Tupakointi vaarantaa koko maapallon terveyden – köyhdyttää viljelijät ja maan, jättää jälkeensä saasteita ja sairauksia

teollisuusliitto

Tiedämme, että tupakka on vaaraksi ihmisen terveydelle. Sitä ei monikaan tiedä, että tupakka on vaaraksi maapallon terveydelle. Tupakka köyhdyttää viljelijät ja viljellyn maan. Saasteet ja sairaudet jäävät kehittyviin maihin, satumaisen suuret voitot menevät teollisuusmaiden tupakkayhtiöille.

17.6.2020

”Kaikista kahvin ja teen kaltaisista, myyntiin viljellyistä kasveista tupakka eroaa kolmella ratkaisevalla tavalla. Ensinnäkin Virginia-tupakkalajin lehtien tuotanto vaatii valtaisat määrät polttopuuta, jota saadaan lähinnä metsiä hakkaamalla. Toiseksi tupakka on myrkyllinen kasvi aiheuttaen vakavan nikotiinimyrkytyksen tupakan viljelijöille ja tupakkapelloilla työskenteleville. Kolmanneksi tupakkaa viljellään, jotta siitä voidaan valmistaa riippuvuuden aiheuttavaa tuotetta, joka on äärimmäisen vaarallista sitä kuluttavan henkilön terveydelle.”

”Useimmiten viljelijät tai paikalliset taloudet eivät hyödy tupakan myynnistä, vaan hyödynsaajina ovat monikansalliset suuryritykset ihmisten hengen, elannon ja kehityksen kustannuksella.”

Lainaukset ovat peräisin kahdesta perusteellisesta tupakkaraportista, tekijöinä Maailman terveysjärjestö WHO ja saksalaisten kansalaisjärjestöjen ryhmä.

Suomen Ash ry on valtakunnallinen kansanterveysjärjestö ja tupakkapolitiikan asiantuntija. Näin toiminnanjohtaja Mervi Hara kertoo tupakasta kasvina:

– Tupakka on kasvina ravinnesyöppö, ja se köyhdyttää pellon nopeasti. Tupakalle joudutaan raivaamaan aina uusia peltoja metsiä kaatamalla, eikä tupakan köyhdyttämiä peltoja voida käyttää muiden kasvien viljelyyn. Puita hakataan myös tupakanlehtien kuivattamiseen ja niitä laatikoita varten, joita tarvitaan tupakanlehtien varastoimiseen ja kuljettamiseen. Metsäkato johtaa eroosioon ja lopulta aavikoitumiseen.

Yhteen tonniin kuivaa tupakkaa menee aina 7,8 tonnia puuta. Alhaisen ja keskitulon maissa joka vuosi arviolta 200 000 hehtaaria luonnonmetsiä raivataan tupakan viljelyyn ja tupakanlehtien kuivaamisprosesseihin. Yhden askin polttaminen päivässä merkitsee joka vuosi 24 puun hakkaamista.

Tupakan viljely on pääasiallinen metsäkadon syy esimerkiksi maailman suurimpiin tupakantuottajiin kuuluvissa Malawissa, Zimbabwessa ja Filippiineillä.

Malawi on yksi niistä köyhistä Afrikan maista, joissa metsiä kaadetaan tupakan kuivaamiseksi. Tupakkayhtiön naistyöntekijä on kuvattu Kasungun maakunnassa.

VELAN JA KÖYHYYDEN KIERRE

Tupakkayhtiöt kietovat maanviljelijäperheet sopimuksillaan köyhyyden kierteeseen.

– Tupakkayhtiö lainaa rahaa siemeniin, lannoitteisiin ja kasvismyrkkyihin. Kun muita ostajia ei tupakanlehdille ole, joutuu maanviljelijä myymään satonsa tupakkayhtiölle siihen hintaan, mitä tupakkayhtiö tarjoaa, Hara toteaa.

– Maanviljelijän on pakko ottaa uutta lainaa selviytyäkseen vanhasta. Tupakka vaatii erittäin herkkänä kasvina paljon työtä. Näin myös lapset joutuvat tekemään töitä pelloilla vanhempiensa kanssa, eivätkä he pääse kouluun. Kun kouluun ei pääse, köyhyyden kierre jatkuu sukupolvesta toiseen.

