Yhteen hitsattu porukka ‑kirjoi­tus­kil­pailun voittanut Juha Kaasinen kertoo, että luottamus ja yhteis­henki syntyvät työpai­kalla puhumalla ja kaveria auttamalla.

29.4.2021

– Jos nähdään, että kaveri on pulassa, autetaan pyytä­mättä. Se on merkki, että työpai­kalla on hyvä henki, toteaa helsin­ki­läinen Juha Kaasinen, 65.

Merillä, Wärtsilän Helsingin telakalla ja Järven­pään konepa­jalla 43-vuotisen työuran tehnyt Kaasinen voitti ensim­mäisen palkinnon Teolli­suus­liiton ja Työväen Arkiston toteut­ta­massa Yhteen hitsattu porukka ‑muisti­tie­to­ke­ruu­hank­keen kirjoituskilpailussa.

Ison osan työuras­taan luotta­mus­teh­täviä hoitanut Kaasinen piti periaat­tee­naan, että työpo­ru­kassa jokainen saa olla yksilöl­linen itsensä, mutta toimeen pitää tulla.

– Ylin ystävä ei tarvinnut olla, mutta huonot välit eivät saaneet pilata urakoita, Kaasinen sanoo.

Puhuminen on tärkeää, jotta asiat eivät jää kaive­le­maan. Työuransa aikana hän on kokenut myös tilan­teen, jossa työnte­ki­jöiden välien­sel­vit­tely meni nyrkkitappeluksi.

– Jos työyh­teisö ei keskus­tele, syntyy patou­tumia, Kaasinen sanoo.

Luottamus on monella tavalla tärkeää toimi­valle työyh­tei­sölle. Kaasinen pohtii, että hänen työuransa aikana suurin muutos tuli johtamistapoihin.

Autori­tää­rinen johta­minen väistyi 1990-luvulla ja työnte­kijät alkoivat yhä enemmän ohjata itse työtään.

– Se palkitsi kovasti, että työnan­taja luotti meihin. Kannet­tiin vastuu ja saatiin onnis­tu­misen elämyksiä.

TYÖSUOJELU KEHITTYNYT HARPPAUKSIN

Vuosina 1976–1986 telakalla konea­sen­ta­jana työsken­nellyt Kaasinen kirjoittaa työelä­mä­ker­ras­saan elävästi ”mummoksi” kutsutun, 15 kiloa painavan lekan käytöstä asennus­työssä. Väärällä teknii­kalla heilau­tet­tuna mummo saattoi katkaista työntekijän sääriluun.

Telakalla tehdyn raskaan työn jäljet näkyvät kehossa. Kaasisen molem­piin olkapäihin on leikattu tekoni­velet. Hän kiittää kirur­giaa, sillä tänä päivänä kipuja ei ole ja eläkkeellä ollessa pystyy toimi­maan ja harrastamaan.

Työsuo­jelun kehitys on ollut vuosi­kym­menten aikana silmiin­pis­tävää. Erilaiset apu- ja suoja­vä­li­neet sekä työtavat ovat kehit­ty­neet huimasti.

Kaasinen muistelee, että alkuun telakalla saadut työsaap­paat imivät vettä ja olivat kuukauden käytön jälkeen jo melkoisen painavat.

– Ennen piti näyttää rikkou­tu­neet hanskat, että sai uudet varas­tosta. Suoja­vä­li­neiden saata­vuus on muuttunut helpoksi ja työsuo­je­lu­laitkin ovat tulleet vaati­vam­miksi, Kaasinen toteaa.

Telakan urakka­kiis­toihin väsyneenä Kaasinen siirtyi vuonna 1986 Järven­pään konepa­jalle, jossa hän työsken­teli vuoteen 2014. Työuran viimeiset 11 vuotta hän toimi päätoi­mi­sena pääluottamusmiehenä.

PERJANTAIPULLOT POIS 1980-LUVULLA

Telakalla perjantai-iltapäivät olivat 1970-luvulla taval­li­suu­desta poikkeavia. Oli kohta­laisen yleistä, että viina­pul­loja korkat­tiin ennen työpäivän päättymistä.

– Kyllä se alkoho­lin­käyttö oli minulle yllätys. Tuoksun tunnisti, kun ei itse harras­tanut, Kaasinen päivittelee.

Kaasinen kertoo, että yhtenä perjan­taina miespo­rukka oli ryypis­kellyt telakan ranta­pa­jalla. Työnjoh­taja oli jatku­vasti käynyt ovenraossa, joten miehet olivat hitsan­neet oven kiinni loppu­päi­väksi. Perjan­taisin myös laulu saattoi raikua kostu­te­tuista kurkuista.

Tarinoiden takana oli usein alkoho­lion­gelmia. 1980-luvun puolella telakalla alettiin puuttua alkoho­lin­käyt­töön ohjaa­malla töissä humalassa olleita hoitoon. Myös potkuja tuli heille, jotka hoidon jälkeen jatkoivat vanhaan malliin.

