UPM sulkee Jyväs­kylän vaneri­teh­taan – Pääluot­ta­mus­mies: ”Ketään ei jätetä yksin”

UPM sulkee vaneri­teh­taansa Jyväs­ky­lässä heinä­kuun lopussa ja jättää 147 ihmistä työttö­mäksi. Pääluot­ta­mus­mies Jarno Kemiläinen toteaa, että huonossa tilan­teessa hyvää on perus­turvaa parempi paketti uudel­leen työllis­ty­mi­seen ja koulut­tau­tu­mi­seen. Eikä ketään jätetä yksin, Kemiläinen lupaa.

KUVA YLLÄ: UPM Plywoodin vaneri­teh­taan portilla vasem­malta Jari Savolainen, Milja Torstensson, pääluot­ta­mus­mies Jarno Kemiläinen ja työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Matti Väänänen. Heillä on takanaan yhteensä 105 työvuotta tehtaalla.

28.7.2020

Vaneri­teh­taa­laiset ovat pääluot­ta­mus­miehen mukaan tavat­toman petty­neitä siihen, että UPM päätyi lopet­ta­maan tehtaan, vaikka UPM Plywood tahkosi viime vuonna kovaa tulosta ja koko konser­nilla oli ennätysvoitot.

– Mutta se on sanot­tava, että saimme hyvässä hengessä neuvo­teltua työnan­tajan kanssa perus­turvaa paremman paketin, pääluot­ta­mus­mies Jarno Kemiläinen kertoo.

”NYT JOS KOSKAAN!”

– Jos yhtään on miettinyt opiske­le­mista uuteen ammat­tiin, kannattaa opiske­lu­kortti katsoa nyt!

Vaneri­teh­taa­lai­silla ei ole lomien jälkeen työvel­voi­tetta irtisa­no­mi­sa­jal­taan eikä palkan­maksu katkea, vaikka saisi töitä tai lähtisi opiske­le­maan. Jos opiske­lu­paikka tutkin­toon heltiäisi heti syyskuussa, opintoja voisi suorittaa täydellä palkalla seuraavat kuusi kuukautta.

– Tämän perään voisi vielä opiskella 200 päivää korote­tulla ja sitten vielä 200 päivällä taval­lisen suurui­sella ansio­si­don­nai­sella työttömyyskorvauksella.

Tutkintoa opiske­le­valle UPM korvaa tieto­ko­ne­ku­luja, kirjoja ja kurssi­mak­suja 2 000 euron edestä.

– UPM maksaa myös maksul­lisia koulu­tuksia 5 000 euroon asti, jos se auttaa työllis­ty­mään jos haluaisi lähteä vaikka taksia­jo­lupaa hankkimaan.

Kemiläinen kertoo, että vaneri­teh­taalla saatiin muutos­turva katta­maan kaikki vakinaiset työnte­kijät, ei vain viisi vuotta talossa olleet kuten laki määrittelee.

VALMENNUSTA TULEVAAN, KAIKILLE

Jokainen saa halutes­saan tavata konsult­tiy­ri­tyksen henki­lö­koh­taisen muutos­val­men­tajan. Työnte­ki­jöille on myös jo pidetty infor­maa­tio­ti­lai­suuksia, joissa ovat olleet mukana Teolli­suus­liitto, Teolli­suuden työttö­myys­kassa ja TE-keskus.

Pääluot­ta­mus­mies tietää, että jotkut aktii­vi­simmat lähtivät jo heti yt-neuvot­te­luista uutisen kuultuaan soitte­le­maan Jyväs­seudun työnan­ta­jille. Ja hyvä niin. Kaikille ei työn hakeminen ole kuiten­kaan helppoa, kun viimei­sim­mästä opiske­lusta on jo vuosikymmeniä.

– Jotkut ovat tehneet täällä 20–30 vuotta työtä. Oma tehtävä ja rutiinit osataan. Mutta ihan kaikilla ei ole edes pankki­tun­nuksia, vaikka yhteis­kun­nassa luote­taan, että kaikilla on. On todella haastavaa etsiä töitä, jos ei ole älypu­he­linta eikä voi selata TE-palve­lujen sivuilta vapaita työpaik­koja. Ja jos ei ole pankki­tun­nuksia, ei pysty edes ilmoit­tau­tu­maan netissä työnha­ki­jaksi TE-toimis­toon eikä muiden­kaan viran­omaisten sivuille.

– Mutta jokaisen kanssa käydään läpi kaikki, ihan perus­asiatkin, jos tarvetta on. Jokaisen kanssa katso­taan, mitä koulu­tusta tarvi­taan. Ja jos ei tiedä, mitä CV tarkoittaa, ei sitä tarvit­se­kaan tietää ja osata. Ketään ei jätetä yksin, Kemiläinen alleviivaa.

