Brasi­lian talous­re­formi ajaa ay-liikettä kehän nurk­kaan – ”Työeh­to­jen sopi­mi­sessa maa on palau­tettu viime vuosi­sa­dan alkuun”

Brasi­lian suurim­man keskusam­mat­ti­jär­jes­tön CUTin pääma­jassa ei sääs­tellä sanoja, kun arvioi­ta­vana on presi­dentti Jair Bolso­na­ron ensim­mäi­sen virka­vuo­den saldo. Kymme­nien sään­te­lyä purka­vien lakieh­do­tus­ten lisäksi halli­tus on vies­tit­tä­nyt, että palkat­kin pitäisi voida sopia suoraan työn­tekijän ja työnan­ta­jan kesken ilman ammattiliittoa.

4.5.2020

CUTin pääma­jan seiniä São Paulon alakau­pun­gissa koris­ta­vat kuvat menneistä tais­te­luista ja saavu­tuk­sista, joiden voimalla Brasi­lian ammat­tiyh­dis­tys­liike nousi maan­osansa vahvim­maksi. Kolmen vuoden ajan noita saavu­tuk­sia on nyt purettu, ja ay-liike on ollut lähinnä iskuja vastaa­not­tava osapuoli.

CUTin kansain­vä­lis­ten asioi­den pääl­likkö Anto­nio Lisboa käyt­tää lähi­his­to­riaa kerra­tes­saan usein sanoja golpe parla­men­ta­rio, parla­men­taa­ri­nen vallan­kaap­paus. Se viit­taa kiis­tel­tyyn tapaan, jolla työväen­puo­lue PT:tä edus­ta­nut presi­dentti Dilma Rous­seff pantiin kongres­sin päätök­sellä viral­taan ja tilalle nostet­tiin hänen keskus­ta­oi­keis­to­lai­nen varapre­si­dent­tinsä Michel Temer.

Siitä alkoi ”moder­ni­soin­nin” nimissä toteu­tettu radi­kaa­lien työre­for­mien sarja, jota Bolso­na­ron hallinto jatkaa – ja ahdis­taa samalla ammat­tiyh­dis­tys­lii­kettä kehän nurkkaan.

PRESIDENTIN TARJOUS: VALITSE TYÖPAIKKA TAI IHMISOIKEUDET

Bolso­na­ron työmark­kina-ajat­te­lua kuvaa Lisboan mielestä hyvin linjaus, jonka tämä esitti sekä vaali­kam­pan­jas­saan että pian vali­tuksi tultuaan.

– Hän ilmoitti, että brasi­lia­lais­ten työn­te­ki­jöi­den täytyy tehdä valinta: halua­vatko he, että heillä on oikeuk­sia, vai että heillä on työpaikka – molem­pia ei brasi­lia­lai­silla yrityk­sillä ole mahdol­lista tarjota.

Ensi töik­seen Bolso­na­ron hallinto lakkautti koko työmi­nis­te­riön ja siirsi työelä­mä­asiat talous­mi­nis­te­rin vastuulle. Kolmi­kan­tayh­teis­työ käytän­nössä loppui, keskus­jär­jes­töt ja valta­kun­nal­li­set ammat­ti­lii­tot eli konfe­de­raa­tiot menet­ti­vät viral­li­set vaikutuskanavansa.

– Siinä rikot­tiin jo kansain­vä­li­sen työjär­jes­tön ILO:n yleis­so­pi­muk­sia, jotka Brasi­lia on alle­kir­joit­ta­nut, Lisboa huomauttaa.

Ammat­ti­lii­toille palle­aisku oli jo Teme­rin halli­tuk­sen toteut­tama laki­sää­tei­sen ay-veron lakkau­tus. Verolla valtio keräsi ay-jäsen­mak­sut suoraan yrityk­siltä ja tilitti ne edel­leen paikal­li­sille liitoille ja kansal­li­sille järjestöille.

Lakkau­tus niisti ay-liik­keen tuloista kerralla arviolta 80 prosent­tia. Lukui­sien liit­to­jen toiminta lamaan­tui käytän­nössä koko­naan. Iskulta sääs­tyi­vät vain eräät São Paulon alueen metal­li­lii­tot ja pank­kia­lan järjes­töt, jotka olivat jo aiem­min hank­kiu­tu­neet riip­pu­mat­to­miksi valtio­ve­toi­sesta jäsenmaksuperinnästä.

Moni myön­tää joko julki­sesti tai epävi­ral­li­sesti, että Brasi­lian ay-liike ottaa nyt kanvee­sissa lukua. Lisboa vakuut­taa, että seuraa­vaan erään jo valmis­tau­du­taan, vaikka voimat eivät kenties riitä aiem­pien vuosien tapai­siin mielenilmauksiin.

Vetoa­vuksi loppu­vuo­den kunnal­lis­vaa­li­kam­pan­jaan on kutsuttu myös vanki­lasta vapau­tu­nut enti­nen presi­dentti Luiz Inácio Lula da Silva, jota ay-liike oli tuke­massa tämän kahdelle presidenttikaudelle.

