Ikäsyrjintää rekrytoinnin ja irtisanomisen yhteydessä

Ikääntyneeseen työntekijään kohdistuva syrjintä korostuu uusia työntekijöitä rekrytoitaessa tai henkilökuntaa työpaikasta irtisanottaessa. Jos työttömyyseläkeputki poistetaan, irtisanottuja ikääntyneitä uhkaa putoaminen tyhjän päälle ja suistuminen köyhyyteen.

23.11.2020

Tilastokeskuksen vuodenvaihteessa ilmestynyt työolotutkimus vuodelta 2018 osoittaa asenteiden työelämässä toimivia ikääntyneitä kohtaan muuttuneen 2000-luvulla myönteisemmiksi. Siitä huolimatta useampi kuin joka kymmenes yli 50-vuotias palkansaaja koki, että heidän työpaikallaan pyritään ikääntyvästä työvoimasta pikemminkin eroon kuin edistämään heidän työssä pysymistään.

– Kokemus oli yleisempi yksityissektorilla kuin valtion tai kuntasektorin palkansaajilla, täsmentää erikoistutkija Hanna Sutela Tilastokeskuksesta.

Työpaikoilla, joilla henkilöstöä oli vähennetty edellisten kolmen vuoden aikana, peräti 23 prosenttia yli 50-vuotiaista oli sitä mieltä, että ikääntyneitä savustetaan ulos. Niillä työpaikoilla, joilla tämän henkilöstön vähentämisen koettiin liittyvän ainakin osittain digitalisaatioon tai robotisaatioon, näin ajatteli joka toinen.

Ongelma ei ole merkityksetön, koska ikääntyneitä on työelämässä yhä enemmän. Melkein viidesosa palkansaajista on yli 55-vuotiaita. Myös eläkkeellä olevien työssäkäynti ja erityisesti yrittäjyys ovat yleistyneet.

Työolotutkimuksesta käy ilmi, että iäkkäimmät 55–64-vuotiaat näkivät mahdollisuutensa uuden työn saamiseen kaikkein heikoimmiksi. Tähän asti turvaa työmarkkinoilla on tarjonnut mahdollisuus päästä työttömyyseläkeputkeen, millä tarkoitetaan ikääntyneen pitkäaikaistyöttömän eläköitymistä työttömyysturvan lisäpäivien kautta. Järjestelmän kohtalosta päätetään lähikuukausina työmarkkinajärjestöjen neuvotteluissa.

– Tiedän yrityksiä, joissa saneeraustilanteessa on menty ikääntyneiden irtisanomiseen siitä syystä, että tuon turvaverkon ansiosta työpaikan menettämisen on katsottu osuvan heihin pehmeämmin, toteaa SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila.

– On kuitenkin tutkimusnäyttöä siitä, ettei ikääntyneitä ole suhteellisesti ottaen irtisanottu sen enempää kuin nuorempiakaan. Mutta heidän työllistymisensä uudelleen on paljon vaikeampaa.

Tilastokeskuksen tuoreen työvoimatutkimuksen mukaan työllistymisen todennäköisyys laskee yli 50-vuotiailla. Selkeimmin ikä alkaa vaikuttaa henkilön työmarkkina-asemaan 60 ikävuoden jälkeen. Eläkeputken poistaminen ei Antilan mielestä millään tavalla helpottaisi tämän ikäluokan työllistymistä.

– Voi olla, ettei heitä irtisanota niin helposti kuin nyt. Mutta niin tapahtuessa he putoavat aiempaa useammin peruspäivärahan tai toimeentulotuen varaan viimeisinä vuosinaan ennen eläkettä. Pomminvarmaa on, että ikääntyneiden köyhyys tulee sen jälkeen lisääntymään.

 

Työsyrjintää on vaikea todentaa

Yhdenvertaisuuslaissa kielletään syrjintä muun muassa iän perusteella. Laissa tarkoitettua syrjintää ovat välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.

Työturvallisuuskeskus ohjeistaa keskustelemaan epäillystä työsyrjinnästä vastuussa olevan tahon kanssa. Työpaikalla voi kääntyä esimiehen, luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun puoleen. Mikäli perustelut tapahtuneesta eivät ole riittäviä, voi ottaa yhteyttä työsuojeluviranomaiseen tai ammattiliittoon.

– Syrjintätapaukset eivät usein ole räikeitä. Sinut on voitu jättää päätöksenteon ulkopuolelle. Et pääse vaikuttamaan työsi sisältöön, työjärjestykseen, työvuoroihin tai lomiin. Tällaisen osoittaminen syrjinnäksi on vaikeaa, SAK:n Antila selittää.

