Riku Aalto: Kojamo on yksi sijoituskohteistamme

Puheen­joh­taja vastaa kysy­myk­siin, jotka liit­ty­vät Teol­li­suus­lii­ton osit­tain omis­ta­maan asun­to­si­joi­tus­yh­tiö Koja­moon. Aiheina ovat muun muassa rahoi­tus, vuokrat, osin­got ja verotus.

26.2.2021

Asun­to­si­joi­tus­yh­tiö Kojamo Oyj:n halli­tus esit­tää, että vuodelta 2020 osak­kee­no­mis­ta­jille makse­taan osin­koa 0,37 euroa osaketta kohti. Teol­li­suus­liitto on saamassa osin­koa noin yhdek­sän miljoo­naa euroa noin kymme­nen prosen­tin omis­tuso­suu­del­laan. Osin­gon­mak­susta päät­tää Koja­mon varsi­nai­nen yhtiö­ko­kous 17. maaliskuuta.

– Kojamo on yksi sijoi­tus­koh­teis­tamme, joista saamme sijoi­tus­toi­min­nan tuloja, joilla voimme rahoit­taa jäse­nille tarjot­ta­via palve­luja, sanoo Teol­li­suus­lii­ton puheen­joh­taja Riku Aalto.

Näitä palve­luja ovat edun­val­von­nan lisäksi muun muassa oikeus­apu, urapal­ve­lut, koulu­tus ja liiton loma­koh­teet. Sijoi­tus­toi­min­nan tuotot ovat olleet mahdol­lis­ta­massa myös satsauk­sia Murikka-opis­toon.

HISTORIA OMASSA ASUNTOTUOTANNOSSA

Teol­li­suus­lii­ton Kojamo-omis­tus­ten taus­talla on Metal­li­työ­väen liiton oma asun­to­tuo­tanto 1970–80-luvuilla. Liitto rakensi tuol­loin jäse­nil­leen asun­toja paik­ka­kun­nille, joilla oli työpaik­koja, mutta ei riit­tä­västi muuta asuntotarjontaa.

1990-luvun alussa Metal­li­liitto ja moni muu ammat­ti­liitto myivät omis­ta­mansa asun­not silloi­selle Valta­kun­nal­li­selle vuokra­talo-osuus­kunta VVO:lle. Liitot saivat vasti­neeksi osuus­kun­nan osuuksia.

VVO muutet­tiin osuus­kun­nasta osakeyh­tiöksi vuonna 1997, jolloin osuus­pää­omat muut­tui­vat yhtiön osak­keiksi. Yhtiö muutti nimensä Kojamo Oyj:ksi vuonna 2017 ja listau­tui Helsin­gin pörs­siin kesä­kuussa 2018.

Meidän tehtä­vämme on huoleh­tia liiton talou­desta mahdol­li­sim­man hyvin.

Vuoden 2018 alussa toimin­tansa aloit­ta­neen Teol­li­suus­lii­ton nykyi­nen noin kymme­nen prosen­tin omis­tuso­suus Koja­mossa pohjau­tuu Metal­li­lii­ton, TEAM Teol­li­suusa­lo­jen ammat­ti­lii­ton ja Puulii­ton osakkeisiin.

– Meidän tehtä­vämme on huoleh­tia liiton talou­desta mahdol­li­sim­man hyvin. Yksi osa sitä on sijoit­taa varal­li­suutta, eli jäsen­ten rahoja, tuot­ta­vasti ja turval­li­sesti, jotta pystymme turvaa­maan toimin­nan tule­vai­suu­des­sa­kin, Aalto toteaa.

Varal­li­suus myös takaa, että Teol­li­suus­liitto on uskot­tava osapuoli työmark­ki­na­neu­vot­te­luissa ja työtaistelutilanteissa.

LIITTO YKSI OSAKKEENOMISTAJISTA

Riku Aalto toimi Koja­mon halli­tuk­sen puheen­joh­ta­jana vuosina 2007–2019. Sen jälkeen halli­tuk­sen puheen­joh­ta­jana on toimi­nut Mikael Aro, joka on aiem­min työs­ken­nel­lyt muun muassa VR Grou­pin toimitusjohtajana.

Suurim­pana omis­ta­jana Teol­li­suus­lii­tolla on puheen­joh­ta­juus Koja­mon nimi­tys­toi­mi­kun­nassa, joka tekee esityk­sen yhtiön halli­tuk­sen kokoon­pa­nosta. Muutoin liitto on osak­kee­no­mis­taja muiden joukossa.

– Roolimme on lähinnä se, että yhtiöllä on hyvä ja toimiva halli­tus. Seuraamme Koja­moa samalla lailla kuin muita­kin pörs­siyh­tiötä, Aalto kertoo.

