NÄKIJÄ: Jouni Gustafsson: ”Työttömien palvelu kunnia-asiaksi”

”Kaipaan kovasti julkisiin työvoimapalveluihin palveluasennetta”, sanoo työttömien aseman parantamiseksi työtä tekevä Tatsin toiminnanjohtaja Jouni Gustafsson.

JOUNI GUSTAFSSON Toiminut vuodesta 2007 Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys TATSIn toiminnanjohtajana. Gustafsson on aikaisemmin työskennellyt mm. Kiljavan opiston ETMO – Monikulttuurisuus voimavarana työyhteisössä -projektin koordinaattorina. www.tatsi.fi

”Korona toi lomautuksen tai työttömyyden satojen tuhansien elämään yhtäkkiä. Siihen pitää vastata nopeasti. Mutta muistetaan myös ne, jotka ovat olleet jo ennen koronaa työttöminä, jopa pitkäaikaistyöttöminä, tai nuoret, jotka eivät koskaan ole päässeet työelämään. Heillä on suuri riski jäädä koronan jälkeen paremmin työllistyvien jalkoihin.

Jouni Gustafsson on seurannut työttömien aseman kehitystä 13 vuotta. Hänen mukaansa työttömyysturvajärjestelmään on rakennettu epäluottamuksen ilmapiiri, joka vieläkin näkyy palvelussa.

– Tärkeintä on ollut valvoa työtöntä, ettei hän käytä väärin työttömyysturvaa. Työvoimapalveluissakin on ollut tärkeämpää valvonta kuin työttömän palveleminen.

– Surullista on se, että palveluilta on vähennetty resursseja. Varmasti ei ole yksittäisten työkkärin ihmisten vika, että he eivät pysty palvelemaan. Heillä vain ei ole aikaa eikä resursseja auttaa.

– Toivon työttömien kanssa työskenteleville, että heille olisi kunnia-asia palvella työtöntä parhaalla mahdollisella tavalla.

Gustafssonin mielestä ihmisten vuorovaikutus kannattaa mieluummin rakentaa luottamuksen kuin epäluottamuksen varaan.

– Aina löytyy niitä, jotka käyttävät järjestelmää väärin, mutta he ovat äärettömän pieni joukko, eikä koko järjestelmää pidä rakentaa sen pohjalle.

Gustafssonin mukaan epäluottamuksen idealle ja politiikalle on rakennettu aktiivimalleja ja muita samankaltaisia järjestelmiä.

– Toivottavasti nykyinen hallitus keskittyy siihen, miten työttömiä pystytään auttamaan ja palvelemaan. Pelkään, että vanha asenne on niin syvälle iskostunut, että jos homma ei heti lähde toimimaan, ruvetaan jälleen asettamaan sanktioita.

Toivottavasti hallitus keskittyy työttömien auttamiseen.

”KAIKKI MUUT TUNTUVAT TIETÄVÄN PAREMMIN”

– Lehtiä lukiessa on tuntunut, että työttömien asioista tietävät muut paremmin kuin työttömät itse. Liikepankkien johtokunnan jäsenet Ruotsista huutelevat, että miksi työttömät eivät mene töihin!

Gustafsson haluavaa nostaa työttömien oman äänen nykyistä paremmin esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa.

– Sitä ei hirveästi kuulu. Mutta säännöllisesti tulee uutisointeja, joissa yrittäjä avautuu, hänellä olevan avoimia työpaikkoja, mutta ei yhtään hakijaa. Saadaan synnytettyä fiilistä, että työttömät ovat laiskoja ja työtä vieroksuvia.

– Tällaisilla uutisilla saadaan aikaan mielikuva, että meillä on liian hyvä sosiaali- ja työttömyysturva, ja työttömiä eivät työt kiinnosta. Näen, että tällä toiminnalla on päämäärä. Kun tarpeeksi kauan toitotetaan, saadaan ihmisten mieli kääntymään.

Gustafsson ei hyväksy työttömiä syyllistävää ajattelua. Täyttämättömien työpaikkojen taustalta löytyy yleensä muu syy kuin työttömän haluttomuus ottaa työtä vastaan.

– Johtuu esimerkiksi työolosuhteista tai huonosta johtamisesta, että jollekin alalle tai työpaikkaan ei saada tekijöitä. Lähtökohtaisesti kaikki ihmiset varmaan haluavat kelpo toimeentulon ja työtä, jossa pääsee toteuttamaan itseään. Kun työttömiltä kysyy, mitä he tarvitsevat, niin he sanovat, että työtä.