Ikääntyneen riski joutua syrjityksi kasvaa hänen tehdessään fyysisesti kuluttavaa työtä.

Työkyky ei ehkä ole kymmenien vuosien uurastuksen jälkeen enää aiemmalla tasollaan.

– Pitkän työhistorian vuoksi hänen ansionsa ovat kuitenkin palkkahierarkian yläpäässä. Palkan voidaan sanoa olevan ylisuuri hänen olemassa olevaan työkykyynsä nähden.

– Jos uhkana on vielä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen, työnantaja voi nähdä tarvetta hankkiutua työntekijästä eroon. Mutta löytyy myös esimerkillisiä työpaikkoja, joissa työn sisältöä koetetaan mukauttaa työkyvyn mukaiseksi.

Helsingin yliopiston tutkijatohtori Tytti Steel osallistui kolme vuotta sitten Kotkassa ikääntyneiden, työttömien työnhakijoiden toimintatutkimuksen tekemiseen. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 60 yli 50-vuotiasta työnhakijaa, joista haastateltiin 30. Ikäsyrjinnästä puhuttiin paljon.

– Yhden osallistujan työnantaja oli tuomittu oikeudessa sakkoihin, kun hän oli pystynyt osoittamaan irtisanomisensa olleen ikäsyrjintää. Hänen tilalleen oli palkattu nuorempi henkilö pienemmällä palkalla, Steel kertoo.

Osallistujat valittivat myös TE-toimistoissa saamastaan kohtelusta. Ikääntyneen pitkäaikaistyöttömän tilanteeseen ei useinkaan ehditty paneutua riittävästi. Oli jopa sanottu, että kun meillä ei ole nuoremmillekaan töitä, niin miten teille sitten olisi.

– Viranomainen ei voi sanoa sellaista. Palvelun pitää olla kaikille tasapuolinen. Resurssit ovat toki vähäiset, mutta on hyvä ymmärtää, että monet näistä työnhakijoista ovat tosi tunnollisia. Ei ole oikein joutua odottamaan koko päivää virkailijan lupaamaa puhelua.

NUORTEN KUNTO ON HÄLYTTÄVÄN HUONO

Digitalisaation voidaan sanoa läpäisevän koko työelämän. Digitaidoissa osaavimmiksi ilmoittautuivat työolotutkimuksessa 25–34-vuotiaat. Ikääntyneistä, 55–67-vuotiaista, vajaa puolet olivat mielestään digitaitoisia eksperttejä tai osaajia.

– Tuen tarvetta olisi hyvä kartoittaa. Ainahan ei ole kyse isoista tai monimutkaisista asioista, Tilastokeskuksen Sutela toteaa.

Steel muistuttaa siitä, että nuorten digitaidoilla viitataan usein sosiaaliseen mediaan ja teknologian viihdekäyttöön. Kyseiset taidot tarkoittavat muutakin. Ikääntyneet työntekijät ovat esimerkiksi teollisuudessa nähneet automaation ja tietokonetekniikan läpimurron.

– Heillä voi olla työnsä kautta syvällistä asiantuntemusta monimutkaisista ohjelmistoista ja sovelluksista, Steel painottaa.

Työolotutkimuksen mukaan yleisin työsyrjinnän syy liittyy suosikkijärjestelmiin, ”pärstäkertoimeen”.

Seuraavaksi yleisimmiksi ilmoitettiin työsuhteen tilapäisyys tai osa-aikaisuus, terveydentila, ikä ja naisiin kohdistuva sukupuolinen syrjintä. Kun havainnot korkeaan ikään perustuvasta syrjinnästä näyttävät vähentyneen tasaisesti 1990-luvun lopulta lähtien, nuoriin kohdistuvan syrjinnän osalta vastaavaa ei ole tapahtunut.

Antila uskoo, että nuorten kokemusten taustalta voi löytyä työsuhteiden määräaikaisuuksia. Kun työkokemusta on vähemmän, eivät nuoret pääse nauttimaan samalla tavalla työsuhde-eduista. Heille voivat osua ikävimmät työvuorot ja tylsimmät lomakuukaudet.

