Pääluottamusmiehet eivät ymmärrä Nesteen ratkaisuja – ”Rajut toimenpiteet olisi voitu välttää”

teollisuusliitto

”Miksi järjestää massiiviset yt-neuvottelut viiden vuoden välein, kun siinä välilläkin voisi toimia yhdessä ja ratkaista asioita”, pääluottamusmiehet Sami Ryynänen ja Kimmo Aho kysyvät. He kritisoivat Nestettä yhteistoiminnan sivuuttamisesta kehitystyön välineenä.

1.12.2020

Öljy-yhtiö Neste ilmoitti maanantaina 30.11. yhteistoimintaneuvottelujen jälkeiset tylyt päätöksensä. Naantalin jalostamon jalostustoiminta päättyy ensi maaliskuun loppuun mennessä. Naantalin ja Porvoon Kilpilahden jalostamolta lakkautetaan yhteensä 370 työtehtävää.

– Olen aivan yhtä tyrmistynyt kuin työntekijätkin päätöksen kuultuaan. Jokainen meistä kuitenkin jaksoi vielä toivoa, että Neste pitäisi Naantalin tulevaisuuden suunnitelmissaan mukana, Naantalin jalostamon pääluottamusmies Kimmo Aho sanoo.

– Kun tietää yhtiön taloudellisen tilanteen, olisi Naantalin tuotannollisen roolin kehittäminen ollut mahdollinen vaihtoehto. Yhtiö ei kuitenkaan sitä halunnut. Se teki ratkaisunsa kummallisen kiireisenä. Näyttää siltä, että alasajo halutaan runnoa läpi koronakriisin aikana ja siihen vedoten.

Kimmo Ahon mukaan Nesteen pitää mahdollistaa Naantalin jalostamon alueella uusi yritystoiminta. Se edellyttää jalostamon purkamista ja maaperän puhdistamista. KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ

Porvoon Kilpilahden jalostamolle Nesteen päätös merkitsee 140 työtehtävän vähentymistä. Vielä ei kuitenkaan tiedetä mikä on työntekijöiden, toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden osuus. Eikä laajemmin sitä, minkä verran yhtiön kaavailemia uusia työtehtäviä osoitetaan Porvooseen ja Naantaliin.

– Selvyyden sijaan elämme epävarmuudessa. Me emme vielä tiedä, kuinka kenellekin käy. Työnantaja aikoo käynnistää erilliset keskustelut kaikkien työntekijöiden kanssa, joissa käynee ilmi jatkuvatko työt tai onko uusia tehtäviä tarjolla.

– Keskustelut kestävät tammikuun loppuun asti, jolloin tiedossa pitäisi olla se, keillä työt loppuvat. Olen huolissani siitä, että onko yhtiö nyt luonut tilanteen, jossa oma henkilöstö kilpailee toistensa kanssa vähentyvistä työpaikoista, Porvoon jalostamon pääluottamusmies Sami Ryynänen sanoo.

”NAANTALIA EI OLLUT PAKKO SULKEA”

Neste perustelee päätöstään fossiilisten öljytuotteiden kysynnän vähentymisellä ja uusiutuvan energian kulutuksen odotetulla kasvulla. Yhtiö heiluttelee mediatiedotteessaan myös koronakorttia perinteisten öljytuotteiden kysynnän laskun vauhdittajana ja arvioi, että kysyntä ei palaa korona-aikaa edeltävälle tasolle. Päätöksen laajempi perustelu yhtiön mukaan on kilpailukyvyn parantaminen.

– Maailma muuttuu, mutta fossiiliset polttoaineet eivät ole mihinkään katoamassa, vaikka uusiutuvat energianlähteet niitä korvaavatkin, mikä on sinänsä hyvää kehitystä. Naantalin näkökulmasta muutos olisi kuitenkin voitu viedä läpi pitkäjänteisemmin ja pitää meidät kehittämistyössä mukana. Naantalia ei siis olisi ollut pakko sulkea. Sen olisi voinut kehittää bio- tai hybridijalostamoksi.

Siltä tuntuu, että jokaista kiveä ei ole käännetty ja tutkittu.

– Toinen minua mietityttävä asia on se, että Naantali on Suomen ainoa bitumia valmistava laitos. Bitumia tarvitaan asfaltin tekemisessä. Jos tämä sitten ei ole huoltovarmuusasia, niin tässä taitaa kuitenkin käydä niin, että teiden päällystäminen tulee tuontibitumia käytettäessä nykyistä kalliimmaksi, Aho sanoo.

– Siltä tuntuu, että jokaista kiveä ei ole käännetty ja tutkittu. Voi olla, että yhtiössä nyt liikkeelle sysättyjen muutosten vaikutukset ovat yritysjohdollekin hämärän peitossa, Ryynänen sanoo.

ROOLEJA VAI IHMISIÄ?

Naantalin terminaali- ja satamatoiminnot jatkuvat edelleen. Se työllistää 45 ihmistä. Yhtiö aikoo kehittää öljytuotteiden operatiivista toimintamallia ja myöhemmässä vaiheessa uusiutuvien ja kierrätysraaka-aineiden prosessointia Porvoossa. Tässä kehikossa Neste on toistaiseksi puhunut luottamusmiesten mukaan vain rooleista ja niiden muuttumisesta.

– Minä en edusta ensimmäistäkään roolia, vaan ihmisiä. Jos työntekijöitä ei yhtiön puolelta nähdä ihmisinä, niin sen tulevaisuus ei hyvältä näytä, Aho toteaa.

Sami Ryynäsen mukaan Neste loi päätöksillään yritykseen epävarmuuden ajan. KUVA PEKKA ELOMAA

– Nesteen pitää ottaa uusi ote yhteistoimintaan henkilöstön kanssa. Moni nyt esillä olleista asioista olisi ratkaistu ajat sitten, jos niitä olisi käsitelty jatkuvan neuvottelun periaatteella henkilöstön kanssa sen sijaan, että viiden vuoden välein järjestetään massiiviset yt-neuvottelut, jotka päättyvät rajuihin ratkaisuihin.

– Yhteistoiminta on keino saada väki mukaan muutokseen, joka tulee jatkumaan vuoteen 2022 asti ja varmasti sen jälkeenkin. Henkilöstön edustajien ottaminen mukaan esimerkiksi jalostamon johtoryhmätyöskentelyyn olisi siinä tarpeellinen alku, Ryynänen sanoo.

MUUTOSTURVA EI AUTA KAIKKIA

Neste ilmoitti tarjoavansa henkilöstöllensä ensisijaisesti uusia työtehtäviä, joihin tarjotaan koulutusta. Paikkakunnan vaihtoa tuetaan muuttoavustuksella. Työtä vaille jääville Neste tarjoaa eläkesopimuksia ja kohdennettuja tukipaketteja. Niihin sisältyy starttiraha koulutusta ja yrittäjyyttä varten. Yhtiö kertoi toteuttavansa muutosturvaohjelman, jolla tuetaan irtisanottujen ihmisten uudelleen työllistymistä.

– Muutosturva on tyhjää parempi. Kaikkia ihmisiä nämä keinot eivät kuitenkaan auta. Esimerkiksi siksi, että muuttaminen ei ole mahdollista, Aho sanoo.

– Muutosturvan välineillä varmaankin voidaan auttaa ihmisiä, jos yhtiö panostaa niihin tosissaan, eikä vain sen takia, että se näyttää hyvältä ulospäin. Olen hieman skeptinen, mutta toivottavasti väärässä. Silti on epäselvää, missä mitassa esimerkiksi eläkeratkaisuja pystytään käyttämään.

– Viestini muutosturvasta on sama kuin koko yhtiöstäkin. Olennaista on yhteistoiminta, joka pitäisi pystyä hoitamaan niin, että rankkoihin ratkaisuihin ja muutosturvan elementtien käyttämiseen ei tarvitsisi ryhtyä, Ryynänen tiivistää.

TEKSTI PETTERI RAITO