Hitsaaja työskentelee ja kipinät lentävät.

Kromialtistusta vähennettävä – Suomessakin

Pintakäsittelyssä ja hitsauksessa altistutaan edelleen syöpävaaralliselle, kuudenarvoiselle kromille. Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Tiina Santonen toteaa, että Suomessakin olisi syytä nostaa keskusteluun Ranskan ja Hollannin tiukemmat raja-arvot. Noissa EU-maissa työpaikan ilman kromipitoisuus saa olla jo nyt vain viidesosa siitä mitä Suomessa.

12.3.2021

Yhdeksässä eri Euroopan maassa tehdyn tutkimuksen tulokset työntekijöiden altistumisesta kromille julkaistiin tammikuussa. Työntekijöiltä otettiin veri- ja virtsanäytteitä, samoin uloshengityksen ilmanäytteitä. Santonen kertoo, että tutkimuksen taustalta löytyvät EU:n kemikaalilainsäädännön REACHin uudet velvoitteet ja tämän mukanaan tuoma tiedon syventämisen tarve.

Suomessa altistuu tilastojen mukaan kuudenarvoiselle kromille vuosittain noin 20 000 työntekijää. Näille kromi(VI)-yhdisteille ei tiedetä täysin turvallista rajaa. Kromi(VI) on myös lisääntymisvaarallinen aine, eli raskaana olevien naisten ei pidä altistua sille lainkaan.

EU-maissa on vuodesta 2017 tarvittu kuudenarvoisen kromin käyttöön lupa Suomessa sijaitsevalta Euroopan kemikaalivirastolta. Ja nyt EU:n niin sanotun syöpädirektiivin päivityksen myötä myös työpaikan ilman sallitut kromipitoisuudet tulevat kiristymään.

Valtioneuvosto on asetuksessa työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (1267/2019) asettanut kromi(VI)-yhdisteille työpaikan ilman sitovan raja-arvon viiteen mikrogrammaan kuutiolta, lukuina ilmaisten 0,005 mg/m3. Sitä sovelletaan tammikuusta 2025 alkaen. Siihen asti sovelletaan sitovaa raja-arvoa 0,010 mg/m3. Hitsauksessa, plasmaleikkauksessa tai vastaavissa huuruja synnyttävissä työprosesseissa sovelletaan samaten tammikuuhun 2025 saakka raja-arvo 0,025 mg/m3.

Sitovuus tarkoittaa sitä, että viranomaisilla on oikeus jopa sulkea tehdas, jos raja-arvoja ei siellä noudateta.

HIENOISIA YLLÄTYKSIÄ

– Korkeimmat altistukset löytyivät elektrolyyttistä kromin pintakäsittelyä kromialtaissa tekeviltä työntekijöiltä. Hitsaajien altistuksessa ei päästy puhtain paperein, mutta heidän altistuksensa ei ollut niin suurta kuin oli odotettu. Tämä tuli pienenä yllätyksenä jopa EU:n virkamiehille, Santonen kertoo.

Kromille altistuttiin myös siksi, että ainetta joutui käsistä suuhun ja sitä kautta elimistöön.

– Kromi ei imeydy niinkään suuressa määrin ihon kautta. Mutta kromi laskeutuu aerosolina pinnoille, ja jos käsiä ei pestä riittävän usein tai käsineitä ei vaihdeta, kromia saadaan käsistä suuhun.

Jos käsiä ei pestä riittävän usein tai käsineitä ei vaihdeta, kromia saadaan käsistä suuhun.

Muissa maissa tutkittiin myös kromia käyttävien yritysten toimistotyöntekijöitä. Heitä tutkittiin verrokkiryhmänä. Oletuksena siis oli, että he eivät altistuisi kromille. Toimistotyöntekijöiden niin sanottuja biomonitorointinäytteitä, eli veri- ja virtsanäytteitä, haluttiin käyttää vertailuarvoina.

– Heillä oli joissain tapauksessa jopa korkeampia arvoja kuin hitsaajilla.

VAIHDETAAN AINETTA, LISÄTÄÄN SUOJAIMIA

Esimerkiksi suihkuhanojen kaltaiset tuotteet kromataan, jotta niihin saadaan kaunis, kosteita oloja kestävä pinta.

­– REACH-lainsäädäntö pyrkii siihen, että pidemmällä aikavälillä vaaralliset aineet korvataan vaarattomilla. Kolmenarvoinen kromi ei ole syöpävaarallinen, ja on olemassa menetelmiä, joissa kuudenarvoinen kromi voidaan vaihtaa kolmenarvoiseen. Mutta aina tämä ei ole mahdollista.