ARAVA SYNTYI HELPOTTAMAAN ASUNTOPULAA

Suomen noin kolmesta miljoo­nasta asun­nosta noin miljoona on raken­nettu valtion arava- tai korko­tu­ki­lai­nalla. Näitä ARA-asun­toja omis­ta­vat kunnat, kuntayh­ty­mät, yleis­hyö­dyl­li­set yhtei­söt ja niiden omis­tuk­sessa olevat tytäryhtiöt.

Sotien jälkeen luodulla järjes­tel­mällä on pyritty helpot­ta­maan muun muassa väes­tön­kas­vusta ja muut­to­liik­keistä johtu­nutta asuntopulaa.

Varsin­kin 1970-luvulla arava­lai­nalla raken­net­tiin paljon asun­toja kaupun­gis­tu­vaan Suomeen. Myös Metal­li­työ­väen liiton raken­ta­mia asun­toja syntyi aravalainalla.

Aalto muis­tut­taa, että 1970–80-luvuilla arava­laina oli käytän­nössä ainut ratkaisu.

– Siinä rahoi­tus­ti­lan­teessa pankit eivät lainan­neet yksi­tyistä rahaa vuokra-asun­to­tuo­tan­toon, Aalto toteaa.

Arava­lai­nat olivat korkei­den korko­jen aikana edul­li­sia, mutta esimer­kiksi 2000-luvulla halvan rahan aikana arava­lai­no­jen korot ovat saat­ta­neet olla mark­ki­noilta saata­via lainoja kalliimpia.

ARA-ASUNNOISSA RAJOITUKSIA

ARA-asun­toi­hin liit­tyy erilai­sia rajoi­tuk­sia. Esimer­kiksi vuokra määri­te­tään omakus­tan­nus­pe­ri­aat­teen mukaan, eli pääpiir­teis­sään vuokra­tu­loilla saa kattaa asun­to­jen rahoi­tus­me­not ja kiin­teis­tön­pi­don kulut.

Käyttö- ja luovu­tus­ra­joi­tuk­set ovat voimassa pääsään­töi­sesti 40–45 vuotta. Vuokra­ta­lon vuokran­mää­ri­tys­ra­joi­tus päät­tyy sen jälkeen, kun valtion tukema laina on maksettu. Käytän­nössä rajoi­tus­ten päät­ty­mi­nen tarkoit­taa usein asun­to­jen arvon nousua.

Nykyi­sin Koja­mon asun­to­tar­jon­nasta suurin osa on vapai­den mark­ki­noi­den asun­toja Lumo-brän­din alla.

RAJOITUSTEN JÄLKEEN MARKKINAEHTOISIA

Aalto torjuu väit­teet, joiden mukaan sään­te­lyn piiristä pois­tu­nei­den entis­ten ARA-asun­to­jen vuokraa­mi­nen mark­ki­na­hin­taan tai Koja­mon jaka­mat osin­got olisi­vat epäi­lyt­tä­vää tai yllät­tä­vää toimintaa.

– Kaikki ovat tien­neet sen, että kun rajoi­tuk­set päät­ty­vät, niistä tulee vapaita mark­ki­naeh­toi­sia asun­toja, Aalto toteaa.

Hän koros­taa, että enti­set ARA-asun­not on raken­nettu laina­ra­halla, joka on maksettu takaisin.

Aalto myös muis­tut­taa, että Koja­mon osin­gon­jako on ollut maltil­lista suhteessa yhtiön teke­miin investointeihin.

– Yhtiö inves­toi vuosit­tain 3–4 kertaa enem­män kuin maksaa osin­koja. Omis­ta­jana liitto saa noin kahden prosen­tin tuoton.

VUOKRAT MÄÄRITTYVÄT MARKKINOILLA

Vuokrien nopea kasvu on ollut ongelma varsin­kin Suomen kasvu­kes­kuk­sissa. Julki­sissa keskus­te­luissa on pohdittu myös Koja­mon roolia vuokrien nousussa.

Vaikka Kojamo on Suomen suurin yksi­tyi­nen asun­to­si­joi­tus­yh­tiö noin 35 800 omis­ta­mal­laan asun­nolla, osuus koko vuokra-asun­to­kan­nasta on pieni.

– Määrää­vää mark­kina-asemaa ei synny neljällä prosen­tilla. Vuokrat määräy­ty­vät mark­ki­noilla, Aalto sanoo.

Vuokra-asumi­sen hinnan ongelma on, että ei ole riit­tä­västi asun­toja tarjolla.

Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan kaikista Suomen asun­noista vuokra-asun­toja oli vuoden 2019 lopulla noin 1 008 000, joista vaki­nai­sesti asut­tuja oli 923 000.

