Helikop­te­ri­rahaa taivaalta

Pande­mian takia Yhdys­val­tain, Hongkongin, Macaon ja Singa­poren kansa­lai­sille on annettu RAHAA TAI ERÄÄNLAISIA LAHJAKORTTEJA, vastik­keetta. Ideana on, että kansa­laiset kulut­tai­sivat rahat ja näin ELVYTTÄISIVÄT TALOUTTA.

Ekono­mistit puhuvat käsit­teestä HELIKOPTERIRAHA. Ensim­mäisen kerran termin esitteli talous­tie­tei­lijä Milton Friedman vuonna 1969. Friedman pohti tuolloin artik­ke­lis­saan, miten kulut­ta­ja­tuot­teiden ja ‑palve­luiden hinnoille kävisi, jos kaikille kansa­lai­sille jaettai­siin rahaa helikop­te­rista pudottamalla.

Helikop­te­ri­raha ei ole täsmäl­linen talous­tie­teen termi. Rahoja ei siis ole pakko heitellä helikop­te­rista, vaan esimer­kiksi keskus­pank­kien SUORAAN VALTIOIDEN BUDJETTEIHIN maksama rahaa voitai­siin pitää helikopterirahana.

Yleisemmin helikop­te­ri­rahaa pidetäänkin nimeno­maan KESKUSPANKKIEN ELVYTYSKEINONA eli rahapo­liit­ti­sena elvytyk­senä. Siksi Yhdys­val­tain, Hongkongin, Macaon ja Singa­poren elvytys ei oikeas­taan ole helikop­te­ri­ra­hoi­tusta, vaikka näin onkin laajalti uutisoitu.

Yleisemmin helikop­te­ri­rahaa pidetäänkin nimeno­maan keskus­pank­kien elvytyskeinona.

Helikop­te­ri­ra­hoitus halutaan ajatella nimeno­maan keskus­pank­kien keinoksi. Kun rahan jakaa keskus­pankki, se taval­laan LUO TÄMÄN UUDEN RAHAN. Moni ekono­misti suhtautuu sen vuoksi helikop­te­ri­ra­hoi­tuk­seen epäillen. He pelkäävät uuden rahan johtavan hallit­se­mat­to­maan KULUTTAJAHINTOJEN NOUSUUN eli inflaatioon.

Tällä hetkellä ongel­mana tosin on enemmän HINTOJEN LASKU ELI DEFLAATIO. Esimer­kiksi lokakuussa euroa­lueen kulut­ta­ja­hinnat laskivat 0,3 prosenttia viime vuoden lokakuuhun verrat­tuna. Vaikka hintojen lasku voi kuulostaa äkkisel­tään kivalta, olisi sillä kansan­ta­louk­sien kannalta huonoja vaikutuksia.

Vallit­sevan talous­teo­rian mukaan kulut­ta­ja­tuot­teiden hintojen laskiessa ihmiset lykkäävät ostamista, mikä johtaa TYÖTTÖMYYTEEN JA TALOUDEN LASKUKAUTEEN.

Helikop­te­ri­raha on noussut julki­seen keskus­te­luun aina tasaisin välia­join, kun talou­dessa on mennyt heikosti. Epävar­moina aikoina helikop­te­ri­raha ei kuiten­kaan ole tehokkaimmillaan.

Jos ihmisillä ei ole luotta­musta tulevaan, he siirtäi­sivät saamansa helikop­te­ri­rahan isolta osin säästöön, jolloin sillä ei olisi elvyt­tävää vaikutusta.

Pande­mian jälkei­sessä maail­massa helikop­te­ri­rahan teho voisi olla parempi.

TAVOITTEENA MALTILLINEN HINTOJEN NOUSU

Keskus­pankit haluavat kulut­ta­ja­tuot­teiden ja ‑palve­luiden hintojen kasvavan maltil­li­sesti. Sen ajatel­laan kannus­tavan kulut­ta­maan, inves­toi­maan ja edistä­mään laajem­minkin yhteis­kun­tien kehittymistä.

Viime vuosina keskus­pank­kien tavoit­teet inflaa­tiosta ovat jääneet täytty­mättä. Tämä on lisännyt keskus­telua uusista keinoista, joilla inflaatio saadaan nousemaan.

Helikop­te­ri­raha on nouse­massa vartee­no­tet­ta­vaksi vaihtoeh­doksi. Esimer­kiksi LähiTa­piolan yksityis­ta­louden ekono­misti Hannu Nummiaro kirjoitti touko­kuussa, että helikop­te­ri­raha on realis­tinen rahapo­li­tiikan seuraava askel.

TOIVEENA SAADA KANSALAISET KULUTTAMAAN

Euroopan keskus­pankki EKP on viime vuosina pyrkinyt nosta­maan inflaa­tiota ostamalla velka­kir­joja pankeilta ja sijoit­ta­jilta sekä kannus­ta­malla pitkä­ai­kaisen rahoi­tuksen avulla pankkeja lisää­mään luoton­antoa yrityk­sille ja kotitalouksille.

Suomen Pankin ekono­misti Olli-Matti Laineen tutki­muksen mukaan vuonna 2016 alkanut EKP:n toinen operaatio (TLTRO-II) kiihdytti pankkien lainan­antoa yrityk­sille. Laine ei kuiten­kaan löytänyt näyttöä, että operaa­tioilla olisi ollut vaiku­tusta kulutusluottoihin.

Vastaavat tutki­mus­tu­lokset voivat lisätä helikop­te­ri­ra­hoi­tuksen kanna­tusta, sillä keino voisi toimia paremmin yksityisten kansa­laisten kulutuksen lisää­mi­sessä. Eri vuosina tehtyjen kysely­tut­ki­musten mukaan euroa­lueen kansa­laiset käyttäi­sivät helikop­te­ri­ra­hasta kulutuk­seen 30 – 55 prosenttia.

TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ /​ UP