BAT:n eli British American Tobaccon tai Philip Morrisin tapaisten tupakkayhtiöiden väitteistä huolimatta tupakka ei tuo vaurautta viljelijöilleen tai sitä tuottaville valtioille. Suuri tupakantuottajamaa Tansania yhdessä jo mainittujen Malawin ja Zimbabwen kanssa kuuluvat maailman köyhimpiin maihin, joissa merkittävä osa väestöstä on aliravittua. Kymmenestä eniten tupakkaa tuottavasta maasta kaikkiaan kuudessa on sama tilanne.

Tupakkapelloilla työskentely aiheuttaa nikotiinimyrkytystä, sillä tupakanlehtien nikotiini imeytyy ihon kautta elimistöön.

– Nikotiinimyrkytyksen oireita ovat huimaus, oksentelu ja päänsärky, Hara kertoo.

Lapsityövoiman käyttö on hyvin yleistä. Malawissa arviolta 30 prosenttia tupakkatilojen työvoimasta on lapsia, jotkut heistä jopa vain 5-vuotiaita. Tupakanviljelijöiden lapset kärsivät muita useammin kasvun hidastumisesta.

MYRKKYJÄ MAISSA, MERISSÄ – JA IHMISISSÄ

Tupakasta on todettu, ettei se hyvin vaateliaana kasvina ole kovin yleinen luonnossa. Tämä on perussyy siihen, että tupakan viljelyssä käytetään isoja määriä keinotekoisia lannoitteita ja erilaisia tuholaismyrkkyjä. Nämä puolestaan saastuttavat ja köyhdyttävät maata myös tupakkatilojen ympäristössä. Tupakan viljeleminen aiheuttaa maaperän happamoitumista ja myrkyttymistä, samoin makeiden ja merivesien myrkyttymistä ja rehevöitymistä.

Tupakkaa viljelevät, köyhät ja kouluttamattomat pientilojen omistajat sen enempää kuin isompien tilojen työntekijät eivät useinkaan ole tietoisia maatalousmyrkkyjen vaarallisuudesta. Ja vaikka he olisivatkin, heillä ei ole välttämättä mahdollisuutta käyttää suojavarusteita työssään.

Hara huomauttaa, että tupakan viljelyssä käytetään monia Euroopan Unionin viljelymailla jo kiellettyjä tai käytöltään voimakkaasti rajoitettuja aineita, esimerkiksi karbamaatteja. Niiden vaikutus hermostoon on samanlainen kuin organofosfaateilla, joista pahin tunnetaan hermomyrkky sariinina.

Tupakkakasvin lehdistä imeytyy nikotiinia suoraan ihon kautta elimistöön aiheuttaen myrkytysoireita. Malawissa voi nähdä imeväisikäisiä lapsia keskellä myrkyllisiä tupakkaviljelyksiä, kun heidän äitinsä tekee pellolla töitä.

Suomalainen valvontaviranomainen Evira (nykyinen Ruokavirasto) on todennut: ”Organofosfaateilla on havaittu riittävästi haittavaikutuksia useimpien ryhmän aineiden poistamiseksi markkinoilta. Organofosfaatit ovat kuitenkin tehokkaita insektisidejä ja niiden käyttöön on olemassa suuri houkutus. Lisäksi monissa kehittyvissä maissa organofosfaatit ovat edelleen keskeisiä torjunta-aineita.” (Insektisidi tarkoittaa hyönteismyrkkyä.)

Myrkkyjen aiheuttamat sairastelut ovat yleisiä tupakkaviljelmillä, mistä seuraa myös mielenterveyden ongelmia. Esimerkiksi Brasilian suurissa tupakkamaakunnissa tupakanviljelijöiden on nähty ajautuvan itsemurhiin kemikaalimyrkytyksistä johtuvien psyykkisten ongelmien takia.

– Sairaudet kuormittavat kehittyvien maiden terveydenhuoltoa, eivätkä tupakkayhtiöt kanna mitään vastuuta tästä sairastelun taakasta, Hara huomauttaa.

”JÄLJELLE JÄÄ ELEFANTTIRUOHO…”

– Sambian eteläinen provinssi kuuluu aavikoitumisvyöhykkeeseen. Etelää kohti mentäessä metsän korkeus alenee metristä kahteen metriä jokaisella 100 kilometrillä. Maastopaloja on joka vuosi, eikä siinä sen jälkeen voi oikeastaan kasvaa mitään, lopulta jää jäljelle elefanttiruoho.

