VIERAILIJA: Aleksis Salusjärvi: Ihmisen ja valtion eloonjäämistaito

teollisuusliitto

Kun ajaa töihin autolla, tulee harvemmin ajatelleeksi, että matkan onnistuminen edellyttää lukutaitoa. Se toki eroaa kirjan lukemisesta. Kirjainten ja sanojen sijaan on luettava liikennettä ja liikennemerkkejä.

Lukutaito tarkoittaa kykyä abstrahoida ympäristöä, jossa toimii, kykyä tehdä havaintoja omasta ympäristöstään. Se on edellytys sille, että voi toimia subjektina. Pikkulapsi ei osaa lukea liikennettä, siksi häntä ei voi päästää kadulle yksin. Hän on lukutaidottomuutensa takia välittömässä hengenvaarassa.

Harjoitamme lukutaitoa päivittäin ja automaattisesti, yleensä lainkaan tiedostamatta asiaa. Katsomme jääkiekkopeliä, ja kykymme ymmärtää pelistä mitään perustuu taitoon lukea sitä.

Lukutaito eri ympäristöissä paljastaa, että se on kumuloituva eli kertyvä taito. Se tosin paranee ainoastaan, jos siinä haastaa itseään. Harva käsittää tätä. He ajavat autolla 50 vuotta kehittymättä juurikaan liikenteen lukijoina. He katsovat 200 jääkiekkopeliä eivätkä opi pelin syvempiä hienouksia. He siis lukevat sillä tasolla, joka riittää pärjäämiseen, mutta eivät kehity.

Suomalaisten osaamiserot lukemisessa ovat maailman suurimmat.

Kirjoitetun tekstin lukeminen on lukutaidon ylläpitämisen voittava muoto, koska se pakottaa kehittymään, eli tekemään havaintoja tekstimaailmasta. Havaintojen ja tulkinnan avulla pystyy näkemään tekstin merkityspotentiaalin. Sen myötä tunnistamme esimerkiksi valeuutisen netistä tai puolison piilevän närkästyksen tekstiviestin rivien väleistä.

Tässä taidossa suomalaiset ovat olleet maailman parhaita. Kolikolla on kuitenkin himmeä puolensa. Suomalaisten osaamiserot lukemisessa ovat niin ikään maailman suurimmat. Missään muualla hyvät ja huonot lukijat eivät ole yhtä kaukana toisistaan.

Tämä ilmiö on kiinnostanut minua vuosia. Olen opettanut yli viittä tuhatta alle 30-vuotiasta suomalaista, jotka suhtautuvat lukemiseen kielteisesti. Huonoimmat koulua käyvät lukijat löytyvät ammatillisen puolen teknisten alojen kouluista. Nuorten tekstitaidot jäävät niissä heikoiksi, koska he eivät käsitä lukemisen hyötyjä. Siksi he alisuoriutuvat. Usein heillä on myös jokin synnynnäinen este, kuten ADHD tai lukivaikeus. Se nostaa kynnystä tarttua tekstiin, mikä lisää oppimiseroja entisestään.

Tyypillisesti näiden nuorten piilevät kyvyt jäävät tunnistamatta. He eivät myöskään hahmota lukutaidon merkitystä. Heille lukutaito tarkoittaa sitä, että osaa muodostaa kirjaimista äänteitä. Se ei heille ole eloonjäämistaito, vaan työmatkan kaltainen arkiaskare, johon ei liity halua kehittyä.

Olemme epäonnistuneet yhteiskuntana perustelemaan lukutaidon merkityksen sekä itsellemme että nuorille, ja siksi osaamiserot ovat kasvaneet.

Jos ei säännöllisesti haasta itseään lukijana, taidot ruostuvat. Sillä on suora vaikutus myös valtion turvallisuuteen. Käytännössä ainoa keino taistella informaatiovaikuttamista vastaan on korkea lukutaito. Digitaalisessa maailmassa hyvistä tekstitaidoista onkin tullut myös valtion eloonjäämistaito. Suuret erot lukutaidossa ovat tässä asiassa suora riskitekijä.

ALEKSIS SALUSJÄRVI
Kirjoittaja opettaa lukutaitoa eloonjäämistaitona perusasteen erityisopetuksessa ja sairaalakouluissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja vankiloissa.