KORONAKRIISI: Miten vaikutukset näkyivät huhtikuussa? Teollisuusliiton sektorijohtajat kertovat

teollisuusliitto

Teollisuusliiton sektorijohtajat kertovat, miten koronakriisin vaikutukset näkyivät sopimusaloilla huhtikuussa.

14.5.2020

TEKNOLOGIASEKTORIN JYRKI VIRTANEN: ”YRITYKSISSÄ OSAAMATTOMUUTTA YT-NEUVOTTELUISSA”

Jyrki Virtanen

TEKNOLOGIASEKTORILLA on ollut havaittavissa koronatilanteen tahallista tai tahatonta, mutta joka tapauksessa lainvastaista hyväksikäyttöä, kuvaa teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen.

– Näitä tapauksia on tullut vastaan, että yhteistoimintaneuvotteluja on käyty niin sanotusti varastoon. Sitten on kuviteltu, että sen jälkeen voidaan työntekijöitä lomauttaa pitkin vuotta, jos työt mahdollisesti vähentyvät. On totta, että yritys voi aina toki käydä yt-neuvottelut. Mutta neuvottelujen lopputulema ei voi olla lomautus, jos lomautusperustetta ei vielä ole olemassa. Lain mukaan lomauttaa voi vain tietyissä, perustelluissa tilanteissa.

– Isoissakin yrityksissä on ollut osaamattomuutta yt-neuvotteluissa, varsinkin jos ringissä ovat olleet uudet ihmiset.

– Työntekijäporukan kannalta tämä on tietysti roikkumista löysässä hirressä, Virtanen paheksuu.

Työntekijä, jolla on koko ajan pelko päällä mahdollisesta lomautuksesta, ei ole yritykselle se paras ja tehokkain työntekijä.

– Meidän pääluottamusmiehemme toimivat kyllä vastuullisesti ja ymmärtävät koronatilanteen vakavuuden. Yritystenkin tulee noudattaa yt-neuvotteluissa lain säädöksiä, Virtanen opastaa työnantajapuolen neuvottelijoita yhteisen edun nimessä.

Sektorijohtaja toteaa, että koronasta johtuva tilanne teknologiayrityksissä ei ole vielä mitenkään katastrofaalinen. Irtisanomisia ei paljoa ole, ja yrityksistä 10–15 prosentissa on lomautuksia. Yleiskuvana on se, että useissa yrityksissä tuotanto pyörii lähes normaalisti. Edunvalvonnan päivystysnumeroon tulee nyt tavanomainen määrä soittoja kahden–kolmen viikon puhelupiikin jälkeen.

– Mutta tämä ala on jälkireagoiva. Negatiiviset vaikutukset tulevat näkyviin pahimmin viimeistään syksyllä. Seisahdus voi olla lyhytkin, mutta vaikutusten keston pituutta voi tässä vaiheessa vain arvailla.

Uutisotsikoihin nousseita yritystukia ei Virtanen halua sen suuremmin kommentoida. Hänestä hallitus ei saisi kuitenkaan unohtaa työntekijöitä, vaikka jotain pientä hyvää, kuten omavastuun poisto työttömyyskorvauksesta, on saatukin.

– Onko tavallisten työntekijöiden tukemisen muotoja edes mietitty? Pitäisi huolehtia siitä, että pienipalkkaisilla ihmisillä ei olisi koronan jälkeen liian vaikeaa, etteivät he esimerkiksi joutuisi turvautumaan pikavippeihin toimeentulonsa turvaamiseksi. Jotkut järjestöt antavat ruoka-apua, pankit suhtautuvat myötämielisesti lainojen lyhennysvapaisiin, eivätkä monet kunnat peri lasten hoitomaksuja. Maan hallitus on ollut huolissaan yritysten pärjäämisestä koronakriisin aikana ja sen jälkeen, tämä on tietysti erittäin tärkeää. Toivoisin näkeväni hallitukselta niitäkin toimia, joilla autettaisiin työntekijöitä, joiden elämään koronakriisi iskee kaikkein rajuimmin.

 

KEMIAN SEKTORIN TONI LAIHO: ”KRIISI JAKAA YRITYKSET”

Toni Laiho

KEMIAN SEKTORILLA koronakriisin kielteiset vaikutukset tuntuvat voimakkaimmin autoalalla.

– Suurin osa kemian sektorin yt-neuvotteluista ja lomautuksista on tähän mennessä kohdistunut autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan sopimusalaan. Sopimusala on jäsenmäärällä mitattuna kemian sektorin suurin. Ihmiset eivät ymmärrettävistä syistä liiku, jolloin autojen korjaustarvekin vähentyy. Myös innostus autokauppojen tekoon hiipuu koronakriisin seurauksena, sektorijohtaja Toni Laiho toteaa.

Sitä vastoin kemian tehtaat, lääketeollisuus, elintarvikepakkaus- ja eräät muovituotealan yritykset ovat Laihon mukaan pärjänneet olosuhteisiin nähden verrattain hyvin.

– Joidenkin yritysten tuotanto kasvaa. Ilmiö näkyy lähinnä pakkausalalla sekä lääke- ja kemikaalivalmistajien joukossa. Siellä tehdään uusia työaikajärjestelyjä ja palkataan jopa lisää väkeä kriisistä johtuvan tuotannon kiihtyessä. Olemme päässeet ratkaisemaan positiivisiakin ongelmia.

Yleinen trendi viime viikkoina on ollut yt-neuvottelujen lisääntyminen. Samankaltainen kehityssuunta jatkuu Laihon mukaan kemian sektorilla edelleen.

