Kaapeli-TV-verkkoja huoltava Tapani Heikkilä työskentelee pääosin ulkona. Talvisin asentajan haastavat pureva pakkanen ja lumen paljous, kesäisin hyttyset.

KUVAREPORTAASI: Tieto­lii­ken­nea­sen­taja Tapani Heik­kilä: Kautta kinos­ten kaape­lia korjaamaan

Työ aikaa vastaan kuor­mit­taa, mutta tyyty­väi­nen asia­kas palkit­see, tieto­lii­ken­nea­sen­taja Tapani Heik­kilä sanoo.

10.2.2021

TAPANI HEIKKILÄ

IKÄ 60 vuotta
KOTIPAIKKAKUNTA Kemi
AMMATTI Tieto­lii­ken­nea­sen­taja
TYÖPAIKKA Eltel Networks Pohjoi­nen Oy
AMMATTIOSASTO Kemin Puhe­lin­mie­het ao. 83

26.1.
VIISI KOHDETTA

KOHDE 1

LAITEASEMA, TORNIO

Tapani Heik­kilä tarkis­taa kuitu­vas­taa­not­ti­men jälkei­sen vahvis­ti­men signaa­liar­vot CTV-mittarilla.

”Työ on vuosien myötä muut­tu­nut hurjasti. Ennen vahvis­ti­met säädet­tiin ruuvi­meis­se­lillä ja yksin­ker­tai­silla mitta­lait­teilla, nyt läppä­rillä ja kehit­ty­neillä mittareilla.

Kun tulin kaapeli-TV-hommiin, kaape­li­ver­kossa oli 12 analo­gista kana­vaa. Tällä hetkellä on noin 20 kana­va­nip­pua, joiden jokai­sen sisällä on noin 10 digi­taa­lista TV-kanavaa.

Mobii­li­verkko kehit­tyy koko ajan katta­vam­maksi, ja asioita siir­tyy paljon sinne. Mutta en usko, että valo­kuitu tulee koskaan häviä­mään, ja tuskin täysin kupariverkotkaan.”

”Valmis­tuin ammat­ti­kou­lun puhe­li­na­sen­ta­ja­lin­jalta Kemissä vuonna 1979. Ammat­ti­kou­lun jälkeen olin Ruot­sissa Karls­bor­gin massa­teh­taalla harjoit­te­le­massa instru­ment­tia­sen­ta­jaksi. Työ tehda­sym­pä­ris­tössä melui­neen ei kuiten­kaan mais­tu­nut. Tulin takai­sin Suomeen ja kävin armeijan.

Armei­jan jälkeen pääsin töihin silloi­selle Posti- ja tele­lai­tok­selle. Tein seka­lai­sia töitä vuoteen 1985, jolloin Kemissä alkoi kaapeli-TV-verkon raken­ta­mi­nen, ja pääsin siihen mukaan. Suori­tin työn ohessa tieto­lii­ken­nea­sen­ta­jan ammat­ti­tut­kin­non ja tieto­lii­ken­nea­sen­ta­jan erikoisammattitutkinnon.

Olin kaapeli-TV-töissä vuoteen 1992, jolloin sen aikai­sessa yrityk­sessä tapah­tui muutok­sia ja jouduin niistä töistä pois.

Sen jälkeen tein useam­man vuoden kulut­ta­ja­liit­ty­mien toimi­tuk­sia ja vian­kor­jausta ja suori­tin tieto­ko­nea­sen­ta­jan ammat­ti­tut­kin­non. Pääsin takai­sin kaapeli-TV-töihin vuonna 2008. Tällä välin verkon kompo­nen­tit ja mitta­lait­teet olivat muut­tu­neet koko­naan johtuen TV-lähe­tys­ten digi­ta­li­soin­nista. Työ piti opetella alusta alkaen uudestaan.”

KOHDE 2

HAJA-ASUTUSALUE, TORNIO

Asia­kas­vian korjaus. Heik­kilä kiris­tää kaape­lei­den liit­ty­mät ja säätää jakovahvistimen.

”Nykyi­seen työpaik­kaani Elte­liin tulin huhti­kuussa 2018. Olen tehnyt pääasiassa kaapeli-TV-verkon kunnos­tusta ja asen­nuk­sia. Tällä hetkellä on kahdes­toista firman nimi takin selässä, ja olen ollut tieto­lii­ken­ne­hom­missa 40 vuotta.

Työ on haas­teel­lista ja vaih­te­le­vaa, mutta vian­kor­jauk­sessa henki­nen kuor­mit­ta­vuus on aika suuri, koska viat täytyy saada määrä­ai­kaan mennessä korjat­tua. Tämä kysei­nen päivä oli aika normaali, ei helppo eikä vaikea.

Eltel Pohjoi­sella meitä kaapeli-TV-verkon töitä teke­viä on seise­män. Työalu­eena on koko Lapin lääni pitkine etäi­syyk­si­neen. Pääasial­li­sesti toimin Kemi–Tornio-alueella, mutta välillä on 3–6 viikon komen­nuk­sia toisille paik­ka­kun­nille osal­lis­tu­maan suurem­piin verkon modernisointiprojekteihin.”