Aalto muis­tut­taa, että vuokra­ta­sot eivät juuri eroa Koja­mon Lumo-asun­to­jen ja kilpai­le­van SATO Oyj:n asun­to­jen välillä.

– Vuokra-asumi­sen hinnan ongelma on, että ei ole riit­tä­västi asun­toja tarjolla.

SATO omis­taa noin 26 800 vuokra-asun­toa. Sen halli­tus on esit­tä­nyt vuodelta 2020 makset­ta­vaksi osin­koa 0,50 euroa osaketta kohti.

VEROVAPAUKSIA YLEISHYÖDYLLISILLÄ YHTEISÖILLÄ

Yleis­hyö­dyl­li­sen yhtei­sön tuloista vero­va­paita ovat muun muassa jäsen­mak­sut, osin­got sekä lahjoitukset.

Tulo­ve­ro­lain pykä­län 22 mukaan yhteisö on yleis­hyö­dyl­li­nen, jos se toimii ylei­seksi hyväksi aineel­li­sessa, henki­sessä, siveel­li­sessä tai yhteis­kun­nal­li­sessa mielessä. Tarkka määri­telmä löytyy Finlex-laki­pal­ve­lusta.

Samassa lain­py­kä­lässä on esimerk­ki­luet­telo yleis­hyö­dyl­li­sistä yhtei­söistä. Luet­te­lossa maini­taan muun muassa maata­lous­seura, työväe­nyh­dis­tys, työmark­ki­na­jär­jestö, nuoriso- tai urhei­luseura ja puolue­re­kis­te­riin merkitty puolue.

Teol­li­suus­liitto on toimin­tansa perus­teella laissa tarkoi­tettu yleis­hyö­dyl­li­nen yhteisö, joten sen sijoi­tus­tuo­tot ovat vero­va­paita. Näin ollen liitto ei maksa veroa myös­kään Koja­mon osingoista.

TEOLLISUUSLIITTO EI OLE POIKKEUS

Julki­sesta keskus­te­lusta on voinut saada käsi­tyk­sen, että vero­va­paus koskisi erityi­sesti ay-liikettä. Vastaava vero­va­paus kuiten­kin koskee kaik­kia yleis­hyö­dyl­li­siä yhtei­söjä, myös esimer­kiksi työnan­taja- ja yrit­tä­jä­jär­jes­töjä sekä erilai­sia säätiöitä.

– Teol­li­suus­liitto ei ole minkään­lai­nen poik­keus. Nouda­tamme olemassa olevia lakeja, Riku Aalto toteaa.

Sanna Mari­nin halli­tuk­sen ohjel­massa linja­taan, että halli­tus selvit­tää, onko vero­poh­jan tiivis­tä­mi­seksi mahdol­li­suus ottaa käyt­töön ulko­mais­ten rahas­to­jen ja muiden osin­ko­ve­roista vapau­tet­tu­jen yhtei­sö­jen saamille osin­goille viiden prosen­tin lähde­vero vuoteen 2022 mennessä.

Myös SAK on kannat­ta­nut viiden prosen­tin lähde­ve­ron käyt­töön­ot­toa, joka koskisi myös ay-liikettä.

Aalto arvioi, että suurin vaiku­tus lähde­ve­rolla olisi säätiöi­hin, eläkeyh­tiöi­hin ja ulko­mai­siin sijoit­ta­jiin. Esimer­kiksi suoma­lai­silla säätiöillä on miljar­dien euro­jen sijoitusomaisuus.

– Jos sijoi­tus­toi­minta menee verolle, sitten makse­taan verot, Aalto toteaa.

KOJAMO OYJ

• Asun­to­si­joi­tus­yh­tiö, joka tarjoaa Lumo-brän­din alla kaupal­li­sia vuokra-asun­toja Suomen kasvukeskuksissa.
• Omis­taa vuokra-asun­toja noin 35 800.
• Työn­te­ki­jöitä noin 300.
• Tunnet­tiin vuosina 1969–2017 nimellä VVO.
• Yhtiön koko osake­kan­nan mark­kina-arvo on noin 4 miljar­dia euroa.

Suurim­pien omis­ta­jien omis­tuso­suu­det 31.1.2021.

1. Teol­li­suus­liitto ry 10,04 %
2. Keski­näi­nen Eläke­va­kuu­tus­yh­tiö Ilma­ri­nen 8,31 %
3. Keski­näi­nen Työelä­ke­va­kuu­tus­yh­tiö Varma 7,83 %
4. Opetusa­lan Ammat­ti­jär­jestö OAJ ry 6,10 %
5. Julkis­ten ja hyvin­voin­tia­lo­jen liitto JHL ry 4,82 %

Lue lisää: www.kojamo.fi

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA KITI HAILA