Peruskoulu tuo tasa-arvoa

Peruskoulu on sosiaalinen ja koulutuksellinen keksintö. 9-vuotisen, maksuttoman peruskoulun esikuva saatiin Ruotsista, mutta vaikutteita otettiin myös muualta Euroopasta.

14.8.2020

Peruskoulun tavoitteena on yhteiskunnallista tasa-arvoa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta lisäävä, kaikille yhtenäinen koulutusjärjestelmä. Aikaisemmin opinnot jatkuivat kansalaiskoulussa, jos pyrkiminen oppikouluun sakkasi tai opintoihin ei ollut rahaa.

Vuonna 2018 opetushallituksen mukaan peruskoulun suoritti 56 700 nuorta. Suomalaisen peruskoulun oppimistulokset ovat olleet läntisten teollisuusmaiden eli OECD-maiden vertailussa parhaimpia. Viime vuosina tulokset ovat pudonneet. Toisen asteen opinnoissa on vaikea pärjätä, jos peruskoulun matemaattiset aineet ja lukutaito ovat jääneet kehnolle tolalle. Huonoa opintomenestystä voi monissa kunnissa paikata kymppiluokalla.

Hallitus on esittänyt 19 miljoonan vuosittaista satsausta opinto-ohjaukseen vuodesta 2021 lähtien. Siihen kuuluisi tehostettu, henkilökohtainen oppilaanohjaus yhteensä 10 000:lle 8.- ja 9.-luokkalaiselle.

Vaikka peruskoulu on vähentänyt varallisuuserojen vaikutusta opiskeluvalintoihin, raha vaikuttaa yhtä toisen asteen opinnoissa.

Vaikka peruskoulu on vähentänyt varallisuuserojen vaikutusta opiskeluvalintoihin, raha vaikuttaa yhtä toisen asteen opinnoissa. Nuorisobarometrin mukaan jopa 17 prosenttia nuorista on joutunut karsimaan opiskeluvaihtoehtojaan rahan takia. Rahanpuute kuuluu myös toisen asteen opintojen keskeyttämisen syihin. Tämän takia hallitus on laajentamassa oppivelvollisuutta 18 ikävuoteen siten, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen tutkinnon. Syksystä 2021 lähtien 16–19-vuotiaat lukiolaiset ja ammattiin opiskelevat saavat opetuksen ja ruokailun lisäksi maksuttomat opiskelumateriaalit.

Tällä hetkellä ammatillisessa koulutuksessa opiskelijat joutuvat maksamaan oppimateriaalit, opiskelussa tarvittavat henkilökohtaiset työvälineet ja -varusteet sekä erilaiset sertifikaatit. Työvälineitä ovat esimerkiksi kokin veitset, kampaajien sakset, turvajalkineet ja laskimet. Sertifikaatteja ovat muun muassa työturvallisuuskortti, ensiapukortti ja tulityökortti.

Toisen asteen koulutukseen haki keväällä 58 600 perusopetuksen suorittanutta. Hakijat jakaantuivat lähes tasan ammatilliseen koulutuksen ja lukion kesken.

YHDEKSÄN SADASTA KESKEYTTÄÄ

Peruskoulun jätti kesken lukuvuonna 2018–2019 yhteensä 443 oppilasta. Oppivelvollisuutensa kevätlukukaudella kokonaan laiminlyöneitä oli 91. Oppivelvollisuusiän ohittaneita, ilman peruskoulun päättötodistusta koulusta eronneita oli yhteensä 352.

Yhteensä 8,7 prosenttia nuorista keskeytti opintonsa ammatillisessa koulutuksessa lukuvuonna 2017–2018, kun lukiossa keskeyttäneiden osuus oli 3,2 prosenttia. Ammatillisia opiskelijoita oli toissa vuonna Opetushallituksen mukaan runsaat 289 200. Osa ammatillisen koulutuksen keskeyttäneistä ei jatkanut missään tutkintoon johtavassa koulutuksessa.

Miehet keskeyttävät tutkintoon johtavan koulutuksen useammin kuin naiset, käy ilmi Tilastokeskuksen koulutustilastoista.

OPPIMATERIAALEIHIN TUKEA

Kela maksaa automaattisesti oppimateriaalilisää 46,80 euroa kuukaudessa opiskelijoille, jotka saavat opintotukea. Myös alle 17-vuotias voi saada oppimateriaalilisää.

Alle 20-vuotias opiskelija voi saada opintorahaa ja opintotuen asumislisää, jos hän asuu muualla kuin vanhempansa luona.

Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan kaikista opiskelijoista kolme kymmenestä oli pienituloisia vuonna 2018. Pienituloinen on esimerkiksi yksin asuva, jonka nettotulot ovat alle 1 250 euroa kuukaudessa.

YLI 8 000 JÄÄ JÄLKEEN LUKUTAIDOSSA

Yli 8 000 lasta kustakin ikäluokasta jää ilman jatko-opintoihin riittävää lukutaitoa, kertoo Opettajien Ammattijärjestö OAJ.

OECD arvioi joka kolmas vuosi tehtävässä ns. Pisa-tutkimuksessa 15-vuotiaiden koululaisten osaamista lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Vaikka suomalaisten lukutaito on maailman kärkeä, tulokset ovat heikentyneet. Vuonna 2018 Suomea paremmin lukutaidossa pärjäsivät Kiina, Singapore ja Viro. Matematiikan taidoissa Suomi on 79 maan vertailussa sijalla 16.

Osaamiserot sukupuolten välillä ovat Suomessa OECD-maiden suurimmat. Perhetausta näkyy aiempaa selvemmin lasten taitotasossa.

TEKSTI TIINA TENKANEN / UP
KUVA IMAGOIMAGESSTOCK / LEHTIKUVA