– Jos tämä pitkittyy syksyyn ja sitä edemmäs, niin se on meille tosi vaikea paikka. Toivotaan kuitenkin, että kaikilla osapuolilla pysyy maltti ja tehdään järkeviä ratkaisuja, ei hätiköityjä tai liian raskaita päätöksiä puoleen tai toiseen.

– Ymmärrämme hyvin, että hätä on yrityksillä suuri ja ennustettavuus tulevasta on poikkeuksellisen huono. Teemme tiivistä yhteistyötä työnantajien kanssa, ja yhdessä yritämme reagoida syntyviin tilanteisiin niin paljon kuin se on mahdollista.

– Pitkä marssi on edessä, mutta kimpassa tämä pitää vetää läpi. Yhdessä tästä selvitään, Laiho tiivistää.

 

PUUTUOTESEKTORIN JYRKI ALAPARTANEN: ”TODELLISET ONGELMAT VASTA EDESSÄPÄIN”

Jyrki Alapartanen

PUUTUOTESEKTORILLA työllisyys säilyi huhtikuussa koronakriisistä huolimatta vielä kohtuullisen hyvänä, kuvailee Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen.

– Puutuoteteollisuudessa tämä lienee vasta alkusoittoa. Vaikeudet ovat vielä edessäpäin, ensi syksynä ja talvena.

Puutuoteteollisuuden tavallisessakin vuosisyklissä yrityksillä on vähiten kysyntää talviaikaan. Koronakriisi todennäköisesti lisää ongelmia.

– Ennuste on, että ainakin 60 prosentilla puutuotesektorin yrityksistä tulee olemaan ongelmia.

Puutuotesektorin vientiteollisuuden tilanne näyttää Alapartasen mukaan toistaiseksi siedettävältä. Mekaanisessa metsäteollisuudessa yli 60 prosenttia tuotannosta suuntautuu vientiin.

– Vaneripuolella näyttää vielä toistaiseksi hyvältä, sahapuolella on pieniä merkkejä kysynnän hidastumisesta, viilupuolella on käynnistetty ensimmäisiä yt-prosesseja. Jos muualla Euroopassa suunnitelmien mukaan avataan koronarajoituksia lähiaikoina, se saattaa kantaa hyvää työllisyyttä ainakin kesän yli.

– Valitettavaa on, että joissain yrityksissä on käynnistetty ennakoivia yt-prosesseja, vaikka todellista lomauttamistarvetta ei voida kohdentaa. Lomauttamisen peruste ja lomautusajankohta tulee yhteistoimintaneuvotteluiden päätteeksi pystyä toteamaan, ja vain näin lomautusilmoitukset voidaan laillisesti antaa.

Puusepänteollisuus on enemmän riippuvainen kotimaan markkinoista, ja sen osalta tilanne on Alapartasen mukaan vaikeampi.

Puutuoteteollisuus ry:n huhtikuussa tekemän kotimarkkinateollisuudessa toimivien yritysten kyselyn mukaan lähes puolet vastanneista yrityksistä on jo lomauttanut tai valmistautui lomauttamaan henkilöstöä lähikuukausina. Yli puolet yrityksistä arvioi tilanteen vain heikkenevän seuraavan kolmen kuukauden aikana. Ehdottomasti suurimpana ongelmana yritykset pitivät kysynnän heikentymistä olennaisesti.

– Voi olla, että kauppoja ei syksyksi vaan synny, Alapartanen tiivistää.

 

ERITYISALOJEN SEKTORIN MARKO ROSQVIST: ”KOVIN ISKU VIESTINTÄALALLE”

Marko Rosqvist

ERITYISALOJEN SEKTORILLA koronakriisi on aiheuttanut eniten lomautuksia viestintätaustaisilla aloilla.

– Noin 60 yritystä on yt-neuvottelujen piirissä media-, paino- ja viestintäaloilla. Print&Media -lehden kyselyn mukaan 48 prosenttia on saanut yyteet päätökseen ja 31 prosentissa ne ovat käynnistymässä, kertoo sektorin johtaja Marko Rosqvist.

Työn katoaminen viestinnästä uhkaa myös jakelua.

– On selvää, että jos ei paineta, niin kohta ei myöskään jaeta.

Kipeää kriisi tekee myös tekstiilihuoltoalalla.

– Hotelli-, ravintola- ja laivapyykki on pysähtynyt. Siellä on paljon lomautuksia ja yksi isompi irtisanomistapaus.

Yllättävää on Rosqvistin mukaan se, että metsäkonealalla on tullut sekä lomautuksia että irtisanomisia, jopa yksi 30 henkilön irtisanominen.

– Vaikka sukelletaan, irtisanomisten sijasta kannattaisi pitää maltti ja harkita esimerkiksi pitempää lomautusta.

Vähiten kriisi on vaikuttanut sektorin 16 sopimusalasta metsurien työhön.

– Metsätaimien istutuksessa on työvoimapulaa. Kuvittelisin, että sinnekin kotimaista työvoimaa ollaan saamassa, kun muuten kesätyö on aika lailla peruttu.

Maatalousalalle Ukrainasta saadaan vain 200 kesätyöntekijää aikaisempien vuosien tuhansien sijasta.

– Tämä tarkoittaa sitä, että se on hoidettava kotimaisella työvoimalla. Se on hyvä asia, mutta merkitsee sitä, että työntekijöiden perehdyttämiseen pitää varautua.

TEKSTI JARI ISOKORPI, ASKO-MATTI KOSKELAINEN, PETTERI RAITO JA SUVI SAJANIEMI
KUVAT KITI HAILA