– Monilla aloilla on sekä työvoimapulaa että työttömyyttä. Työn ja tekijöiden kohtaamattomuus johtuu usein koulutuspoliittisista ongelmista. Joillekin aloille ei ole koulutettu tarpeeksi väkeä, alat eivät ole olleet houkuttelevia. Pitää miettiä, mistä se johtuu. Jos esimerkiksi palvelualalla ei ole tarpeeksi tekijöitä, ovatko siellä palkat ja palkkiot riittävät työhön nähden?

Työttömien omaa ääntä yhteiskunnassa on tärkeää vahvistaa.

TYÖTTÖMYYDEN VOI KÄYTTÄÄ TEHOKKAASTI

Gustafssonin mukaan jotkut mieltävät työttömyyden toimettomuutena.

– Mutta ei se sitä tarkoita. Osa työttömistä on aktiivisia esimerkiksi vapaaehtoistyössä, kansalaistoiminnassa, harrastustoiminnassa tai oman hyvinvointinsa kehittämisessä. Työttömyyden aikaa voi käyttää tehokkaasti. Mutta valitettavasti osa, ja ehkä isompi osa miehistä, jää paikalleen. He tekevät sen välttämättömän, mitä pitää, eikä paljon muuta.

Pieni osa on saattanut hänen mukaansa lannistua toistuvien työelämässä tai työnhaussa koettujen pettymysten takia. He ovat menettäneet intonsa hakea töitä ja alistuvat osaansa. Kyse ei ole kuitenkaan enemmistöstä.

– Suurin osa haluaa maksaa vuokransa, elättää lapsensa ja elää aktiivista elämää. Se vaatii rahaa. Työttömiä ei voi kohdella yhtenä ryhmänä, vaan heissä on ihmisiä laidasta laitaan. Erilaisia räätälöityjä juttuja pitää olla tarjolla.

MONESTI HEIKOIMMASSA ASEMASSA MIEHET

Gustafsson kantaa erityistä huolta miesten työttömyydestä.

– Heillä työttömyyden aiheuttamat ongelmat ovat todistetusti syvempiä kuin naisilla. Miehillä ei ole väyliä purkaa pahaa oloa ja kysellä apua. Perinteisiä keinoja ovat alkoholi tai vastaavat, ja se ei ole viisasta. Pitää löytää miestyönäkökulma työttömyyden hoidossa.

Ongelmaan on tartuttu Tatsissa perustamalla miesten ryhmiä.

– Niissä on mukana myös meiltä työntekijöitä, jotta voimme omalla taidollamme yrittää vastata kysymyksiin. Ennen kaikkea on tärkeää, että ihmiset saisivat vertaistukea.

Työttömiä ei voi kohdella yhtenä ryhmänä.

TARVITAAN RINNALLAKULKIJOITA

Tatsi on ammattiyhdistysliikkeeseen kuuluvien työttömien palvelujärjestö, joka järjestää muun muassa koulutusta, kurssitusta ja hyvinvointilomia.

– Niissä on mahdollista saada tietoa elämänhallinnasta, työn hakemisesta, mutta tietysti myös virkistäytyä ja kohdata toisia ihmisiä. Meillä on muun muassa Teollisuusliiton työttömille nuorille hyvinvointijaksoja.

– Työttömät tarvitsevat, että joku ammattiliitosta tai ammattiosastosta kannustaa heitä. He kaipaavat kanssakulkijoita. Toivon, että he keskenäänkin jakavat kokemuksia siitä, miten pitää itsensä kunnossa niin fyysisesti kuin henkisesti työttömyyden kohdatessa.

”OIKEAA JA VAIKUTTAVAA TYÖTÄ”

– Olen aina halunnut tehdä töitä niiden hyväksi, joilla menee heikommin. Pidän tärkeänä työttömien edunvalvontaa. On tarpeen järjestää sellaista toimintaa, joka auttaa heitä työllistymään, eikä työttömyys aiheuta niin suurta vahinkoa, kuin se muuten saattaisi aiheuttaa, sanoo Gustafsson.

– Työtön on samalla lailla ihminen kuin muut ja tarvitsee palveluita, että pääsee töihin. Lisäksi hän tarvitsee henkisiä virikkeitä, että hän pysyy virkeänä, työnhakukykyisenä, voimissaan ja aktiivisena.

Gustafsson sanoo 13 vuoden työn työttömien kanssakulkijana antaneen mieleenpainuvia kokemuksia.

– Siksi tätä teen, kun olen nähnyt, että työ auttaa ihmisiä eteenpäin. Joskus joku nuorempi ihminen on sanonut, että nyt on eka kerta, kun joku kuuntelee. Se on hieno asia. Ihminen jaksaa jatkaa, kun tuntee tekevänsä jotain oikeaa ja vaikuttavaa työtä.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT KITI HAILA