Työolotutkimuksen hätkähdyttävin tieto löytyy kuitenkin oireita ja sairastavuutta käsittelevästä osiosta. Nuorilla aikuisilla, erityisesti kolmikymppisillä naisilla, ovat yleistyneet jaksamiseen ja henkiseen tasapainoon liittyvät ongelmat. Ikäryhmällä on eniten muistamis- ja keskittymiskyvyn ongelmia. Iäkkäämmillä niitä on paljon vähemmän. Niska- ja hartiasäryt tai selkäkivut ovat yhtä yleisiä kolme- ja yli viisikymppisillä.

Yli 55-vuotialla palkansaajilla koettu terveys näyttää olevan nyt paremmalla tolalla kuin parikymmentä vuotta sitten. Nuorten miesten surkea tilanne oli esillä viimeksi syyskuussa, kun julkistettiin tieto varusmiesten romahtaneista kuntotestituloksista. Sutelan mielestä nämä tiedot ovat hälyttäviä.

– Miten ihmeessä he pystyvät jatkamaan vielä 30–40 vuotta työelämässä? Kyllä keskustelu pitäisi nyt suunnata ikääntyneiden työkyvyttömyysriskistä suurempaan huolenaiheeseen, nuorten jaksamiseen.

VÄHENTÄISIKÖ ANONYYMI TYÖNHAKU IKÄSYRJINTÄÄ?

Ikääntyneiden mahdollisuudet saada täydennyskoulutusta, olivat he sitten edelleen työssä tai työttöminä, voivat olla vähäiset. Joillakin Steelin haastattelemilla työttömillä ammatti oli saattanut kadota alta tai sen kysyntä oli vähentynyt.

– Yli viisikymppisten elämäntilanteet vaihtelivat. Ikäryhmän nuorimmilla saattoi olla teini-ikäisiä lapsia, kun taas kuusikymppisillä hoivavastuut vaikuttivat paljon siihen, millaisiin toimiin he olisivat kyenneet oman asemansa kohentamiseksi ryhtymään.

– Voiko vaikka Kotkasta käydä pääkaupunkiseudulla töissä, jos täytyy päivittäin käydä hoitamassa omaa ikääntynyttä vanhempaansa?

Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömyydessä nähtävä leimautuminen vaikeuttaa uuden työpaikan löytämistä. Steelin mielestä maahanmuuttajakeskustelusta tuttu anonyymi rekrytointi, jossa ikä kyettäisiin salaamaan, saattaisi helpottaa tilannetta. Tutkimukseen osallistuneet työttömät mainitsivat esimerkin musiikkimaailmasta.

– Kun orkesteriin rekrytoidaan soittajaa, koesoitot tehdään verhon takana, jolloin soittajan ikä, sukupuoli tai muut näkyvät ominaisuudet eivät pääse vaikuttamaan rekrytointiin.

Kotkassa työttömät kokeilivat myös työnhakuvideoiden tekemistä. Osa osallistujista teki niitä innoissaan, mutta jotkut eivät halunneet edes kokeilla. Esiin nousivat sukupolvien väliset erot. Erityisesti iäkkäämpiä naisia on kasvatettu välttämään itsensä korostamista.

– Työnhakijan mielestä ei voinut kehua katteettomasti itseään, vaikka kyse olisikin ollut vain siitä, että hän olisi kertonut rekrytoijalle omasta osaamisestaan.

IKÄÄNTYNEIDEN TYÖLLISYYS NOUSSUT

Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan ansiotyössä käyvien lukumäärä on vuodesta 1977 kasvanut 1,8 miljoonasta 2,2 miljoonaan. Näistä 15–74-vuotiaista palkansaajista naisia oli 50,4 ja miehiä 49,6 prosenttia.

Hyvinvointivaltion laajeneminen kasvatti naisten työllisyyttä. Vuonna 1990 naispalkansaajien määrä ohitti miesten lukumäärän. Teollisuustyön osuus puolittui ajanjaksolla 29 prosentista 14 prosenttiin. Teollisuuden ammateissa työskentelevien miesten osuus väheni 40 prosentista 25 prosenttiin. Naisten osuus ryhmässä romahti 18 prosentista 4 prosenttiin.

Vaikka osa suurista ikäluokista poistui pysyvästi työmarkkinoilta jo 1990-luvun lamassa, osa jatkoi työelämässä vielä 2000-luvulle. Ikääntyneiden työllisyysasteet ovat nousseet selvästi. Vuonna 1977 oli 65–74-vuotiaiden osuus kaikista 15–74-vuotiaista palkansaajista 0,1 prosenttia, mutta vuonna 2018 jo 1,8 prosenttia.

TEKSTI MARKKU TASALA
KUVITUS TUOMAS IKONEN