Hannu Siltala: Oppivelvollisuuden laajentaminen tukee Suomen menestymistä

teollisuusliitto

Valtioneuvosto hyväksyi 15. lokakuuta hallituksen esityksen eduskunnalle oppivelvollisuuden laajentamisesta 18 ikävuoteen asti. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2021. Se koskisi ensimmäisen kerran perusopetuksen keväällä 2021 päättäviä, siis pääosin vuonna 2005 syntyneitä nuoria.

Oppivelvollisuuden laajentaminen merkitsee maksuttomuuden laajentumista toisen asteen koulutukseen, eli lukioon ja ammatillisiin opintoihin. Koulutuksen maksuttomuus ulottuu sen vuoden loppuun asti, jolloin nuori täyttää 20 vuotta.

Uudistuksen yksi keskeinen tavoite on mahdollistaa toisen asteen tutkinnon suorittaminen kaikille riippumatta sosioekonomisesta asemasta. Toisen asteen tutkinnon suorittaminen parantaa työllistymismahdollisuuksia 45 prosentista yli 70 prosenttiin pelkän peruskoulun suorittamiseen verrattuna. Ikäluokista on jäänyt vuosittain noin 16 prosenttia peruskoulun varaan.

Uudistuksen myötä opiskelijalle maksuttomia ovat opetuksen ja päivittäisen ruokailun lisäksi opetuksessa tarvittavat oppikirjat ja muut materiaalit sekä työvälineet, työasut ja työssä käytettävät erilaiset aineet. Tämän rinnalla ylioppilastutkinnon suorittamiseksi vaadittavat viisi koetta sekä myös hylättyjen kokeiden uusiminen ovat maksuttomia. Myös vähintään seitsemän kilometrin pituiset koulumatkat olisivat maksuttomia toisella asteella.

Oppivelvollisuuden laajentaminen on merkittävin tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta parantava koulutuspoliittinen uudistus sitten peruskoulu-uudistuksen, joka toteutettiin asteittain vuosina 1972-1977. 

Ennen peruskoulu-uudistusta toinen puoli ikäluokista kävi kansalaiskoulun ja toinen puoli meni pääosin maksulliseen oppikouluun.

Historia toistaa itseään. Poliittinen oikeisto vastusti peruskoulu-uudistusta, ja niin se on vastustanut oppivelvollisuuden laajentamistakin. Käsittämättömintä on ollut keskeisten työnantajajärjestöjen vastustus ja nihkeys oppivelvollisuuden laajentamiseen.

On vaikea ymmärtää, miksi uudistuksen vastustajat eivät ole nähneet nenäänsä pidemmälle. Oppivelvollisuuden laajentaminen ja toisen asteen koulutuksen maksuttomuus voivat parhaimmillaan johtaa yhtä merkittäviin tuloksiin kuin peruskoulu-uudistuskin. Se johti maailman parhaisiin oppimistuloksiin, entistä suurempien kansaosien mahdollisuuteen ponnistaa korkeampiin opintoihin ja mahdollisuuteen osallistua Suomen menestystarinan rakentamiseen esimerkiksi tuottamalla uusia teknologioita.

Uskon, että oppivelvollisuuden laajentaminen edistää nuorten ikäluokkien työllistymistä ja tuottaa uuden luvun suomalaisen osaamisen kasvun tarinaan. Kun uudistus toteutuu, siitä tulee aikanaan kansainvälisen kiinnostuksen kohteena oleva vertailukohta kuten peruskoulustakin.

HANNU SILTALA
Teollisuusliiton koulutuspäällikkö

KUVA KITI HAILA