”Vaikka hommassa on haas­tetta, periksi ei anneta koskaan.”
TAPANI HEIKKILÄ
Tieto­lii­ken­nea­sen­taja

Heik­ki­lälle kertyy ajoki­lo­met­rejä taval­li­sena työpäi­vänä noin 70–100.
Kahvi­tauko huoltoasemalla.

”Parasta työssä on, että paikat vaih­tu­vat, tapaa uusia ihmi­siä, saa liik­kua ja itse prio­ri­soida päivän ohjel­man. Meidän ei tarvitse olla kiin­teästi missään. Työt tule­vat yrityk­sen työnoh­jauk­selta asen­ta­jan käyt­tö­liit­ty­mään. Saamme työt suoraan matka­pu­he­li­meen, ja ne myös kuita­taan puhe­li­mella tehdyksi.

Päivän kulun saa itse määrätä – mistä aloit­taa, mihin lopet­taa, kunhan hommat hoitu­vat mahdol­li­sim­man kustan­nus­te­hok­kaasti, eikä tulisi edes­ta­kaista ajamista.

Meillä on pieni Elte­lin toimi­piste, mutta käytän­nössä auto on asen­ta­jan kont­tori. Vietän hyvin vähän aikaa toimi­pis­teessä. Joskus päivällä saatan käväistä juomassa kuppo­sen kahvia ja hake­massa varao­sia. En osaisi enää kont­to­ri­pöy­dän takana istua.”

KOHTEET 3 JA 4

HAJA-ASUTUSALUE, KEMINMAA

Heik­ki­län tehtä­vänä on kaapeli-TV-verkon kohi­na­häi­riön etsintä ja vian korjaus. ”Menee aikaa rajata, mistä häiriö tulee, koska häiriö leviää laajalle alueelle verkkoon.”

”Työ on pääasiassa ulko­työtä. Omat haas­teensa luo talvi­sin pureva pakka­nen ja lumen paljous, kesällä hytty­set. Maalis­kuulle kun pääs­tään, ei tarvitse enää illalla ottaa aurin­koa. Naama kyllä punot­taa, kun menee töistä kotiin.

Vaikka paljon ollaan ulkona töissä, tämä on kuiten­kin ennen kaik­kea asia­kas­pal­ve­lu­työtä. Täytyy toimia sillä ajatuk­sella, että asia­kas on aina oikeassa. Viat voivat olla mitä kummal­li­sim­pia, ja itse­kin olen joskus ajatel­lut, että ei voi olla totta. Mutta ei kukaan turhasta valita.

Korona ei ole vaikut­ta­nut työhöni kovin­kaan paljoa. Totta kai asia­kas­ym­pä­ris­tössä on jouduttu olemaan hyvin varo­vai­sia. Kaapeli-TV-verkon toimi­vuus on nous­sut entistä tärkeäm­mäksi, koska siellä kulkee nettiyh­teyk­siä, joita monet nyt etätöissä olevat ihmi­set tarvitsevat.”

”Varsi­nai­siin kaapeli-TV-töihin ei ole edel­leen­kään saata­villa koulu­tusta, ja kaikki hommat on pitä­nyt itse opis­kella. Työ opitaan mestari-oppi­las-mene­tel­mällä. Itse olen opet­ta­nut monta nuorta alalle urani aikana, tässä­kin firmassa kaksi nuorta asentajaa.

Parhaani mukaan olen jaka­nut nuorille asen­ta­jille kaiken tiedon mitä minulla on. Mutta tulee hetkiä, jolloin minun täytyy vastaa­vasti kysyä nuorilta asen­ta­jilta. Tämä on koko työuran mittaista oppi­mista. Työ opet­taa, ja täytyy olla itse aktii­vi­nen, jotta pysyy kehi­tyk­sen matkassa. Virheistä opitaan kanta­pään kautta.

Työ on haas­teel­lista mutta palkit­se­vaa. Kun näkee tyyty­väi­sen asiak­kaan, niin kyllä siinä tulee itsel­le­kin mukava tunne. Toki työt välillä tois­ta­vat itse­ään, mutta koskaan ei ole kahta saman­laista päivää. Se on yksi syy, miksi pitkän uran aikana on mielen­kiinto säilynyt.”

KOHDE 5

LAITEASEMA, KEMINMAA

Edel­li­sen kohteen korjauk­sen jälkeen Heik­kilä varmis­taa laitea­se­malla, että kohi­na­vika on poistunut.

”Ennen kun tehtiin enem­män fyysistä työtä, asen­taja joutui miet­ti­mään, kestääkö kroppa eläk­keelle asti. Nyky­ään fyysi­sen työn osuus on vähen­ty­nyt, kun tieto­lii­ken­teestä paljon on siir­ty­nyt langat­to­miin verk­koi­hin, ja kaape­li­ver­koista pääosa kulkee maassa eikä ilma­kaa­pe­leissa. Kulut­tava tolpissa roik­ku­mi­nen on vähen­ty­nyt huomattavasti.

Nyky­ään sanoi­sin, että kroppa kyllä kestää, mutta on eri asia kestääkö pää. Vaati­muk­set ovat kasva­neet siinä, mitä asen­ta­jalta nyt vaadi­taan. Pää on varmasti tiukem­malla kuin kroppa.”

KUVAT JAAKKO HEIKKILÄ
TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN