Brasi­lian talous­re­formi ajaa ay-liikettä kehän nurkkaan – ”Työeh­tojen sopimi­sessa maa on palau­tettu viime vuosi­sadan alkuun”

Brasi­lian suurimman keskusam­mat­ti­jär­jestön CUTin pääma­jassa ei säästellä sanoja, kun arvioi­ta­vana on presi­dentti Jair Bolso­naron ensim­mäisen virka­vuoden saldo. Kymme­nien sääntelyä purka­vien lakieh­do­tusten lisäksi hallitus on viestit­tänyt, että palkatkin pitäisi voida sopia suoraan työntekijän ja työnan­tajan kesken ilman ammattiliittoa.

4.5.2020

CUTin päämajan seiniä São Paulon alakau­pun­gissa koris­tavat kuvat menneistä taiste­luista ja saavu­tuk­sista, joiden voimalla Brasi­lian ammat­tiyh­dis­tys­liike nousi maanosansa vahvim­maksi. Kolmen vuoden ajan noita saavu­tuksia on nyt purettu, ja ay-liike on ollut lähinnä iskuja vastaa­not­tava osapuoli.

CUTin kansain­vä­listen asioiden päällikkö Antonio Lisboa käyttää lähihis­to­riaa kerra­tes­saan usein sanoja golpe parla­men­tario, parla­men­taa­rinen vallan­kaap­paus. Se viittaa kiistel­tyyn tapaan, jolla työväen­puolue PT:tä edustanut presi­dentti Dilma Rousseff pantiin kongressin päätök­sellä viral­taan ja tilalle nostet­tiin hänen keskus­ta­oi­keis­to­lainen varapre­si­dent­tinsä Michel Temer.

Siitä alkoi ”moder­ni­soinnin” nimissä toteu­tettu radikaa­lien työre­for­mien sarja, jota Bolso­naron hallinto jatkaa – ja ahdistaa samalla ammat­tiyh­dis­tys­lii­kettä kehän nurkkaan.

PRESIDENTIN TARJOUS: VALITSE TYÖPAIKKA TAI IHMISOIKEUDET

Bolso­naron työmark­kina-ajattelua kuvaa Lisboan mielestä hyvin linjaus, jonka tämä esitti sekä vaali­kam­pan­jas­saan että pian valituksi tultuaan.

– Hän ilmoitti, että brasi­lia­laisten työnte­ki­jöiden täytyy tehdä valinta: halua­vatko he, että heillä on oikeuksia, vai että heillä on työpaikka – molempia ei brasi­lia­lai­silla yrityk­sillä ole mahdol­lista tarjota.

Ensi töikseen Bolso­naron hallinto lakkautti koko työmi­nis­te­riön ja siirsi työelä­mä­asiat talous­mi­nis­terin vastuulle. Kolmi­kan­tayh­teistyö käytän­nössä loppui, keskus­jär­jestöt ja valta­kun­nal­liset ammat­ti­liitot eli konfe­de­raa­tiot menet­tivät viral­liset vaikutuskanavansa.

– Siinä rikot­tiin jo kansain­vä­lisen työjär­jestön ILO:n yleis­so­pi­muksia, jotka Brasilia on allekir­joit­tanut, Lisboa huomauttaa.

Ammat­ti­lii­toille palle­aisku oli jo Temerin halli­tuksen toteut­tama lakisää­teisen ay-veron lakkautus. Verolla valtio keräsi ay-jäsen­maksut suoraan yrityk­siltä ja tilitti ne edelleen paikal­li­sille liitoille ja kansal­li­sille järjestöille.

Lakkautus niisti ay-liikkeen tuloista kerralla arviolta 80 prosenttia. Lukui­sien liittojen toiminta lamaantui käytän­nössä kokonaan. Iskulta säästyivät vain eräät São Paulon alueen metal­li­liitot ja pankkialan järjestöt, jotka olivat jo aiemmin hankkiu­tu­neet riippu­mat­to­miksi valtio­ve­toi­sesta jäsenmaksuperinnästä.

Moni myöntää joko julki­sesti tai epävi­ral­li­sesti, että Brasi­lian ay-liike ottaa nyt kanvee­sissa lukua. Lisboa vakuuttaa, että seuraa­vaan erään jo valmis­tau­du­taan, vaikka voimat eivät kenties riitä aiempien vuosien tapai­siin mielenilmauksiin.

Vetoa­vuksi loppu­vuoden kunnal­lis­vaa­li­kam­pan­jaan on kutsuttu myös vanki­lasta vapau­tunut entinen presi­dentti Luiz Inácio Lula da Silva, jota ay-liike oli tukemassa tämän kahdelle presidenttikaudelle.

LISÄÄ ERIARVOISUUTTA TYÖMARKKINOIDEN UUSJAOLLA

Miljoo­na­kau­pungin liiken­ne­ruuh­kassa uusi ja innova­tii­vinen alusta­ta­lous syöksäh­telee kuolemaa halvek­sien paketit mootto­ri­pyö­rien tavara­te­li­neillä. Palkan­saa­jien tutki­mus­lai­toksen DIEESEn pääma­jassa tiede­tään, että motolä­hetit ja muut alusta­ta­louden uuras­tajat ovat nyt Brasi­lian talouden nopeimmin kasvava alue.

Heitä on ehkä neljä miljoonaa, ehkä enemmän. Arviointi on vaikeaa, koska alusta­ta­lous kattaa jo lukemat­tomia ammat­teja raken­nus­työ­läi­sistä juris­teihin ja partureihin.

