Uutinen
KORONAKRIISI: Miten vaikutukset näkyivät toukokuussa? Teollisuusliiton sektorijohtajat kertovat
Teollisuusliiton sektorijohtajat kertovat, miten koronakriisin vaikutukset näkyivät sopimusaloilla toukokuussa.
5.6.2020
TEKNOLOGIASEKTORIN JYRKI VIRTANEN: ”YHTEYDENOTOT TAVANOMAISELLA TASOLLA”
TEKNOLOGIASEKTORILLA työpaikoilta tulee koronatilanteeseen liittyviä kysymyksiä liittoon enää vain yksittäin, kertoo sektorijohtaja Jyrki Virtanen.
– Puhelujen ja yhteydenottojen määrä on painunut normaalille tasolle.
Osassa yrityksiä palaillaan töihin. Osassa yrityksiä ollaan vasta menossa pohjalle. Nyt irtisanomisia on 6–7 prosentissa yrityksiä, mutta Teknologiateollisuuden toukokuun lopussa julkaisemat työnantajakyselyn tiedot ennustavat tilanteen huonontuvan.
– Vajaa 15 prosenttia yrityksistä ilmoittaa, että irtisanomisia on tulossa seuraavan kolmen kuukauden aikana, Virtanen toteaa.
Valtion yritystukien saaminen ei Virtasesta näytä vähentäneen irtisanomisaikeita, vaikka hänellä ei olekaan tietoja yksittäisten yritysten tukien käytöstä.
– Tuet eivät ole korjanneet tilannetta, ne on käytetty lähinnä toiminnan kehittämiseen.
Sektorijohtaja toteaa, että viranomaisten kesäkuun 1. päivänä aloittama koronarajoitusten purku ei tämän hetken tietojen mukaan palauta välittömästi Teollisuusliiton toimintaa tavanomaisiin uomiinsa. Työpaikoilla ei käydä, eivätkä jäsenet pääse käymään liiton toimipisteissä ennen heinäkuun loppua. Apua ja tukea kyllä saa, eli yhteydet toimivat etänä ja puhelimitse, Virtanen kuitenkin muistuttaa.
KEMIAN SEKTORIN TONI LAIHO: ”PAHIN RUUHKA PURETTU”
KEMIAN SEKTORILLA koronaepidemian aiheuttama pahin yt-neuvottelujen ja tuotantojärjestelyjen ruuhka on saatu purettua, kertoo sektorijohtaja Toni Laiho.
– Siltä näyttää, että ne koronakriisin ensi vaiheen toimenpiteet on tehty, mitä työnantajien puolelta on ylipäätään oltu tekemässä. Isoja muutoksia ei ole enää viime viikkojen aikana tapahtunut. Osa tehtaista rullaa kovaa ja osa hiljentää.
– Alkava kesä vaikuttaa hieman tähän kuvioon. Tuotantoa tehdään kesällä, mutta jonkin verran hiljenee. Tasaista on. Se on yleiskuva, Laiho tiivistää.
Laihon mukaan tuotannon järjestelyjä on kemian sektorin koko laajuudessa tehty valtava määrä.
– Koronavirus on edelleen olemassa, ja tuotantoja joudutaan sen takia ohjailemaan monella eri tavalla, esimerkiksi työaikoihin ja vuoronvaihtoihin liittyen.
– Käytännön toimia viruksen leviämisen estämiseksi ja henkilöstön terveenä pitämiseksi on tehty todella paljon. Tehtaisiin esimerkiksi mennään joltain puolelta sisään ja tullaan toiselta puolelta ulos, jolloin vuorojen välillä ei tule yhteentörmäyksiä.
Jos koronakriisi pitkittyy, merkitsee se kemianteollisuudelle Laihon arvion mukaan kovia aikoja.
– Toistaiseksi on erinäisin toimenpitein jotenkin pärjäilty, mutta tilanne on vaikea. Jos vienti sakkaa pahasti, niin siinä on katastrofin ainekset.
– Juuri nyt olemme vaiheessa, jossa katsomme miten tilanne kehittyy. Pyrimme yhdessä työnantajien kanssa edelleen etsimään ratkaisuja, joilla pärjätään puolin ja toisin, Laiho sanoo.
PUUTUOTESEKTORIN JYRKI ALAPARTANEN: ”KOHTUULLISEN RAUHALLINEN JA ODOTTAVA”
Puutuotesektorilla tilanne on kohtuullisen rauhallinen ja odottava, kuvailee Teollisuusliiton sektorijohtaja Jyrki Alapartanen. Kesälomakauden jälkeen nähtäneen paremmin, kuinka kovalla voimalla kysyntälama Euroopasta ja muualta maailmasta iskee.
