Rokote valmis­tuu yleensä 5–20 vuodessa

Maail­massa kehi­te­tään kuumei­sesti koro­na­ro­ko­tetta eli roko­tetta Covid-19-tautiin. Rokot­teet ovat yksi lääke­tie­teel­li­sesti tehok­kaim­mista ja kustan­nus­te­hok­kaim­mista keinoista hillitä ja estää tartun­ta­tau­tien leviä­mistä. Rokot­teita anne­taan perin­tei­sesti pistä­mällä lihak­seen tai ihon alle. Käytössä on myös suun kautta otet­ta­via tai nenään suih­ku­tet­ta­via rokotteita.

9.11.2020

Rokot­tei­den käyttö on saanut alkunsa 1700-luvun lopulla. Englan­ti­lai­nen Edward Jenner havaitsi, ettei­vät lehmä­rok­ko­tar­tun­nan saaneet karjan­hoi­ta­jat juuri­kaan sairas­tu­neet isorok­koon, joka oli sukua lehmä­ro­kolle. Lähes sata vuotta myöhem­min rans­ka­lai­nen Louis Pasteur kehitti ensim­mäi­set rokot­teet, jotka antoi­vat suojan perna­rut­toa ja vesi­kau­hua vastaan.

Maail­man terveys­jär­jestö WHO julisti isoro­kon hävi­te­tyksi maail­masta vuonna 1980.

Profes­sori Vesa Hytö­nen Tampe­reen yliopis­ton Lääke­tie­teen ja terveys­tek­no­lo­gian tiede­kun­nasta toteaa rokot­teen kehit­tä­mis­työn kestä­vän tyypil­li­sesti 5–20 vuotta. Aikaa kuluu labo­ra­to­rio­tut­ki­muk­seen sekä erityi­sesti rokot­teen testaamiseen.

Ensin tutki­taan taudi­nai­heut­ta­jan eli viruk­sen tai baktee­rin toimin­ta­me­ka­nis­meja. Koro­na­tut­ki­jat eivät vielä ole saaneet selville, miten immuu­ni­vaste eli ihmi­sen vastus­tus­kyky Covid-19:ään syntyy ja kuinka kauan sen teho kestää. Muuta­mat koro­nan sairas­ta­neet ovat sairas­tu­neet uudes­taan lyhyen ajan kuluessa. Tiedeyh­teisö ei myös­kään ymmärrä, miksi lapset yleensä selviä­vät koro­nasta vain vähin oirein.

Rokot­teen kehit­tä­mi­nen labo­ra­to­rio­työs­ken­te­lystä valmiiksi tuot­teeksi maksaa sadoista miljoo­nista muuta­miin miljar­dei­hin euroihin.

Ennen kuin rokote saadaan mark­ki­noille, sitä tutki­taan huolel­li­sesti. Preklii­ni­seen eli ennen ihmis­ko­keita tehtä­vään testauk­seen käyte­tään eläi­miä: hiiriä tai muita jyrsi­jöitä ja viime vaiheessa apinoita. Preklii­ni­sen testauk­sen jälkeen siir­ry­tään klii­ni­siin tutki­muk­siin, eli testaa­maan satoja tai jopa kymme­niä­tu­han­sia ihmi­siä. Suomessa kehi­tet­tä­vää koro­na­ro­ko­tetta ei vält­tä­mättä voida testata Suomessa loppuun asti, sillä meillä ei ole tarpeeksi koro­nalle altis­tu­neita henkilöitä.

Testaus vie aikaa ja rahaa. Rokot­teen tai minkä tahansa lääke­ai­neen kehit­tä­mi­nen labo­ra­to­rio­työs­ken­te­lystä valmiiksi tuot­teeksi maksaa sadoista miljoo­nista muuta­miin miljar­dei­hin euroihin.

Testaus­tu­los­ten perus­teella pääte­tään, onko rokote valmis mark­ki­noille. Voidaan myös joutua totea­maan, ettei kehi­tetty rokote olekaan teho­kas tai turval­li­nen. Esimer­kiksi hengi­tys­tiein­fek­tioita aiheut­ta­valle RS-viruk­selle tai HI-viruk­selle ei ole vielä saatu kehi­tet­tyä toimi­vaa roko­tetta. Mikäli roko­tetta ei todeta toimi­vaksi, kehi­tys­työtä jatke­taan ja uusittu rokote viedään jälleen testaus­vai­hei­den läpi.

Siksi on vielä epävar­maa, milloin koro­na­ro­kote saadaan käyttöön.

ROKOTUKSILLE MYÖS KRITIIKKIÄ

Aika ajoin rokot­tei­den turval­li­suus herät­tää keskus­te­lua. Tervey­den ja hyvin­voin­nin laitok­sen THL:n mukaan prosentti suoma­lai­sista perheistä on roko­te­kriit­ti­siä ja kiel­täy­tyy roko­tuk­sista tai haluaa yksi­löl­li­sesti valita, mitä rokot­teita ottaa. Tutki­jan mukaan roko­te­kriit­ti­syys saat­taa liit­tyä kansa­lais­ten itse­mää­rää­mi­soi­keu­teen. Lisäksi se voi olla kannan­otto lääke­fir­moja vastaan, joiden usko­taan kehit­tä­vän rokot­teita vain talou­del­li­sen hyödyn takia.

Rokot­teet voivat aiheut­taa myös hait­toja. Esimer­kiksi Suomessa sikainfluens­sa­ro­kote sairas­tutti yli 200 nuorta narkolepsiaan.

TARTUNTATAUDIT KURIIN

Kansal­lis­ten roko­teoh­jel­mien ansiosta on saatu monia hengen­vaa­ral­li­sia tauteja häviä­mään lähes koko­naan. Tällai­sia ovat muun muassa tuber­ku­loosi, kurk­ku­mätä, tuhka­rokko, jäyk­kä­kou­ris­tus ja vihu­ri­rokko. Isorok­ko­ro­ko­tuk­sia ei ole annettu vuoden 1980 jälkeen.

Vähin­tään 92 prosent­tia Suomen neuvo­lai­käi­sistä saa ylei­sen roko­tus­oh­jel­man mukai­set roko­tuk­set. Valtio kustan­taa ohjel­man mukai­set roko­tuk­set, mutta kunta toteut­taa ne. Roko­tuk­set ovat vapaa­eh­toi­sia. Suomen kansal­li­sesta roko­tus­oh­jel­masta vastaa Tervey­den ja hyvin­voin­nin laitos THL.

SATOJA ROKOTETUTKIMUKSIA

Kaik­ki­aan yli 200 tutki­mus­ryh­mää kehit­tää parhail­laan roko­tetta koro­naa vastaan. Niistä Suomessa on kaksi. Muun muassa Brasi­lia, Britan­nia ja Yhdys­val­lat näyt­tä­vät WHO:n tieto­jen mukaan olevan koro­na­ro­kot­teen kehit­tä­mi­sessä jo viimei­sessä vaiheessa.

Koro­na­ro­kote on myös väline suur­val­to­jen väli­seen nokit­te­luun. Venäjä on jo ilmoit­ta­nut valmis­ta­neensa rokot­teen, mutta asian­tun­ti­joi­den mukaan rokote on vielä keske­ne­räi­nen. Yhdys­val­to­jen presi­dentti Donald Trump on luvan­nut kansa­lai­sil­leen rokot­teen vielä tämän vuoden puolella. Lupausta pide­tään epärealistisena.

TEKSTI TIINA TENKANEN /​ UP
KUVA ITAR TASS /​ LEHTIKUVA