Rokote valmistuu yleensä 5–20 vuodessa

Maailmassa kehitetään kuumeisesti koronarokotetta eli rokotetta Covid-19-tautiin. Rokotteet ovat yksi lääketieteellisesti tehokkaimmista ja kustannustehokkaimmista keinoista hillitä ja estää tartuntatautien leviämistä. Rokotteita annetaan perinteisesti pistämällä lihakseen tai ihon alle. Käytössä on myös suun kautta otettavia tai nenään suihkutettavia rokotteita.

9.11.2020

Rokotteiden käyttö on saanut alkunsa 1700-luvun lopulla. Englantilainen Edward Jenner havaitsi, etteivät lehmärokkotartunnan saaneet karjanhoitajat juurikaan sairastuneet isorokkoon, joka oli sukua lehmärokolle. Lähes sata vuotta myöhemmin ranskalainen Louis Pasteur kehitti ensimmäiset rokotteet, jotka antoivat suojan pernaruttoa ja vesikauhua vastaan.

Maailman terveysjärjestö WHO julisti isorokon hävitetyksi maailmasta vuonna 1980.

Professori Vesa Hytönen Tampereen yliopiston Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta toteaa rokotteen kehittämistyön kestävän tyypillisesti 5–20 vuotta. Aikaa kuluu laboratoriotutkimukseen sekä erityisesti rokotteen testaamiseen.

Ensin tutkitaan taudinaiheuttajan eli viruksen tai bakteerin toimintamekanismeja. Koronatutkijat eivät vielä ole saaneet selville, miten immuunivaste eli ihmisen vastustuskyky Covid-19:ään syntyy ja kuinka kauan sen teho kestää. Muutamat koronan sairastaneet ovat sairastuneet uudestaan lyhyen ajan kuluessa. Tiedeyhteisö ei myöskään ymmärrä, miksi lapset yleensä selviävät koronasta vain vähin oirein.

Rokotteen kehittäminen laboratoriotyöskentelystä valmiiksi tuotteeksi maksaa sadoista miljoonista muutamiin miljardeihin euroihin.

Ennen kuin rokote saadaan markkinoille, sitä tutkitaan huolellisesti. Prekliiniseen eli ennen ihmiskokeita tehtävään testaukseen käytetään eläimiä: hiiriä tai muita jyrsijöitä ja viime vaiheessa apinoita. Prekliinisen testauksen jälkeen siirrytään kliinisiin tutkimuksiin, eli testaamaan satoja tai jopa kymmeniätuhansia ihmisiä. Suomessa kehitettävää koronarokotetta ei välttämättä voida testata Suomessa loppuun asti, sillä meillä ei ole tarpeeksi koronalle altistuneita henkilöitä.

Testaus vie aikaa ja rahaa. Rokotteen tai minkä tahansa lääkeaineen kehittäminen laboratoriotyöskentelystä valmiiksi tuotteeksi maksaa sadoista miljoonista muutamiin miljardeihin euroihin.

Testaustulosten perusteella päätetään, onko rokote valmis markkinoille. Voidaan myös joutua toteamaan, ettei kehitetty rokote olekaan tehokas tai turvallinen. Esimerkiksi hengitystieinfektioita aiheuttavalle RS-virukselle tai HI-virukselle ei ole vielä saatu kehitettyä toimivaa rokotetta. Mikäli rokotetta ei todeta toimivaksi, kehitystyötä jatketaan ja uusittu rokote viedään jälleen testausvaiheiden läpi.

Siksi on vielä epävarmaa, milloin koronarokote saadaan käyttöön.

ROKOTUKSILLE MYÖS KRITIIKKIÄ

Aika ajoin rokotteiden turvallisuus herättää keskustelua. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan prosentti suomalaisista perheistä on rokotekriittisiä ja kieltäytyy rokotuksista tai haluaa yksilöllisesti valita, mitä rokotteita ottaa. Tutkijan mukaan rokotekriittisyys saattaa liittyä kansalaisten itsemääräämisoikeuteen. Lisäksi se voi olla kannanotto lääkefirmoja vastaan, joiden uskotaan kehittävän rokotteita vain taloudellisen hyödyn takia.

Rokotteet voivat aiheuttaa myös haittoja. Esimerkiksi Suomessa sikainfluenssarokote sairastutti yli 200 nuorta narkolepsiaan.

TARTUNTATAUDIT KURIIN

Kansallisten rokoteohjelmien ansiosta on saatu monia hengenvaarallisia tauteja häviämään lähes kokonaan. Tällaisia ovat muun muassa tuberkuloosi, kurkkumätä, tuhkarokko, jäykkäkouristus ja vihurirokko. Isorokkorokotuksia ei ole annettu vuoden 1980 jälkeen.

Vähintään 92 prosenttia Suomen neuvolaikäisistä saa yleisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset. Valtio kustantaa ohjelman mukaiset rokotukset, mutta kunta toteuttaa ne. Rokotukset ovat vapaaehtoisia. Suomen kansallisesta rokotusohjelmasta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

SATOJA ROKOTETUTKIMUKSIA

Kaikkiaan yli 200 tutkimusryhmää kehittää parhaillaan rokotetta koronaa vastaan. Niistä Suomessa on kaksi. Muun muassa Brasilia, Britannia ja Yhdysvallat näyttävät WHO:n tietojen mukaan olevan koronarokotteen kehittämisessä jo viimeisessä vaiheessa.

Koronarokote on myös väline suurvaltojen väliseen nokitteluun. Venäjä on jo ilmoittanut valmistaneensa rokotteen, mutta asiantuntijoiden mukaan rokote on vielä keskeneräinen. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on luvannut kansalaisilleen rokotteen vielä tämän vuoden puolella. Lupausta pidetään epärealistisena.

TEKSTI TIINA TENKANEN / UP
KUVA ITAR TASS / LEHTIKUVA