– Molemmilla pääsopimusaloilla, eli mekaanisessa metsäteollisuudessa ja puusepänteollisuudessa, yt-neuvottelujen ja lomautusten määrä kasvaa hiljalleen, mutta määrä ei ole vielä iso, Alapartanen kertoo.
– Vaneritehtaista ensimmäisenä Savonlinnan UPM:llä käytiin yt-neuvottelut toukokuun lopulla, ja tuloksena siellä on lyhennettyä työviikkoa ja useampia lomautusmalleja. Muuten vaneritehtaissa toistaiseksi työllisyys pitää.
– Sahoilla tilanne on kaksijakoinen. Toisilla töitä on paljon, toisilla taas on tuotannollisia ongelmia. Puusepänteollisuudessa on jo nähty toimialan kokoon nähden suurempia lomautuksia, mutta sielläkin tilanne on rauhoittunut. Toivottavasti rakentaminen pitää yllä kysyntää, Alapartanen sanoo.
Tavallisesti puutuotesektorilla tehdään kesäkaudella töitä koneet kuumina, joten eron normaalin vuoteen kuitenkin huomaa. Alapartasen mukaan moneen muuhun alaan verrattuna puutuotesektorin tilanne on vielä varsin siedettävä.
– Toivoa voi, että kun Euroopassa yhteiskuntia avataan uudelleen, niin siitä syntyisi töitä. Pelko kuitenkin on, että tuotanto ja työllisyys tulevat tästä vielä heikkenemään. Toivottavasti ei kuitenkaan niin pahasti kuin ennustetaan, Alapartanen sanoo.
Vientimarkkinoiden lisäksi toinen puoli puutuotesektorin markkinoista riippuu kotimaisesta kysynnästä, joka kevään aikana on Alapartasen mukaan ollut kohtuullisen hyvä.
– Toivotaan, että korona alkaa olla tässä maassa voitettu, jotta saataisiin yhteiskunta pyörimään taas normaalisti. Maan hallituksen lisätalousarvio tukee hyvin sektorin työllisyyttä satsauksina rakentamiseen ja infraan, sekä osaltaan huolehtii julkishallinnon tehtävästä luoda edellytyksiä uudistuvalle metsätaloudelle. Tämä satsaus luo toivoa paremmasta. Nyt pitäisi hillitä kohtuuttomia irtisanomisia ja tehtaiden lakkauttamisia.
ERITYISALOJEN SEKTORIN MARKO ROSQVIST: ”AUKEAMINEN AUTTAA”
ERITYISALOJEN SEKTORILLA media- ja painoala, tekstiilihuoltoala ja tekstiili- ja muotiala ovat edelleen kolme eniten koronan takia kärsinyttä alaa, sanoo sektorijohtaja Marko Rosqvist. Joukossa on myönteisiä poikkeuksia.
– Mainos- ja painoalalla menee hyvin muun muassa yrityksillä, jotka painavat elintarvikepakkauksia. Pidän jollain lailla yllättävänä sitä, että kun media- ja painoala sakkasi, se ei kuitenkaan vaikuttanut niin vahvasti jakeluun. Sanomalehdet jaetaan normaalilla tavalla, ehkä vähän vähemmän jaetaan mainospostia.
Monella sektorin sopimusalalla häämöttää jo valoa tunnelin päässä.
– Kun ravintolat ja laivaliikenne aukesivat, tulee hotelli- ja laivapyykkiä. Kaikki vaikuttaa vähän kaikkeen. Varmasti tekstiilihuoltoalakin alkaa elpyä.
Painoalalla on nähty yksi konkurssi, mutta se ei johtunut koronasta.
– Alalla on vähemmän töitä ja työntekijöitä on lomautettuna. Yritykset säästävät mainoskuluissa. Korona on pienentänyt markkinoita. Mutta kaupat ovat auki, ja sitäkin kautta alan tilanne näyttää valoisammalta, kun Suomi aukeaa.
Metsäalalla työllisyys on hyvä.
– Taimia on istutettu niin paljon kuin on keretty. Yllättävän hyvin menee myös metsäteollisuudella, ja se heijastuu metsäkonealaan. Jonkin verran on korjuuta. Tavallaan yllättävä oli Hämeenlinnan tilanne, jossa yhtäkkiä vähentyi tarve puunkorjuulle. Se näyttäisi poikkeustapaukselta.
Myös maatalousala vaikuttaa Rosqvistin mukaan selviytyvän kesän haasteista.
– Sadonkorjuu näyttäisi olevan turvattu, osin kotimaisin voimin.
TEKSTI JARI ISOKORPI, ASKO-MATTI KOSKELAINEN, PETTERI RAITO JA SUVI SAJANIEMI
KUVAT KITI HAILA