Näin kertoo kansainvälisen toiminnan asiantuntija Seppo Karppinen SASKista eli Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksesta. Tupakan viljely on eroosion ja aavikoitumisen suurin aiheuttaja. Karppisen kokemukset Sambiasta ovat 1990-luvun työmatkoilta toisen järjestön palveluksessa, mutta hänen lausuntonsa vahvistaa edelleen tuoreessa sähköpostihaastattelussa tuolloinen yhteistyökumppani, Emmanuel Mutamba. Nykyisin Mutamba on yksi Sambian Green Living Movement -kansalaisjärjestön johtajista.

– Sambiassa metsää hävitetään joka vuosi 276 000 hehtaaria. Suurimpana syynä on polttopuun tarve tupakanlehtien kuivaamiseen, Mutamba kertoo.

– Hallitus pitää tupakkayhtiöitä maan bruttokansantuotteen kasvattajina ja hyvinä veronmaksajina. Hallitus ei muista tupakanviljelyn ehkä synkintä puolta eli sitä, että lapset tekevät töitä tupakkapelloilla, mikä voi vaarantaa lasten terveyden. Sambian työlakeja on muutettava niin, että lapsityövoiman käytöstä tulee laissa rangaistava rikos, Mutamba vaatii.

Valistuskampanjoilla pitäisi etenkin nuoret sambialaiset saada tajuamaan tupakoinnin terveysvaarat. Näin maan oma savukkeiden kulutus ja samalla tupakanviljely saataisiin vähenemään. Tupakanviljelijöille pitäisi Mutamban mielestä puolestaan antaa sellaista taloudellista tukea, että he voivat siirtyä nikotiinin tuotannosta ravinnon tuotantoon.

Tupakan maailmanlaajuisen toimitusketjun vuosittaiset massavirrat. *M = 1 000 000, **P = 1 000 000 000 000 000, ***biljoona = 1 000 000 000 000 / LÄHDE Maailman terveysjärjestö WHO 2018

TUPAKKA SAASTUTTAA LÄNSIMAISSAKIN

Tupakantumpeissa on muovia ja myrkyllisiä kemikaaleja, kuten kadmiumia, arsenikkia ja lyijyä. Luontoon heitetyt tumpit eivät maadu. Niiden sisältämät myrkyt kulkeutuvat lopulta vesistöihin ja maaperään, ja planktonia syövien eliöiden kautta ravintoketjuja pitkin eläimiin ja ihmisiin.

Maailmanlaajuisesti tupakantumppeja heitetään pois 4,5 biljoonaa kappaletta. Suomessa tupakantumppeja syntyy vuosittain noin 3 miljardia kappaletta. Suomalaisten merenrantojen ja kansallispuistojen yleisin roska on tupakantumppi.

– Vastuu haitoista kuuluu tupakkateollisuudelle, mutta nyt se vain kerää voitot. Jätelain vaarallisen jätteen määritelmä soveltuu tupakan tumppeihin, koska ne ovat terveydelle ja ympäristölle vaarallisia. Tumpit tulisi saada mukaan jätelain tuottajavastuun piiriin. Se velvoittaisi tupakkateollisuutta vastaamaan tumppien jätehuollosta, Hara sanoo.

Maailmanlaajuisesti tupakantumppeja heitetään pois 4,5 biljoonaa kappaletta. Suomessa syntyy vuosittain noin 3 miljardia tupakantumppia. Suomalaisten merenrantojen ja kansallispuistojen yleisin roska on tupakantumppi.

”VALHEEN MESENAATIT” TAAS ASIALLA

Suomalainen professori ja yhteiskuntavaikuttaja Heikki Hiilamo on nimittänyt tupakkayhtiöitä ”valheen mesenaateiksi” vuonna 2004 julkaistussa kirjassaan. Tupakkayhtiöt tiesivät jo 1950-luvun alussa, että niiden tuotteet eli savukkeet aiheuttavat syöpien ja sydän- ja verisuonitautien kaltaisia kohtalokkaita sairauksia. Tämän yhtiöt tunnustivat julkisesti vasta vuosikymmeniä myöhemmin pakon ja tuomioistuinten edessä.

Professori Erkki Aurejärvi on kertonut kirjoissaan seikkaperäisesti, miten tupakkayhtiöt ilmoittivat tupakasta johtuneiden sairauksien olevan, ei yhtiöiden, vaan tupakoitsijan vastuulla. Oikeudenkäynteihin ja niiden asiakirjoihin perustuvan Aurejärven päätelmän mukaan suomalaisissa oikeudenkäynneissä tupakkayhtiöt puolustivat itseään toistamalla toistamasta päästyään tupakoitsijalle: ”Et olisi uskonut meitä, me valehtelimme. Olisit uskonut lääkäreitä, he puhuivat totta.”

