Rokote valmistuu yleensä 5–20 vuodessa

Maail­massa kehite­tään kuumei­sesti korona­ro­ko­tetta eli rokotetta Covid-19-tautiin. Rokot­teet ovat yksi lääke­tie­teel­li­sesti tehok­kaim­mista ja kustan­nus­te­hok­kaim­mista keinoista hillitä ja estää tartun­ta­tau­tien leviä­mistä. Rokot­teita annetaan perin­tei­sesti pistä­mällä lihak­seen tai ihon alle. Käytössä on myös suun kautta otettavia tai nenään suihku­tet­tavia rokotteita.

9.11.2020

Rokot­teiden käyttö on saanut alkunsa 1700-luvun lopulla. Englan­ti­lainen Edward Jenner havaitsi, etteivät lehmä­rok­ko­tar­tunnan saaneet karjan­hoi­tajat juuri­kaan sairas­tu­neet isorok­koon, joka oli sukua lehmä­ro­kolle. Lähes sata vuotta myöhemmin ranska­lainen Louis Pasteur kehitti ensim­mäiset rokot­teet, jotka antoivat suojan perna­ruttoa ja vesikauhua vastaan.

Maailman terveys­jär­jestö WHO julisti isorokon hävite­tyksi maail­masta vuonna 1980.

Profes­sori Vesa Hytönen Tampe­reen yliopiston Lääke­tie­teen ja terveys­tek­no­lo­gian tiede­kun­nasta toteaa rokot­teen kehit­tä­mis­työn kestävän tyypil­li­sesti 5–20 vuotta. Aikaa kuluu labora­to­rio­tut­ki­muk­seen sekä erityi­sesti rokot­teen testaamiseen.

Ensin tutki­taan taudi­nai­heut­tajan eli viruksen tai bakteerin toimin­ta­me­ka­nis­meja. Korona­tut­kijat eivät vielä ole saaneet selville, miten immuu­ni­vaste eli ihmisen vastus­tus­kyky Covid-19:ään syntyy ja kuinka kauan sen teho kestää. Muutamat koronan sairas­ta­neet ovat sairas­tu­neet uudes­taan lyhyen ajan kuluessa. Tiedeyh­teisö ei myöskään ymmärrä, miksi lapset yleensä selviävät koronasta vain vähin oirein.

Rokot­teen kehit­tä­minen labora­to­rio­työs­ken­te­lystä valmiiksi tuotteeksi maksaa sadoista miljoo­nista muuta­miin miljar­deihin euroihin.

Ennen kuin rokote saadaan markki­noille, sitä tutki­taan huolel­li­sesti. Preklii­ni­seen eli ennen ihmis­ko­keita tehtä­vään testauk­seen käyte­tään eläimiä: hiiriä tai muita jyrsi­jöitä ja viime vaiheessa apinoita. Preklii­nisen testauksen jälkeen siirry­tään kliini­siin tutki­muk­siin, eli testaa­maan satoja tai jopa kymme­niä­tu­hansia ihmisiä. Suomessa kehitet­tävää korona­ro­ko­tetta ei välttä­mättä voida testata Suomessa loppuun asti, sillä meillä ei ole tarpeeksi koronalle altis­tu­neita henkilöitä.

Testaus vie aikaa ja rahaa. Rokot­teen tai minkä tahansa lääke­ai­neen kehit­tä­minen labora­to­rio­työs­ken­te­lystä valmiiksi tuotteeksi maksaa sadoista miljoo­nista muuta­miin miljar­deihin euroihin.

Testaus­tu­losten perus­teella pääte­tään, onko rokote valmis markki­noille. Voidaan myös joutua totea­maan, ettei kehitetty rokote olekaan tehokas tai turval­linen. Esimer­kiksi hengi­tys­tiein­fek­tioita aiheut­ta­valle RS-viruk­selle tai HI-viruk­selle ei ole vielä saatu kehitettyä toimivaa rokotetta. Mikäli rokotetta ei todeta toimi­vaksi, kehitys­työtä jatke­taan ja uusittu rokote viedään jälleen testaus­vai­heiden läpi.

Siksi on vielä epävarmaa, milloin korona­ro­kote saadaan käyttöön.

ROKOTUKSILLE MYÖS KRITIIKKIÄ

Aika ajoin rokot­teiden turval­li­suus herättää keskus­telua. Terveyden ja hyvin­voinnin laitoksen THL:n mukaan prosentti suoma­lai­sista perheistä on rokote­kriit­tisiä ja kieltäytyy rokotuk­sista tai haluaa yksilöl­li­sesti valita, mitä rokot­teita ottaa. Tutkijan mukaan rokote­kriit­ti­syys saattaa liittyä kansa­laisten itsemää­rää­mi­soi­keu­teen. Lisäksi se voi olla kannan­otto lääke­fir­moja vastaan, joiden uskotaan kehit­tävän rokot­teita vain talou­del­lisen hyödyn takia.

Rokot­teet voivat aiheuttaa myös haittoja. Esimer­kiksi Suomessa sikainfluens­sa­ro­kote sairas­tutti yli 200 nuorta narkolepsiaan.

TARTUNTATAUDIT KURIIN

Kansal­listen rokoteoh­jel­mien ansiosta on saatu monia hengen­vaa­ral­lisia tauteja häviä­mään lähes kokonaan. Tällaisia ovat muun muassa tuber­ku­loosi, kurkku­mätä, tuhka­rokko, jäykkä­kou­ristus ja vihuri­rokko. Isorok­ko­ro­ko­tuksia ei ole annettu vuoden 1980 jälkeen.

Vähin­tään 92 prosenttia Suomen neuvo­lai­käi­sistä saa yleisen rokotus­oh­jelman mukaiset rokotukset. Valtio kustantaa ohjelman mukaiset rokotukset, mutta kunta toteuttaa ne. Rokotukset ovat vapaa­eh­toisia. Suomen kansal­li­sesta rokotus­oh­jel­masta vastaa Terveyden ja hyvin­voinnin laitos THL.

SATOJA ROKOTETUTKIMUKSIA

Kaikkiaan yli 200 tutki­mus­ryhmää kehittää parhail­laan rokotetta koronaa vastaan. Niistä Suomessa on kaksi. Muun muassa Brasilia, Britannia ja Yhdys­vallat näyttävät WHO:n tietojen mukaan olevan korona­ro­kot­teen kehit­tä­mi­sessä jo viimei­sessä vaiheessa.

Korona­ro­kote on myös väline suurval­tojen väliseen nokit­te­luun. Venäjä on jo ilmoit­tanut valmis­ta­neensa rokot­teen, mutta asian­tun­ti­joiden mukaan rokote on vielä keske­ne­räinen. Yhdys­val­tojen presi­dentti Donald Trump on luvannut kansa­lai­sil­leen rokot­teen vielä tämän vuoden puolella. Lupausta pidetään epärealistisena.

TEKSTI TIINA TENKANEN /​ UP
KUVA ITAR TASS /​ LEHTIKUVA