Pääluot­ta­mus­mies toteaa, että ylimää­räistä tukea annetaan heille, jotka työllis­tyäk­seen sellaista tarvitsevat.

Toisaalta tehtaan väessä on heitäkin, joilla on jo pitkään ”muhinut päässä” oman yrityksen perustaminen.

– Vaikka en olekaan sitä mieltä, että kaikkien suoma­laisten työnte­ki­jöiden pitäisi ryhtyä mikro­y­rit­tä­jiksi, oma yritys on varmasti hyvä vaihtoehto joille­kuille. Henki­löllä on mahdol­li­suus saada 10 000 euron start­ti­raha, jos hän käy TE-toimiston yrittä­jä­kurssin ja saa Gradiasta yrityksen perus­ta­mis­neu­von­nasta myönteisen lausunnon liikei­deal­leen ja ‑suunni­tel­mal­leen. Onhan se tuntuva summa.

KAUPUNKI JA YRITYKSET HEREILLE

– Kaikkihan tietävät, missä jamassa kuntien taloudet ovat. Samaan aikaan hoiva-aloilla on huutava pula käsistä.

Kemiläinen – Jyväs­kylän kaupun­gin­val­tuu­tettu – kaavailee, että nyt kannat­taisi koota kiinnos­tu­neista vaneri­teh­taan työnte­ki­jöistä 20–30 hengen oppiso­pi­mus­kou­lu­tet­ta­vien ryhmä. Opiske­lijat saisivat itsel­leen lähihoi­tajan koulu­tuksen, ja kaupungin kotihoito lisää työntekijöitä.

– Kaupun­kikin saisi kiillo­tettua kuvaansa, Kemiläinen arvioi ja kertoo olevansa näinä päivinä kaupungin johtoon yhteyksissä.

Pääluot­ta­mus­mies alleviivaa sitäkin, että vaneri­teh­taalta vapautuu nyt proses­si­teol­li­suuden ammat­ti­laisia, jotka ovat tottu­neet vuorotyöhön.

– Pienellä muunto­kou­lu­tuk­sella yritykset saisivat itsel­leen hyviä työnte­ki­jöitä, olipa materi­aa­lina puun sijasta muovi tai metalli, kun proses­si­teol­li­suus on sinänsä jo tuttua.

Vaneri­teh­taalta on jo yksit­täisiä ihmisiä hyväk­synyt siirron UPM:n muille tehtaille. Kemiläinen kertoo, että samoin jotkut ovat saaneet työtä muista puualan yrityk­sistä, joita seutu­kun­nalta onneksi löytyy. Työnan­taja avustaa muutto­ku­luissa, samoin lokakuuhun asti vuokrassa ja työmat­ka­ku­luissa, jos asunto jää vielä Jyväs­kylän seudulle.

– Mutta on aivan luonnol­lista, että kaikki eivät voi lähteä kauaksi Jyväs­ky­lästä, perhe- tai muista syistä.

UPM, HÄIRIKÖINNIN KUNINGAS

Hyväksi hiottu muutos­pa­ketti ei poista vaneri­teh­taa­laisten tavatonta petty­mystä UPM:n toimin­taan. UPM Plywoodin liike­toi­min­ta­joh­taja Mika Sillanpää on puhunut ”työmark­ki­na­häi­riöistä” yhtenä tausta­syynä Jyväs­kylän tehtaan sulke­mi­seen viitaten työnte­ki­jä­puo­leen, vaikka UPM on ollut ajamassa Metsä­teol­li­suus ry:n kovaa linjaa. Työnan­ta­ja­puoli esimer­kiksi esti työnte­ki­jöitä tekemästä töitä viime vuoden tes-neuvot­te­lujen aikaan kuuden päivän työsulullaan.

– UPM on itse ollut työmark­ki­noiden häirikkö isoim­masta päästä. Sen toiminnan takia Teolli­suus­liitto on joutunut puolus­ta­maan työnte­ki­jöiden oikeuksia. Meitä Jyväs­kylän vaneri­teh­taalla käyte­tään nyt sijais­kär­si­jöinä, kun Teolli­suus­lii­tolle halutaan antaa näpäytys.

– UPM:n ylimmälle johdolle työn teettä­minen halvem­malla olisi muka avain kannat­ta­vuu­teen. Tähtäi­messä on ollut jo pitkään ³⁄₇:n eli keskey­ty­mä­töntä kolmi­vuo­ro­työtä tekevien työnte­ki­jöiden palkkojen alenta­minen, Kemiläinen toteaa miljar­di­voit­toja tahkoavan konsernin suhtau­tu­mi­sesta suoma­lai­seen sopimusyhteiskuntaan.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN