Melun­tor­junta vaatii yksilöl­liset keinot

Melu, eli liian korkea äänen­paine, sekä tärinä aiheut­tavat eniten ammat­ti­tau­teihin luettuja meluvam­moja tinni­tuk­sesta pysyvään kuulon­ale­ne­maan. Lisäksi melu voi lisätä riskiä sairastua sydän- ja veren­kier­to­häi­riöihin. Työpe­räisten sairauk­sien rekis­terin (TPSR) tietojen mukaan kuulo­vau­rioiden määrä on jatku­vasti vähen­tynyt, kiitos hyvän kuulonsuojauksen.

8.1.2021

Melulle sekä erityisen haital­li­selle impuls­si­me­lulle altis­tuvat eniten metal­lialan sekä raken­nusalan työnte­kijät. Työympä­ristössä impuls­si­me­luksi määri­tel­lään 140 desibelin ääni, jonka kesto on lyhyempi kuin 1 millisekunti.

Päivit­täinen, yli 80 dB:n melual­tistus voi olla kuulolle vahingollista.

Tekniikan tohtori, dosentti Valtteri Hongisto Turun ammat­ti­kor­kea­kou­lusta toteaa, ettei melun­tor­jun­taan ole yksise­lit­teistä patent­ti­rat­kaisua, sillä jokainen tila ja ympäristö on akusti­sesti yksilöl­linen. Lisäksi melun­vai­men­nuk­seen liitty­vistä keksin­nöistä on Hongiston mukaan mahdo­tonta pitää lukua, sillä kaupal­liset yritykset tekevät niitä jatkuvasti.

Teolli­suusym­pä­ris­tössä koneet ja työvä­li­neet aiheut­tavat voimak­kaimman melun. Melun lähde pyritään melun­tor­junta-asian­tun­tija Lasse Kinnarin mukaan ensisi­jai­sesti eristä­mään omaan, ilmatii­vii­seen koteloonsa. Kotelon äänie­ris­tystä paran­ne­taan esimer­kiksi jousta­villa ja massaa lisää­villä polymee­ri­poh­jai­silla raskas­ma­toilla. Raken­nus­teol­li­suu­dessa eristä­mi­seen käyte­tään kipsilevyjä.

Myös laitteen tärinä voi aiheuttaa melua kulkeu­tues­saan raken­tei­siin. Tärinää torju­taan muun muassa jousta­villa kumie­ris­teillä tai polyure­taa­ni­poh­jai­silla materi­aa­leilla. Äänen heijas­tu­mista raken­teiden pinnoilta eli kaikua voi vaientaa esimer­kiksi huokoi­silla villa­kui­tua­kus­tiik­ka­le­vyillä sekä vaahtomuovimateriaaleilla.

Jo vuonna 1930 keksit­tiin vasta­melu, mutta vasta 1990-luvulla saatiin kehitettyä kulut­ta­jille sopivia tuotteita.

Jo vuonna 1930 keksit­tiin vasta­melu, mutta vasta 1990-luvulla saatiin kehitettyä kulut­ta­jille sopivia tuotteita, kuten vasta­me­lu­kuu­lok­keita. Vasta­me­lu­kuu­lok­keessa on mikro­foni, joka muuttaa melun, eli äänen, sähköi­seksi signaa­liksi. Korvan päällä oleva kaiutin tuottaa vasta­ääntä. Oikein sääde­tyssä vasta­me­lu­kuu­lok­keessa ulkoa tuleva melu ja kaiut­timen tuottama vasta­melu ovat keske­nään tarkal­leen yhtä voimak­kaita ja vastak­kais­vai­heisia, jolloin ne kumoavat toisensa. Vasta­me­lulla vaimen­ne­taan parhaiten matala­taa­juista ääntä, mutta ei esimer­kiksi puheääntä.

Vasta­melua voidaan käyttää joissakin oloissa myös ulkoti­loissa, esimer­kiksi vilkkaissa risteyk­sissä. Järjes­telmää käyte­tään myös sukel­lus­ve­neissä peittä­mään potkurin ääntä.

Vasta­me­lusta ei ole hyötyä ympäris­töissä, joissa on korkea­taa­juista ääntä, kuten suhinaa tai sihinää. Korkeita ääniä voidaan torjua tavan­omai­silla kuulon­suo­jai­milla. Suojainten äänen­vai­mennus ei kuiten­kaan saisi olla liian voimakas, sillä työntekijän pitäisi pystyä kuule­maan varoitusäänet.

Lento­ko­neiden ja raskaiden ampuma-aseiden melutaso voi nousta jopa 150 dB:iin. Silloin joudu­taan käyttä­mään kypärä­suo­jainta, jotta ääni ei kulkeu­tuisi korviin kallon läpi ja sitä kautta vaurioit­taisi kuuloa.

Peite­ääntä käyte­tään hälyi­sässä ympäris­tössä, kuten avotoi­mis­tossa. Se on kaiut­ti­milla tuotettua huminaa, joka peittää puheääntä. Peite­ääntä on käytetty 1960-luvulta lähtien.

MELUPAIKAT PITÄÄ MERKITÄ

Suhtau­tu­minen kuulos­uo­jai­miin on Hongiston mukaan muuttunut viimeisten 15 vuoden aikana. Siihen ovat vaikut­ta­neet muun muassa valtio­neu­voston melun­tor­jun­taoh­jelma ja melua­setus (VNa ⁸⁵⁄₂₀₀₆).

Työnan­tajan on asetuksen perus­teella laadit­tava ja pantava toimeen melun­tor­jun­taoh­jelma, jos melual­tis­tus­taso ylittää 87 dB. Lisäksi asetus velvoittaa säännöl­li­siin kuulon­tut­ki­muk­siin, suojauk­seen ja melumit­tauk­siin sekä melupaik­kojen merkitsemiseen.

MELUISAT TYÖT ALIHANKKIJOILLE

Etenkin yrityksen siirtyessä toisiin tiloihin akustiik­kaan olisi paneu­dut­tava huolel­li­sesti. Kaikki yritykset eivät näin tee. Akustiikan asian­tun­ti­joita pyyde­tään apuun viimeis­tään silloin, kun yritys joutuu tekemään muutoksia viran­omaisen kehotuksesta.

Joillakin yrityk­sillä on meluon­gel­maan ratkaisu: ne siirtävät kovaää­nisen tuotan­to­vai­heen alihank­ki­jalle. Kinnarin mukaan on myös yrityksiä, jotka haluavat parantaa työolo­suh­teita ja panos­tavat melun­tor­jun­taan, vaikkei työsuo­jelu siihen kehottaisikaan.

ILMOITETAANKO AMMATTITAUDEISTA?

Tilas­tojen mukaan ammat­ti­taudit ovat vähen­ty­neet työtur­val­li­suuden paran­nuttua ja automa­ti­saa­tion lisään­nyttyä. Työter­veys­lai­toksen asian­tun­tijan mukaan tilas­toihin voi vaikuttaa myös yksiny­rit­tä­jyyden ja pätkä­töiden lisään­ty­minen. Yksiny­rit­tä­jillä ei ole lakisää­teistä velvol­li­suutta hankkia työta­pa­turma- ja ammat­ti­tau­ti­va­kuu­tusta. Lisäksi pätkä­työt voivat vähentää haluk­kuutta hakeutua ammattitautitutkimuksiin.

TEKSTI TIINA TENKANEN /​ UP
KUVA LEHTIKUVA