Ajassa
Päivi Kurikka: Jokainen voi osallistua ja vaikuttaa
Kuntalaisella on moninaiset mahdollisuudet vaikuttaa. Tarjolla on vaihtoehtoja kunnallisesta päätöksentekijästä aloitteentekijäksi. Myös äänestäminen on tärkeää vaikuttamista. Kunta elää asukkaidensa mielipiteistä ja osallistumisesta, sanoo Päivi Kurikka.
26.2.2021
PÄIVI KURIKKA Suomen Kuntaliiton erityisasiantuntija. Opiskellut yleistä valtio-oppia ja kunnallishallintoa. Työskennellyt Kuntien keskusjärjestössä ja Kaupunkiliitossa. Aiemmin Kaupunki- ja Kuntaliiton tutkijana keskittyi erityisesti nuorten kuntakuvaan. Vastaa Kuntaliitossa laajasta kuntademokratiaverkostosta, johon kuuluu eri taustaisia henkilöitä kuntajohtajista järjestöaktiiveihin. Verkostossa jaetaan kuntien parhaita käytäntöjä.
Kuntalaisten osallistuminen päätöksentekoon on kunnallisen itsehallinnon perusta. Vuoden 2015 kuntalakiuudistuksessa haluttiin lisätä kansalaisten osallistumista ja luottamushenkilötoimien houkuttavuutta. Kuntaliiton mukaan kuntien osallistamistoimet eroavat toisistaan, sillä kunnatkin ovat erilaisia. Yhteistä kuitenkin on, että kuntalaisten osaamista ja voimavaroja halutaan hyödyntää entistä enemmän.
Perustuslaki, kuntalaki ja erityislait takaavat kuntalaisille oikeuden osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin.
Vaikuttamiskanavia on monia. Vaivattomin tapa osallistua ja vaikuttaa on antaa palautetta kunnalle esimerkiksi kunnan verkkosivujen kautta, suoraan henkilökohtaisesti kunnan viranhaltijalle tai vaikkapa paikallislehden yleisönosastolla.
Kuntalainen voi myös äänestää parhaaksi katsomaansa ehdokasta päättäjäksi kunnanvaltuustoon.
Jos kuntalainen haluaa vaikuttaa ja sitoutua hoitamaan kuntalaisten yhteisiä asioita vapaa-aikanaan, hän voi itse hakeutua luottamustehtävään.
Myös erilaisten järjestöjen tai vaikkapa ammattiosastojen jäseninä pääsee vaikuttamaan kunnalliseen päätöksentekoon.
KAIKKI MUKAAN!
Osallistua voi kuka tahansa.
– Äänestämisessä on 18 vuoden ikäraja ja kunnassa on pitänyt asua tietty aika ennen vaalipäivää. Muita vaatimuksia ei juuri ole, Suomen Kuntaliiton erityisasiantuntija Päivi Kurikka toteaa.
Alle 18-vuotias voi jo tehdä kuntalaisaloitteen ja olla ehdolla nuorisovaltuustoon.
Osallistumisella on haluttu voimaannuttaa kuntalaisia.
Kunnanvaltuusto päättää, mitä osallistumisen kanavia kuntalaisille tarjotaan lakisääteisten osallistumiskanavien, kuten nuoriso‑, vammais- ja vanhusneuvoston, lisäksi.
– Neuvostot ovat lakisääteisiä, mutta niillä ei ole päätösvaltaa. Neuvostoilta pyydetään muun muassa lausuntoja kunnan päätöksenteon tueksi.
Neuvostot voidaan perustaa myös useamman kunnan alueellisiksi tai seudullisiksi vaikuttamistoimielimiksi.
KOULUTETUT VAIKUTTAVAT
Halu osallistua ja vaikuttaa on vahvasti yhteydessä koulutustaustaan.
– Tutkimusten mukaan mitä koulutetumpi olet, sitä varmempi olet äänestämään ja osallistumaan muutenkin eri tavoin, Kurikka sanoo.
Myös niin sanotut hyväosaiset osallistuvat enemmän kuin syrjäytymisvaarassa olevat.
Kurikan mukaan ihmiset haluavat osallistua päätöksentekoon itselleen läheisistä asioista. Esimerkkinä hän mainitsee kyläkoulujen lakkauttamisen.
– Kun palveluista leikataan ja huomataan jokin epäkohta, silloin ihmiset innostuvat osallistumaan.
RAHALLE KÄYTTÖEHDOTUKSIA
Kuntavaalien lähestyessä Kurikka kantaa huolta, miten puolueet saisivat listoilleen ehdokkaita. Kuntien luottamustehtävät vaativat sitoutumista, jaksamista ja vapaa-ajan uhraamista yhteisen hyvän edistämiseksi.
Kuntalaisella on myös suoria tapoja vaikuttaa, joista yksi on osallistuva budjetointi. Siinä kaupunki tai kunta ilmoittaa, minkälainen rahasumma sillä on jaettavanaan ja asukkaat esittävät summalle käyttökohteen.