Kun esimerkiksi kovaan teolliseen käyttöön valmistetaan kappaleita ja kun silloin tarvitaan nimenomaan kuusiarvoista kromia, pitää suojaustoimien olla riittävät.

– Isoja altaita voidaan peittää ja niissä on oltava reunaimurit, jotka imevät aerosolihuurut tehokkaasti pois. On olemassa myös pinta-aktiivisia aineita, jotka vähentävät aerosolin muodostumista. Ja tietysti koko tilan yleisilmanvaihdon on oltava kunnossa, Santonen toteaa.

Paljon pystytään vaikuttamaan jo sillä, että noudatetaan hyviä työhygieenisiä käytäntöjä.

Joissain työvaiheissa on käytettävä myös henkilökohtaisia hengityksensuojaimia, kun esimerkin kromia lisätään altaaseen tai jos kappaleita nostetaan pois kromikylvystä.

– Ja paljon pystytään vaikuttamaan jo sillä, että noudatetaan hyviä työhygieenisiä käytäntöjä, tutkija korostaa viitaten tässä ahkeraan käsien pesuun ja puhtaitten työkäsineiden saatavuuteen.

KAIKKI TYÖNTEKIJÄT ON MUISTETTAVA

Santonen korostaa sitäkin, että kromia käsittelevissä tuotantolaitoksissa on ehdottomasti muistettava myös siivoojien ja kunnossapitäjien kaltaisten ammattiryhmien altistumisriski. Heidänkin riskinsä on arvioitava ja heidät on suojattava.

Koska kromi(VI) on sekä syöpävaarallinen että perimämyrkyllinen aine, nostaa Santonen esiin hedelmällisessä iässä olevat naiset.

– Jos naisia on esimerkiksi hitsaajina, työnantajan on yhdessä työterveyshuollon kanssa mietittävä jo etukäteen vaihtoehtoisia töitä. Onhan myös erityisäitiysloma mahdollinen.

Tässä tutkija puhuu erityisäitiysvapaasta ja -rahasta. Ne on tarkoitettu niihin tilanteisiin, joissa raskaana olevan henkilön työ voi vaarantaa hänen tai sikiön terveyden eikä muita, turvallisia töitä löydetä.

KAHDESSA MAASSA JO TIUKENNETTU

– Jos katsomme syöpäriskiä, alemmaksi pitäisi päästä.

Näin summaa Santonen nykyisin sallittuja kromi-kuutosen sitovia arvoja työpaikan ilmassa.

­– Ranskassa ja Hollannissa kansallinen raja-arvo on jo laskettu 1 mikrogrammaan kuutiometriltä. Ei sen pitäisi Suomessakaan niin vaikeaa olla. Toivottavasti raja-arvon laskeminen nousee keskusteluun Suomessakin, tutkija sanoo.

Santonen pitää selvänä, että teknisesti raja-arvon saavuttaminen on täysin mahdollista, ja Hollannin ja Ranskan kokemukset tulevat vielä antamaan lisää käytännön kokemuksia. Niitä voidaan sitten hyödyntää Suomessakin.

Vain puolet tutkituista hitsaajista käytti hengityksensuojaimia.

Johtava asiantuntija muistuttaa vielä siitä, että vaikka valtaosa hitsaajista jäi nykyisten, sallittujen altistumisrajojen alle, parannettavaa on rutkasti. Ensinnäkään raja-arvojen alitus ei ollut mitenkään suuri.

– Ja vain puolet tutkituista hitsaajista käytti hengityksensuojaimia. Sama koski kohdepoistoja, Santonen huolehtii.

Kohdepoistolla eli kohdeilmanvaihdolla pyritään poistamaan epäpuhtaudet suoraan muodostumispaikalta.

Työterveyshuollolla on asiantuntijan mielestä hyvin tärkeä rooli altistumisen seurannassa. Ilman kromipitoisuusmittaukset eivät välttämättä paljasta sitä, millaista ilmaa suojainten sisäpuolella hengitetään. Virtsanäytteistä on seurattava kromille altistumista, vaikka pakottava lainsäädäntö puuttuukin.

– Jos biomonitoroinnissa ylitetään viiteraja-arvo, tulee riskinhallintaa tehostaa, vaikka Suomessa vain lyijyaltistuksen seuraaminen on pakollista, Santonen kertoo.

Asiantuntija toteaa, että Suomessa on pitkät perinteet biomonitoroinnista, mikä tietysti helpottaa altistumisen seuraamisen järjestämistä.

Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija muistuttaa, että laitoksen sivustoilta löytyviä ohjeita ja neuvoja kannattaa hyödyntää. Sivustoilta löytyy paljon tietoa kromista samoin kuin hyviä käytännön neuvoja hitsauksen riskien vähentämiseen.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
ARKISTOKUVA HARRI NURMINEN