eivät voi olla koro­naa karussa kotona?

Teol­li­suus­lii­ton puheen­joh­taja Riku Aalto kuvasi, että isolle joukolle jäse­nis­töä on kiusal­lista, että koro­na­kes­kus­telu kään­tyy aina etätöi­hin – kuten se kään­tyi paneelissakin.

– Mutta teol­li­suu­dessa, samoin kuin palve­luissa ja julki­sella sekto­rilla, ei voi tehdä etätöitä, Aalto alleviivasi.

Erityi­senä koro­nan luomana huole­nai­heena Aalto nosti esiin koulu­jen etätyöskentelyn.

– Mikä jälki jää nuoriin, jotka ovat käyneet etäkou­lua? Paljonko jää oppi­mis­vel­kaa? Miten, tai tuleeko tämä näky­mään aika­naan työelä­mässä? Ja koulu­pu­dok­kaita oli jo ennen koronaa.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI