Vapaalla
HARRASTAJA: Mika Mustonen tekee uniikkeja puukkoja
Hyvä puukko sopii käyttäjänsä käteen ja pysyy terävänä, sanoo puukkoja puhdetöinään tekevä Mika Mustonen. Hänen käsissään pysyvät sekä vasara, naskali että neula.
MIKA MUSTONEN
Muhos
Varastomies,
Sah-Ko Oy, Oulu
4.3.2021
Hiilet hohkaavat punaisina, kun Mika Mustonen takoo lattateräksestä terää puukkoon lapsuudenkotinsa maisemissa Muhoksen Kylmälänkylällä.
– Pitää olla metallimies, puuseppä ja suutari, että puukko syntyy. Tekovaiheessa teränkin pystyy pilaamaan, Mustonen sanoo.
Puukon valmistuksen salat alkoivat avautua Mustoselle, kun hän syksyllä 2016 osallistui ensimmäisen kerran Oulujoki-opiston puukkokurssille.
– Paikallislehdessä oli ilmoitus kurssista, ja pitihän sitä lähteä kokeilemaan. Minulla oli jo pitkään ollut mielessä, että olisi mukavaa tehdä puukko.
Ensin Mustonen teki puukkoja ostoteriin, kunnes puukkoseppämestari Markku Parkkinen järjesti oppilailleen kahden viikon taontakurssin kesällä 2017.
– Siellä kävimme läpi terän taontatavat ja ‑tekniikat sekä hionnat, ja siitä lähtien olen tehnyt terät itse.
Hän takoo puukon teriä myös pyöröteräksestä.
– Se on työlästä. Takomiseen menee pian pari tuntia. Jätän taontapinnalle usein vasaran jälkiä. Ne ovat hyvännäköisiä.
KAHVA LEHTIPUUSTA
Puukon kahvan valmistukseen käyvät Mustosen mukaan kaikki lehtipuut omenapuusta syreenipensaaseen. Itse hän on mieltynyt visakoivuun ja koivupahkaan.
– Visakoivussa saattaa olla loimua, ja koivupahkaan tulee usein kuvioita. Puun pinnan elävyys miellyttää silmääni.
Tykötarpeita Mustosella on riittämiin, sillä hän osti vajaa kolme vuotta sitten Raahesta kookkaan koivupahkan.
– Se oli sen verran iso, että kolmeen mieheen saimme sen nostettua peräkärryyn. Siitä riittää kahvamateriaaliksi pitkäksi aikaa, Mustonen nauraa.
Terän ja kahvan väliin Mustonen istuttaa pienen metallikappaleen, jota kutsutaan helaksi.
– Se on vaativa työvaihe. Terän ja helan juureen ei saa jäädä rakoa, sillä muuten kahvaan pääsee likaa ja vettä ja se rupeaa lahoamaan sisältä päin.
HAARUKKAKIN TARPEEN
Puukon valmistus edellyttää tekijältä kärsivällisyyttä, sillä se on 98-prosenttisesti hiomista, Mustonen kertoo.
– Puukon tekemiseen pitää keskittyä. Tekijällä pitää olla silmää, jotta hän hahmottaa kokonaisuuden ja taiteellisuutta, että hän pystyy tekemään hionnat.
Kärsivällisyydelle ja taiteellisuudelle on sijaa myös tupen ompelussa.
– Teen terälle ensin suojalestin puusta, ettei terä tule tupen läpi. Kun ompelen tupen, suojalesti jää sen sisälle.
Pitää olla metallimies, puuseppä ja suutari, että puukko syntyy.
Hänen tuppensa ovat tavallisesti naudan parkkinahkaa. Ompelemiseen Mustonen käyttää vahalankaa, naskalia, neulaa ja haarukkaa.
– Tupen sauman pitää mennä puukon keskilinjaa pitkin, sauman pitää olla suora ja pistojen välin tasainen. Pistän nahkaan haarukalla jäljet, jotta saan ompeleesta tasaisen.
Tuppeen saa näyttävyyttä painelemalla siihen erilaisia kuvioita, kun nahka on märkää, Mustonen kertoo.
– Tupen ja kahvan voi myös värjätä narviväreillä, jolloin niihin tulee vivahteita.
Narvivärit ovat nahan tai puun värjäämiseen tarkoitettua petsiä. Mustonen on käyttänyt puukoissaan ruskean eri sävyjä.
HAAVEISSA OMA VERSTAS
Tavallisesti Mustonen tekee puukkoja talvisin opiston kurssilla, joka kokoontuu kerran viikossa Muhoksen yläkoululla. Tänä talvena kurssin aloitusta on kuitenkin siirretty koronarajoitusten vuoksi. Se harmittaa Mustosta.
– Oma verstas olisi ihanteellinen. Siellä menisi joka ilta muutama tunti. Ennemmin teen puukkoja kuin istun telkkarin ääressä.
Puukkojen valmistus on hänestä hyvää vastapainoa työlle.
– Siinä pääsen rauhoittumaan ja keskittymään ihan johonkin muuhun. Kahta samanlaista puukkoa ei tule, ne ovat kaikki omia yksilöitään.
Mustosella on hyllyssä parikymmentä valmista puukkoa ja toinen mokoma on vuosien varrella vaihtanut omistajaa.
– Siinä on pieni mahdollisuus lisätuloihin. Metsästäjät ovat ostaneet puukkojani. Niitä on mukava myös antaa lahjaksi sukulaisille ja tuttaville.
TAVOITTEENA SM-KULTA
Hyvä puukko on Mustosen mukaan sellainen, joka sopii käyttäjänsä käteen ja käyttötarkoitukseen. Puukon pitää olla terävä ja myös pysyä sellaisena.
– Karkaisu on terässä tärkein työvaihe. Jos terä jää liian pehmeäksi, se ei pysy terävänä. Jos terä taas jää liian kovaksi, se voi murtua eikä sitä saa kotikonstein teräväksi.
Kolme vuotta sitten Mustonen otti ensimmäisen kerran osaa puukonvalmistuksen SM-kisoihin.
– Markku kannusti osallistumaan, kun hän näki kehitykseni sekä työni laadun. Puukkojen pitää olla viimeisen päälle tehtyjä, että niillä pärjää kilpailuissa.
Pitää ottaa se asenne, että nyt tulee ensimmäinen palkinto!
Toissa vuonna hän sijoittui helallisessa sarjassa hopealle.
– Arvostelupöytäkirjan mukaan helan istutus kaatui muutaman millinkymmenyksen eteenpäin ja terän kärki ei ollut symmetrinen.
Viime vuonna Mustonen sai helattomasta sarjasta hopeaa ja helallisesta pronssia. Uusi kilpailupuukko muhii jo mietteissä.
– Pitää ottaa se asenne, että nyt tulee ensimmäinen palkinto!
TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN
KUVAT VESA RANTA
