Anu-Hanna Anttila: Korona-aikana kasvaa outoja hedelmiä

Puutarhureilla on tapana laittaa täällä pohjolassa kasveja esikasvatukseen keväällä. Kun kelit lämpenevät, taimia karaistaan ja sitten istutetaan ulos. Milloin, sen tarhuri tietää kokemuksesta: ei ennen kuin yöpakkaset väistyvät. Muuten kylmä puraisee niistä hauraimpia.

Koronaepidemia on toiminut kuin halla, joka ilmaantuu ennusteen mukaan, mutta on silti paikallisesti hallitsematon. Suomessa valmiudet kohdata näkymätön vihollinen on kuitenkin ollut hyvä. Keskiverto suomalainen on voinut kaikin puolin hyvin. Muutkin kuin terveydelliset ja taloudelliset tekijät ovat suitsineet epidemian etenemistä Suomessa. Tapana kun on, että sääntöjä totellaan ja tätä vahditaan. Lisäksi asutus on harvaa ja asuminen väljää. Peräti 44 prosenttia suomalaista asuu yksin.

Harjaantunut puutarhuri tietää, ettei kaikkia kasveja ole fiksua kasvattaa, saati syödä mitä tahansa. Pandemioiden lähteinä ovat olleet kanojen ja sikojen lisäksi lepakot, jotka lepäävät pää alaspäin puissa näyttäen oudoilta hedelmiltä. Näiden hedelmälepakoiden yhdyskunnissa yksilöitä voi olla jopa miljoonia, joten niissä virukset vaihtavat isäntää vikkelään.

Pahiten pandemia on kohdellut tiiviisti asuvia, sairaita, ikääntyneitä, köyhiä, kodittomia ja muita heikompiosaisia.

New Yorkista, Barcelonasta ja muistakin maailman suurkaupungeista on kuultu päivittäin suru-uutisia. Jatkuvassa altistuksessa ovat olleet he, jotka ovat jatkaneet ensiarvoisen tärkeää työtään epidemiaan liittyen tai yhteiskunnan muiden keskeisten toimintojen parissa.

Pandemia on tehnyt näkyväksi myös Etelä-Euroopan puutarhoilla pilkkapalkalla työskentelevien siirtotyöläisten työn, kun se jää tekemättä. Sadonkorjuu on koittanut, mutta Afrikan ja Itä-Euroopan maista ei ole ollut pääsyä tiluksille. Joten ilman kausityöntekijöitä hedelmät mätänevät puihin ja vihannekset maahan. Sama asetelma on valtameren toisella puolen. Etelä- ja Väli-Amerikasta ei kausityövoima pääse töihin pohjoisen viljelyksille.

Outoja hedelmiä on sadoksi tarjolla maatalouden lisäksi muillakin aloilla.

Korona-aikana teollisuustuotannossa logistiikkaketjut ovat takkuilleet tai katkenneet. Sen vuoksi ei raaka-aineita, osia tai tavaroita ole saatu kuljetettua tuotantolaitoksiin, vaan toimintoja on jouduttu pysäyttämään. Ongelmissa ovat olleet muutkin kuin taloutensa ja tuotteittensa kysynnän osalta heikoimmat yritykset. Nimittäin tilauskirjat eivät ole täyttyneet monessakaan tehtaassa tai pajassa kevään aikana. Edessä voi olla ankara syksy.

Kouliintunut puutarhuri kuitenkin tietää, että oikea-aikainen talouden elvytys toimii kuin orgaaninen lannoite: yritykset saavat lisävoimaa ja voimistuvat. Se kantaa yli kaikkein pahimman ja pitää tuotannon käynnissä, silloinkin vaikka toimintaa joudutaan karsimaan tai hidastamaan. Fiksu tarhuri myös osaa korjata satonsa oikeaan aikaan: ei liian aikaisin tai myöhään. Sillä oudoille hedelmille ei ole markkinoita. Niitä ei halua syödä kukaan.

ANU-HANNA ANTTILA
Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö

KUVA KITI HAILA 

Teollisuusliiton uusi toimialakatsaus 2020 löytyy täältä