Lapset joutuvat tekemään töitä tupakkapelloilla monissa Afrikan maissa. Tämä kasteluvettä kantava poika on kuvattu Sambian Kamwisessa.

Tupakkayhtiöt liittävät mainonnassaan ja markkinoinnissaan savukkeet mielikuviin terveydestä, menestyksestä ja ylellisestä elämästä. Todellisuudessa pitäisi aina esittää kuvia keuhkosyöpäosastoista, happilaitteista ja sydäninfarktipotilaita hoitavista teho-osastoista.

Mainosmiljardeihin on varaa, sillä tupakanlehdistä maksetaan häviävän vähän kuten edellä on kuvattu. Savukkeiden kääriminen on taas täysin automatisoitua. Sekään ei siis maksa juuri mitään eikä työllistä juuri ketään. Näin BAT, Philip Morris tai esimerkiksi Japan Tobacco International kuuluvat maailman voitollisimpiin yrityksiin.

Tupakan polttaminen on saatu vähenemään teollisuusmaissa nimenomaan mainoskiellon ja tupakoinnin rajoittamisen ansiosta. Nyt yhtiöt laittavat panoksensa kehittyviin maihin laajentaakseen markkinoitaan.

SAMAT KONSTIT KÄYTÖSSÄ

– Tupakkayhtiöt käyttävät nyt samoja keinoja kehittyvissä maissa kuin mitä ne käyttivät aikoinaan länsimaissa, Suomessakin. Tupakkayhtiöt mainostavat nyt todella voimakkaasti savukkeita ja tupakkatuotteitaan liittäen ne rikkauteen, hyvinvointiin ja menestykseen, Hara kertoo.

– Tupakkateollisuus jakaa ilmaisia näytesavukkeita ja myy savukkeita yksitellen. Se voitelee poliitikkoja ja vastustaa kaikkia toimia, joilla tupakointia rajoitettaisiin. Ei ole niin pientä tai vaatimatonta valtiota, etteivät tupakkayhtiöt vastustaisi tupakkalakien säätämistä.

– Tupakkayhtiöt esiintyvät hyväntekijöinä. Ne saattavat lahjoittaa vaikkapa stipendejä jalkapallojoukkueelle, mutta samalla joukkue joutuu mainostamaan tupakkaa. Nikotiinipitoisuudet voivat olla savukkeissa todella korkeat, kun säätelyä ei ole, joten riippuvuus tupakasta voi syntyä hyvinkin nopeasti, Hara sanoo.

Esimerkiksi Kiinan valtionyhtiö China National Tobacco Corporation on lahjoittanut koulurakennuksia maanjäristyksen runtelemille alueille. Koulut on nimetty yhtiön tupakkamerkkien mukaan ja yhtiön nimi komeilee koulujen julkisivuissa tupakan mainostamiseksi.

Malawilainen tupakkayhtiön työntekijä pitää yllä tulta tupakanlehtien kuivatusprosessissa.

Suomen Ash ry:n toiminnanjohtaja suorastaan tuohtuu kuvaillessaan noita ”tupakkasusia lampaiden vaatteissa”. Erityisen luotaantyöntävää on mainonnan ja markkinoinnin kohdistaminen suoraan lapsiin.

– Lapset ja nuoret ovat äärimmäisen tärkeä kohderyhmä, sillä todella harva aloittaa tupakoinnin aikuisena, Hara huomauttaa.

Toinen tärkeä kohderyhmä kehittyvissä maissa ovat naiset, sillä miesten tupakointi on jo hyvin yleistä. Esimerkiksi Indonesiassa miehistä polttaa jopa 70 prosenttia, lajinsa maailmanennätys. Samalla viisi miesten johtavaa kuolinsyytä Indonesiassa liittyvät kaikki tupakkaan.

– Tupakka liitetään naisten emansipaatioon. Sinun mainostetaan olevan tupakoidessasi vapaa, villi ja menestyvä. Tupakka liitetään hoikkuuteen ja muotiin, ja tupakkamerkeillä voi olla samoja nimiä kuin suosituilla meikeillä ja vaatteilla.

– Naisten elämä on näissä maissa myös usein työntäyteistä. Tupakka liitetään omaan aikaan, taukoihin, jolloin voi lepuuttaa hermojaan.

