AVAAJA: Meinaatko, että yksin pärjäisit?

teollisuusliitto

Vastapäätä istuu puvussaan konsernin toimitusjohtaja. Rinnalla on juristi, vielä kovempi luu. Saman pöydän ääressä istut haalareissasi sinä. Taiteilet tuolin reunalla ja yrität tinkiä itsellesi pekkaset, oikeuden sairausloman palkkaan ja sitten, jos kantti vielä kestäisi, lomarahat. Olisiko helppoa?

AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevalta ihmiseltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebookissa tai Twitterissä (14.10. alkaen). Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla.

Ammattiliitot ovat olemassa siksi, ettei kukaan meistä jäisi yksin sille tuolin reunalle.

– Työpaikan asioista ja työehdoista minä aina lähden. Ammattiyhdistysliike on sitä, että työpaikan asioita ratkaistaan ja että jokainen pääsee osallistumaan ja vaikuttamaan.

Teollisuusliiton järjestäjä Vesa Niininen rakentaa ammattiyhdistysliikkeen perusjalkaa. Tämä perusjalka on sitä, että työpaikalla liitytään liittoon, valitaan luottamusmiehet ja lähdetään yhdessä ratkomaan ongelmia. Niininen on nähnyt, että kannattaa aloittaa juuri siitä, mikä hiertää työpaikalla päivästä toiseen.

Vesa Niininen

– Järjestämisessä kyse on totisesta edunvalvonnasta. Ongelma voi liittyä työehtosopimuksen noudattamiseen tai johonkin muuhun työpaikan asiaan, joka vaivaa ihmisiä päivittäin, Niininen kuvailee.

Työntekijät on saatava vakuuttumaan omista mahdollisuuksistaan vaikuttaa. Luottamus kasvaa, kun työpaikan ongelma on ratkaistu joukkovoimalla.

– Ei nyt tarvitse kaikkein hurjimmilla vaatimuksilla lähteä liikkeelle. Kun edunvalvontakysymys on realistinen, yleensä työnantaja suostuu. Ja harva työnantaja on niin hölmö, että kieltäytyy, jos työntekijöiden osallistuminen on vahvaa ja järjestäytymisaste huitelee 80 pinnassa.

– Työnantaja voi lähteä uhkailemaan tai yrittää harjoittaa esimerkiksi klassista hajota ja hallitsee -taktiikkaa. Yritetään saada osastot toisiaan vastaan, tai annetaan pikku suosionosoituksia joillekin työntekijöille. Tämä pitää käydä työntekijöiden kanssa läpi, jotta he huomaavat mistä on kyse.

TYÖEHTOJA EI VAIN ”OLE”

Joukkovoiman laki pätee niin valtakunnan tasolla kuin yksittäisessä työpaikassa. Suomessa ei laki takaa juuri mitään. Kaikki on sovittu työehtosopimuksissa eli tesseissä. Eri ammattiliitot solmivat ne vastaavien alojen työnantajaliittojen kanssa. Vain liittymällä liittoon työntekijät voivat taivuttaa työnantajapuolen siihen, että se ylipäänsä lähtee neuvottelemaan.

– Koko tes-järjestelmä, vähimmäispalkat ja palkankorotukset, luottamusmiesjärjestelmä, lomarahat, pekkaset, sairausajan palkat ja vuorolisät. Joka ikinen näistä eduista on työntekijöillä vain siksi, että niistä on neuvottelemalla sovittu, Niininen vääntää rautalankaa.

YTK eli Loimaan kassa on vain ja ainoastaan työttömyyskassa. Halvalla ei hyvää saa – eikä varsinkaan säällisiä työehtoja. Eikä Loimaalta kukaan soita ja kysele kuulumisia. Niininen kertoo, että hän järjestäjänä toimii työpaikan työntekijöiden ja luottamusmiesten tukena. Hän on soitellut ja kysellyt kuulumiset työpaikkakampanjan jälkeenkin.

JOS SOPIMISTA EI OLISI…

– Iso pääoma ottaisi vallan. Suuret yritykset määrittäisivät aivan kaiken. Eivät pienyrittäjät sitä valtaa saisi, Niininen ampuu alas pikkuyrittäjien isoja kuvitelmia ay-liikkeen ja sopimisen kulttuurin musertamisesta.

– Katsokaa, mitä tapahtuu rakennuspuolella. Suuret rakennusfirmat käyttävät kovaa valtaa suhteessa PK-yrityksiin, järjestäjä toteaa.

Tämä kurinpito jalkautuu lopulta hyväksikäytöksi. Jopa Stadionin korjauksen kaltaisissa julkisissa hankkeissa alihankintaketjujen viimeisistä lenkeistä löytyy oikeudettomia, järkyttävällä tavalla hyväksikäytettyjä ulkomaalaisia työntekijöitä.

Joka ikinen näistä eduista on työntekijöillä vain siksi, että niistä on neuvottelemalla sovittu.

Julkiseen keskusteluun on saatava käytännön tolkku. Toimittajien on vaadittava vastaukset siihen, mitä poliitikko oikein tarkoittaa hokiessaan paikallista sopimisen lisäämistä.

– Ja yrittäjäjärjestö esittää, että pienyrittäjien pöytälaatikot pursuavat liikeideoita. Ja että ne ideat sitten jotenkin välittömästi lähtisivät lentoon, kunhan saadaan tehdä enemmän paikallista sopimista.

Enemmän Suomen taloutta ja tuotteiden kysyntää heilauttelee maailmantalous. Pienyrittäjien epävarmuutta ei Niinisen mukaan poista se, että lisätään työntekijöiden epävarmuutta.

– Aktiivisella työpaikkatoiminnalla saamme järjestäytymisastetta nostettua. Silloin meidän ei tarvitse tyytyvä vallitsevaan olotilaan. Saamme vaikutettua koko yhteiskunnan suuntaan.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
GRAFIIKKA EMILIE UGGLA
KUVA KITI HAILA