Kaasinen kertoo, että työpo­ru­kassa asiaan puutut­tiin myös kahden­kes­ki­sissä keskusteluissa.

– Halut­tiin auttaa, eikä tehdä heistä sankareita.

MUISTELUA KÄVELYLENKEILLÄ

Kaasinen sai kirjoi­tus­kil­pai­lusta tiedon järjes­tä­jiltä tulleesta ryhmä­teks­ti­vies­tistä. Hän kiittää tiedon­ke­ruu­han­ketta, jolla saadaan arkis­toihin työntekijänäkökulmaa.

Kirjoit­ta­minen oli hänelle mieluista kansa­kou­lussa, mutta vasta viime vuosina hän on innos­tunut uudel­leen kirjoit­ta­misen pariin.

– Monta kymmentä vuotta oli kynä penaa­lissa, Kaasinen toteaa.

Työelä­mä­kerran kirjoit­ta­mi­sessa hänen työsken­te­ly­ta­pansa oli muistella vanhoja aikoja illan kävely­len­killä, kirjata asioita ruutu­pa­pe­rille lenkin jälkeen ja kirjoittaa asiat puhtaaksi seuraa­vana päivänä tietokoneella.

– Hirmu luontevaa on kirjoittaa asia, joka on eletty, Kaasinen sanoo.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA KITI HAILA

Lue myös kirjoi­tus­kil­pai­lussa toiseksi sijoit­tu­neen Taina Inkeri Lehdon ja kolman­neksi sijoit­tu­neen Pertti Hagrenin haastattelut.

Korkea­ta­soista aineistoa työn muutoksesta

Työväen Arkiston ja Teolli­suus­liiton yhteis­työssä järjes­tämän Yhteen hitsattu porukka ‑kirjoi­tus­kil­pailun tulokset julkis­tet­tiin 29.4.2021. Kilpai­luun saatiin työelä­mä­ker­ta­tekstit 51 kirjoittajalta.

Kirjoi­tus­kil­pailun ensim­mäisen 800 euron palkinnon voitti Juha Kaasinen Helsin­gistä. Toisen 400 euron palkinnon voitti Taina Inkeri Lehto Vaasasta ja kolmannen 300 euron palkinnon voitti Pertti Hagren Valkeakoskelta.

Lisäksi kirjoi­tus­kil­pai­lussa kunnia­mai­nin­nalla muiste­taan usean henkilön yhteis­tekstiä, jonka on koonnut Anja Malm Imatralta. Toisen kunnia­mai­ninnan saa Pekka Valo Porista.

Palkin­to­raa­tiin kuuluivat Teolli­suus­liiton puheen­joh­taja Riku Aalto, kirjai­lija Pirkko Saisio, uskon­to­tie­teen yliopis­ton­leh­tori, dosentti Tiina Mahla­mäki, Teolli­suus­liiton tutki­mus­pääl­likkö Anu-Hanna Anttila ja Työväen muisti­tie­to­toi­mi­kunnan erikois­tut­kija Pete Pesonen.

Keruussa innok­kaim­pina palkitut ammat­tio­sastot ovat Turun Teolli­suus­työ­väen ammat­tio­sasto 49, Valken Työnte­kijät 502 ja Helsingin seudun teolli­suus­a­sen­tajat 254. Ammat­tio­sastot saivat 500 euron palkinnot.

TUTKIMUSHANKE SUUNNITTEILLA

Kirjoi­tus­kil­pailu oli osa suurempaa Yhteen hitsattu porukka ‑muisti­tie­to­ke­ruu­han­ketta, jossa tallen­net­tiin teolli­suus­työn­te­ki­jöiden muisti­tietoa viimeisen 50 vuoden ajalta. hankkeessa haasta­tel­tiin myös 130 Teolli­suus­liiton veteraanijäsentä.

Tutki­mus­pääl­likkö Anu-Hanna Anttila Teolli­suus­lii­tosta ja erikois­tut­kija Pete Pesonen Työväen Arkis­tosta toteavat keruu­hank­keen onnis­tu­neen mainiosti ja kerätyn materi­aalin olevan korkeatasoista.

Anttila kertoo, että aineistoa on tarkoitus käyttää tutki­mus­hank­keessa, jossa käsitel­lään työväen­luokan työn muutosta 50 vuoden aikana. Yksi osa muutosta on työn digitalisaatio.

Pesonen korostaa, että kyseessä on merkit­tävä hanke, jollaista ei aiemmin ole tehty. Muissa vastaavan kaltai­sissa hankkeissa on saattanut korostua työnjohdon näkökulma työnte­ki­jöiden jäädessä paitsioon.

Lisätie­toja keruu­hank­keesta löytyy hankkeen verkko­si­vulta.