MITÄ ON TEHTÄVISSÄ?

”Savukkeiden tuotannon ja kulutuksen vähentämisen ja lopulta loppumisen tulisi olla keskeinen osa strategioita, joilla pyritään saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet.”

Lainaus on aiemmin mainitusta WHO:n raportista. Tämä YK:n järjestö suosittelee myös kehittyvien maiden tupakanviljelijöiden tukemista, jotta he voisivat siirtyä ravintokasvien tuotantoon tupakan sijasta. Tupakoinnin torjuntaa koskevan WHO:n puitesopimuksen täytäntöönpano kaikissa maailman maissa olisi myös tavattoman tärkeää. Näin esimerkiksi kaiken tupakkamainonnan ja -markkinoinnin estäminen palvelisi niin terveys- kuin ympäristöongelmien poistamista.

Toiminnanjohtaja Hara ei halua syyllistää tupakoitsijoita.

– Kaikkein suurin syyllinen on tupakkateollisuus, ei kuluttaja. Tupakkateollisuus on koukuttanut tupakoitsijan nikotiiniin. Valtaosa tupakoitsijoista haluaisi lopettaa, mutta nikotiiniriippuvuus on vaikea voitettava.

Myös sambialainen Mutamba toivoo, että suomalaisillekin tupakoitsijoille kerrottaisiin paljon yleisemmin, että tapa on yhteyksissä suuriin ympäristöongelmiin kehittyvissä maissa.

SASKin Karppinen puolestaan arvioi, että ilman tupakan polton vähentymistä teollisuusmaissa tupakanviljelijöiden on vaikea siirtyä muihin tuotantokasveihin aivan kuten afganistanilaisten viljelijöiden on vaikea luopua unikon viljelystä. Tupakasta luopuminen olisi Karppisesta Suomessa kaikkein ”eettisin valinta”.

Lopetettuaan tupakan viljelyn pienviljelijät saivat koko maassa enemmän myyntiin muun muassa chiliä.

 

Varo valheita nuuskasta ja sähkötupakasta

Tupakkayhtiöt väittävät, että ne haluaisivat maailman siirtyvän ”savuttomuuteen”. Vakuuttavia todisteita siitä ei ole, että tupakkayhtiöt olisivat luopumassa nikotiinituotteittensa myynnistä. Päinvastoin, tupakkayhtiöt yrittävät avata markkinoita sähkötupakalle ja nuuskalle, koska tupakan polttaminen on saatu vähentymään länsimaissa.

Sähkötupakan pitkäaikaisia vaikutuksia ei vielä tunneta, mutta sähkösavukenesteistä on löydetty haitallisia aineita. Niitä kuumennettaessa esimerkiksi pieniä metallihiukkasia joutuu sähkötupakoitsijan keuhkoihin. Sähkötupakasta tupakoinnin lopettamisen apukeinona ei ole yksiselitteisiä todisteita. Siitä on todisteita, että huomattava osa sähkötupakan kokeilijoista jää käyttämään kumpaakin, mikä ei auta nikotiiniriippuvuuden voittamisessa. Yhdysvalloissa sähkötupakan nesteiden lisäaineena käytetty E-vitamiiniasetaatti on aiheuttanut vakavia keuhkokomplikaatioita, joihin on kuollut useita kymmeniä henkilöitä.

Savuttomiin tuotteisiin lukeutuvat myös erilaiset nuuskatuotteet, joista Suomessa tunnetaan parhaiten ruotsalainen nuuska. Usein nuuskasta nostetaan esiin sen haitat suun terveydelle, mutta se kuormittaa koko kehoa. Nuuskaaminen nostaa verenpainetta ja rasittaa sydäntä ja verenkiertoelimistön toimintaa. Se lisää riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen. Nuuska sisältää syöpävaarallisia aineita, ja nuuskaajilla on kohonnut riski sairastua useisiin syöpiin.

Nuuska on myös vahva nikotiinituote. Nikotiinin voidaan kokea piristävän ja auttavan keskittymään, mutta tupakoijilla aivojen tiedonkäsittelytoiminnot näyttävät heikkenevän muita nopeammin jo keski-iässä. Nuuskaamisen vaikutukset aivoterveyteen tunnetaan vasta heikosti.