– Tämä on uudenlainen tapa, joka on herättänyt paljon kiinnostusta kunnissa, Kurikka toteaa.
Kunta järjestää äänestyksen, mitkä ideat otetaan jatkokäsittelyyn. Sen jälkeen kunta valitsee toteuttamiskelpoiset ehdotukset.
Osallistuvan budjetoinnin menetelmää voi kohdistaa myös palvelualueelle, kunnan osa-alueelle tai erilaisiin palveluihin.
OSALLISTUESSA VOIMAANTUU
2000-luvulta saakka suoralla osallistumisella on haluttu myös voimaannuttaa kuntalaisia.
– Voimaantuminen liittyy osallisuuden tunteeseen, että toimitaan yhdessä ja yhteisöllisesti, Kurikka selventää.
Yhteisösuunnittelussa ja palvelumuotoilussa kokoonnutaan suunnittelemaan ja ehdottamaan parannusta vaikkapa koululaisten iltapäivähoitoon tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tilanteeseen. Kurikan mukaan näin on mahdollista saada kuuluviin hiljaisiksi jääneiden kuntalaisryhmien äänet.
– Ennakointityötä pyritään viemään kuntiin hyvin vahvasti, Kurikka sanoo.
”KIIHKEITÄ TILAISUUKSIA”
Fokusryhmätyöskentelyssä kootaan ihmisiä ryhmähaastatteluihin. Kuntalaisten mielipiteistä saadaan aineksia ikävienkin ongelmien ratkaisuun, kuten kunnan taloudellisiin leikkauksiin.
Kuntalainen voi vaikuttaa suoraan myös asiakasraadeissa. Niissä arvioidaan yleensä kunnan palveluita, käyttöä, laatua ja toimintaa. Tavallisimmin raadit kootaan palvelujen käyttäjistä.
Kuntalaiset saavat tietää valmisteltavista asioista liian myöhään.
Kuntalaisfoorumit on yleisnimitys kunnan järjestämille kuntalaisten kuulemistilaisuuksille ja keskustelutilaisuuksille. Tilaisuuksia on järjestetty muun muassa palveluverkkojen muutoksista ja kuntaliitoksista.
– Ne ovat usein kiihkeitä tilaisuuksia, sillä kuntalaisilla on vankat mielipiteet lähialueen palveluista, Kurikka kertoo.
Uutena vaikuttamismuotona on kumppanuuspöytä, jossa ideoidaan ja suunnitellaan eri tahojen edustajien kanssa vaikkapa omaishoitajien jaksamiseen liittyviä asioita. Kunta toimii kokoonkutsujana. Keskusteluun pyydetään esimerkiksi järjestöjen, yritysten ja seurakunnan edustajia, myös oppilaitosten edustajia sekä eri viranomaisia.
– Kumppanuuspöydän ääressä keskustellaan yhteisistä asioista. Mielipiteet viedään kunnassa eteenpäin ja välitetään päätöksentekijöille, Kurikka selventää.
JO VALMISTELUVAIHEESTA TIETOA
Toisinaan käy niin, että kuntapäättäjät tekevät päätökset asukkaiden mielipiteistä ja perustelluista näkemyksistä huolimatta.
– Tätä tapahtuu valitettavan paljon. Usein kuntalaiset saavat tietää valmisteltavista asioista liian myöhään. Sen takia on yritetty kehittää erilaisia osallistumisen tapoja, jotta kuntalaiset pääsevät suunnitteluvaiheessa mukaan, Kurikka kertoo.
Hänen mielestään on tärkeää, että kuntalaiset saavat tärkeistä asioista tiedon jo valmisteluvaiheessa, ja että kunnissa käytetään erilaisia yhteissuunnittelumenetelmiä.
Kurikka uskoo, että kuntalaisten pitäminen ajan tasalla on pitkälti viestintä- ja vuorovaikutuskysymys.
– Mitä enemmän asukkaat saavat olla mukana päätöksenteossa, sitä vähemmän kunta saa päätöksistään valituksia. Asioiden uudelleenvalmistelu on suuri kustannuserä, mikä kuntapäättäjien on hyvä ottaa huomioon, Kurikka toteaa.
OSALLISTUMISEN AMMATTILAISET AUTTAVAT
Kuntalaisten osallistuminen on noussut viime aikoina kuntien tärkeyslistan kärkipäähän. Kuntiin haetaan osallistumisen ammattilaisia, osallisuuskoordinaattoreita, joilla on keinot kuntalaisten osallistamiseen. He luovat erilaisia osallistumisen tapoja, laativat osallistumisohjelmia ja raportoivat kunnan johdolle osallistumistoimista.
Kuntalaisten osallistaminen ei kuitenkaan Päivi Kurikan mielestä voi olla vain yhden ihmisen työkenttä, vaan jokaisen kunnan työntekijän tulisi toimia asiakas- ja asukaslähtöisesti.
TEKSTI TIINA TENKANEN / UP
KUVA KITI HAILA