Monet eivät näy missään rekis­te­reissä ja ovat kaiken työaika- ja työsuo­je­lu­val­vonnan ulkopuo­lella, tutki­mus­koor­di­naat­tori Fausto Augusto Junior huomauttaa.

Brasi­lian sadasta miljoo­nasta työvoi­maan kuulu­vasta jo yli 40 prosenttia on epävi­ral­lisen talouden palveluksessa.

Viral­li­sesti työttö­minä on 12 miljoonaa, mutta työssä käyvis­täkin peräti 39 miljoonaa on vajaa­työl­lis­tet­tyjä, pätkä­töissä tai osa-aikaisia.

Hallitus perus­telee rajuja libera­li­soin­ti­toi­miaan tarpeella helpottaa uusien työpaik­kojen luomista.

DIEESEn tieto­ko­neissa raksut­tavat tilastot kertovat, että pääosa jätti­val­tion kansan­ta­lou­desta rämpii edelleen vuosia jatku­neen nolla­kasvun tuntumassa.

Teolli­suuden puolella sellu­teh­taat höyryävät täysillä, mutta esimer­kiksi mootto­ri­pyö­rien, autojen varao­sien ja kompo­nent­tien sekä kenkien vienti on romah­tanut naapu­rimaa Argen­tiinan talous­kriisin seurauksena.

Augusto Junior ei usko halli­tuksen talouslääkkeisiin.

– Arviolta 80 prosenttia uusista työpai­koista syntyy nyt epävi­ral­lisen talouden alueelle, joka on jo nyt talouden suurin sektori, hän huomauttaa.

– Vaikka talous vähän kasvai­sikin, se ei kasva tavalla joka helpot­taisi työttö­mien, alipal­kat­tujen työnte­ki­jöiden ja köyhim­pien ihmis­ryh­mien elämää.

Noin kahdeksan miljoonaa brasi­lia­laista sinnit­telee nyt tuloilla, joista riittää päivää kohti korkein­taan yksi euro.

– Brasi­liassa on käynnissä mittava tulojen keskit­ty­minen, DIEESEn tutkija sanoo.

– Epätasa-arvo kasvaa edelleen, rikkaimmat rikas­tuvat ja köyhyys lisääntyy, ja tämä kehitys on nopeu­tunut viimeisen viiden vuoden aikana.

MILJOONAT JÄÄVÄT VAILLE TURVAVERKKOA

Köyhim­pien kannalta kenties kovin leikkaus on iskenyt perheiden tukihank­kee­seen, joka kantaa nimeä Bolsa Familia. Se on Lulan hallinnon maineikas sosiaa­li­tur­va­hanke, joka nosti kymme­nessä vuodessa 30 miljoonaa brasi­lia­laista ylös köyhyydestä.

Bolsa Familia maksaa pieniä kuukausia­vus­tuksia köyhille perheille sillä ehdolla, että nämä pitävät lapsensa koulun penkillä ja huoleh­tivat säännöl­li­sistä terveystarkastuksista.

Bolso­naron hallitus leikkasi ensim­mäi­sessä budje­tis­saan hankkeen rahoi­tusta rajusti niin, että jo miljoona perhettä on jäänyt ilman tukea. Lisää pudok­kaita on odotettavissa.

Augusto Juniorin mukaan leikkaus on vain yksi monista toimista, joilla populis­ti­hal­litus on perunut vasem­mis­topre­si­dent­tien alulle panemia sosiaaliturvahankkeita.

Vastaa­valla tavalla eriar­voi­suutta kasvat­tavat hänen mieles­tään myös halli­tuksen työmarkkinareformit.

– Brasi­liassa sosiaa­li­turva on vahvasti sidok­sissa työsuh­tee­seen, hän muistuttaa. Kun uusia työti­lai­suuksia syntyy lähinnä epävi­ral­li­seen talou­teen ja määrä­ai­kai­siin, huonosti palkat­tuihin tehtä­viin, jää yhä suurempi osa työnte­ki­jöistä käytän­nössä sosiaa­listen turva­verk­kojen ulkopuolelle.

TEKSTI JA KUVAT JUKKA PÄÄKKÖNEN

UUSLIBERALISMIN LABORATORIO?

Brasi­liassa on runsaan kolmen vuoden aikana toteu­tettu tai pantu vireille muun muassa seuraavat työelämäuudistukset:

MICHEL TEMERIN VÄLIAIKAISHALLITUS (2016–2018)

• Ammat­ti­liit­tojen jäsen­mak­su­pe­rinnän lakkauttaminen.
• Nolla­tun­ti­so­pi­musten salliminen.
• Ulkois­ta­mista koske­vien rajoi­tusten höllentäminen.
• Ammat­ti­liit­tojen neuvot­te­luoi­keuk­sien rajoittaminen.

JAIR BOLSONARON HALLITUS (2019–)

• Työmi­nis­te­riön lakkauttaminen.
• Kolmi­kan­taisen lakival­mis­telun lopettaminen.
• Ay-jäsen­mak­su­pe­rinnän kieltä­minen lailla (kongressi torjunut).
• Työnan­ta­ja­mak­sujen alenta­minen nuoria palkkaa­vilta työnan­ta­jilta. Rahoi­te­taan verot­ta­malla työttö­myys­kor­vauksia. Palkkaukset enintään 2 vuodeksi, palkka­taso enintään noin 300 euroa/​kk (kesken kongressissa).
• Lakisää­teisen työai­ka­seu­rannan lopet­ta­minen alle 20 hengen yrityksissä.
• Aiheet­to­masta irtisa­no­mi­sesta tuomit­tavan rangais­tuksen poisto tai lievennys.
• Työsuo­je­lu­tar­kas­tuksen määrä­ra­ha­leik­kaus 70 %.