Ruotsilla on ainoana EU-maana poikkeuslupa nuuskan myyntiin, eikä ruotsalaista nuuskaa saisi luvan mukaan markkinoida muihin EU-maihin. On kuitenkin merkkejä siitä, että Ruotsissa tuotetaan erityisesti Suomen markkinoille tarkoitettua, erittäin vahvaa nuuskaa eli hyvin nopeasti riippuvuuden aiheuttavaa nikotiinituotetta. Nuuska myös maustetaan erilaisilla makuaineilla, jotta nuuska saadaan vaikuttamaan muodikkaalta ja näin houkuttelemaan erityisesti nuoria käyttämään nuuskaa.

Nuuskaa, samoin kuin sähkötupakkaa, mainostetaan sosiaalisessa mediassa erilaisten some-vaikuttajien avulla. Kaikkien tupakkatuotteiden mainostaminen on kielletty niin Suomen kun EU:n lainsäädännössä, mutta asiaan on hyvin hankala puuttua. Tupakoinnin esittämistä ei ole kielletty, eikä mahdollisista tupakkayhtiöiden jakamista maksuista saada todisteita.

Tupakkayhtiöt hyödyntävät todellisten tavoitteidensa peittämiseksi entistä useammin kolmansia osapuolia, ennenkaikkea ”savuttomuutta” edistäviä tahoja, joiden alkuperäinen rahoitus on tullut tupakkayhtiöiltä. Suomessakin tiedotusvälineet ovat julkaisseet tupakkayhtiöiden edustajien ”mielipidekirjoituksia” savuttomuudesta. Todellisuudessa kirjoitukset ovat mainoksia yhtiöiden uusista, savuttomista tuotteista.

Lähde: THL:n asiantuntijan Hanna Ollilan haastattelu 16.4.2020

”Ruotsissa valmistetaan myös vahvaa nuuskaa, jota Ruotsissa käytetään vähän ja se on erityisesti suunnattu Suomen markkinoille. Koska Ruotsi ei ole pystynyt täyttämään nuuskan valmistukseen ja myyntiin liittyviä poikkeusluvan ehtoja, onko komissio valmis puuttumaan poikkeuslupaan?”
HEIDI HAUTALA Europarlamentaarikko, kirjallinen kysymys komissiolle 1.4.2020

 

APUA TUPAKOINNIN LOPETTAMISEEN:

www.stumppi.fi

 

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT MARCEL CROZET / YK:N KANSAINVÄLISEN TYÖJÄRJESTÖN ILO:N KUVA-ARKISTO

 

LÄHTEITÄ:

WHO FCTC* globaalien tutkimusten sarja. Tupakointi, Arvio tupakan koko tuotantoketjun globaalista ympäristöjalanjäljestä ja toimintalinjaukset sen pienentämiseksi. Imperial College London. Maailman terveysjärjestö 2018. *WHO:n tupakoinnin torjuntaa koskeva puitesopimus

Tobacco Discussion Papers. Tobacco: Antisocial, Unfair, Harmful to the Environment. Forum Umwelt und Entwicklung. Unfairtobacco.org. Brot für die Welt. Berlin, 2015.

A state of fear: Human rights abuses in North Carolina´s tobacco industry. Farm Labours Organizing Committee. Oxfam America 2011.

Erkki Aurejärvi: Erään murhan anatomia. Suomalainen tupakkatuomio. WSOY. Vantaa 2004.

Erkki Aurejärvi: Tupakkateollisuuden kuolemankauppiaat. Into kustannus. Riika 2012.

Heikki Hiilamo: Kieltämisen ammattilaiset. Tupakkayhtiöiden strategiat tupakkalainsäädännön estämiseksi Suomessa. Suomen Ash ry, Lääkärin sosiaalinen vastuu. Jyväskylä 2001.

Heikki Hiilamo: Valheen mesenaatit. Suomi tupakkateollisuuden manipuloiman lääketieteen näyttämönä. Suomen Ash ry. Lääkärin sosiaalinen vastuu. Helsinki 2004.

Hannu Vierola: Tupakka – miehen tietokirja. Terra Cognita. Helsinki 2004.

Rauno Lahtinen: Savun lumo. Atena. Jyväskylä 2007.

Silvy Peeters, Anna B. Gilmore: Understanding the emergence of the tobacco industry’s use of the term tobacco harm reduction in order to inform public health policy.

The Guardian: Tobacco: a deadly business

The Guardian: How children around the world are exposed to cigarette advertising

Ravinnon kasvinsuojeluainejäämät. Kumulatiivinen riskinarviointi. Eviran tutkimuksia 3/2010