LISÄÄ ERIARVOISUUTTA TYÖMARKKINOIDEN UUSJAOLLA

Miljoo­na­kau­pun­gin liiken­ne­ruuh­kassa uusi ja inno­va­tii­vi­nen alus­ta­ta­lous syök­säh­te­lee kuole­maa halvek­sien pake­tit moot­to­ri­pyö­rien tava­ra­te­li­neillä. Palkan­saa­jien tutki­mus­lai­tok­sen DIEE­SEn pääma­jassa tiede­tään, että moto­lä­he­tit ja muut alus­ta­ta­lou­den uuras­ta­jat ovat nyt Brasi­lian talou­den nopeim­min kasvava alue.

Heitä on ehkä neljä miljoo­naa, ehkä enem­män. Arviointi on vaikeaa, koska alus­ta­ta­lous kattaa jo luke­mat­to­mia ammat­teja raken­nus­työ­läi­sistä juris­tei­hin ja partureihin.

Monet eivät näy missään rekis­te­reissä ja ovat kaiken työaika- ja työsuo­je­lu­val­von­nan ulko­puo­lella, tutki­mus­koor­di­naat­tori Fausto Augusto Junior huomauttaa.

Brasi­lian sadasta miljoo­nasta työvoi­maan kuulu­vasta jo yli 40 prosent­tia on epävi­ral­li­sen talou­den palveluksessa.

Viral­li­sesti työt­tö­minä on 12 miljoo­naa, mutta työssä käyvis­tä­kin peräti 39 miljoo­naa on vajaa­työl­lis­tet­tyjä, pätkä­töissä tai osa-aikaisia.

Halli­tus perus­te­lee rajuja libe­ra­li­soin­ti­toi­mi­aan tarpeella helpot­taa uusien työpaik­ko­jen luomista.

DIEE­SEn tieto­ko­neissa raksut­ta­vat tilas­tot kerto­vat, että pääosa jätti­val­tion kansan­ta­lou­desta rämpii edel­leen vuosia jatku­neen nolla­kas­vun tuntumassa.

Teol­li­suu­den puolella sellu­teh­taat höyryä­vät täysillä, mutta esimer­kiksi moot­to­ri­pyö­rien, auto­jen varao­sien ja kompo­nent­tien sekä kenkien vienti on romah­ta­nut naapu­ri­maa Argen­tii­nan talous­krii­sin seurauksena.

Augusto Junior ei usko halli­tuk­sen talouslääkkeisiin.

– Arviolta 80 prosent­tia uusista työpai­koista syntyy nyt epävi­ral­li­sen talou­den alueelle, joka on jo nyt talou­den suurin sektori, hän huomauttaa.

– Vaikka talous vähän kasvai­si­kin, se ei kasva tavalla joka helpot­taisi työt­tö­mien, alipal­kat­tu­jen työn­te­ki­jöi­den ja köyhim­pien ihmis­ryh­mien elämää.

Noin kahdek­san miljoo­naa brasi­lia­laista sinnit­te­lee nyt tuloilla, joista riit­tää päivää kohti korkein­taan yksi euro.

– Brasi­liassa on käyn­nissä mittava tulo­jen keskit­ty­mi­nen, DIEE­SEn tutkija sanoo.

– Epätasa-arvo kasvaa edel­leen, rikkaim­mat rikas­tu­vat ja köyhyys lisään­tyy, ja tämä kehi­tys on nopeu­tu­nut viimei­sen viiden vuoden aikana.

MILJOONAT JÄÄVÄT VAILLE TURVAVERKKOA

Köyhim­pien kannalta kenties kovin leik­kaus on iske­nyt perhei­den tuki­hank­kee­seen, joka kantaa nimeä Bolsa Fami­lia. Se on Lulan hallin­non mainei­kas sosi­aa­li­tur­va­hanke, joka nosti kymme­nessä vuodessa 30 miljoo­naa brasi­lia­laista ylös köyhyydestä.

Bolsa Fami­lia maksaa pieniä kuukausia­vus­tuk­sia köyhille perheille sillä ehdolla, että nämä pitä­vät lapsensa koulun penkillä ja huoleh­ti­vat sään­nöl­li­sistä terveystarkastuksista.

Bolso­na­ron halli­tus leik­kasi ensim­mäi­sessä budje­tis­saan hank­keen rahoi­tusta rajusti niin, että jo miljoona perhettä on jäänyt ilman tukea. Lisää pudok­kaita on odotettavissa.

Augusto Junio­rin mukaan leik­kaus on vain yksi monista toimista, joilla popu­lis­ti­hal­li­tus on peru­nut vasem­mis­topre­si­dent­tien alulle pane­mia sosiaaliturvahankkeita.

Vastaa­valla tavalla eriar­voi­suutta kasvat­ta­vat hänen mieles­tään myös halli­tuk­sen työmarkkinareformit.

– Brasi­liassa sosi­aa­li­turva on vahvasti sidok­sissa työsuh­tee­seen, hän muis­tut­taa. Kun uusia työti­lai­suuk­sia syntyy lähinnä epävi­ral­li­seen talou­teen ja määrä­ai­kai­siin, huonosti palkat­tui­hin tehtä­viin, jää yhä suurempi osa työn­te­ki­jöistä käytän­nössä sosi­aa­lis­ten turva­verk­ko­jen ulkopuolelle.

TEKSTI JA KUVAT JUKKA PÄÄKKÖNEN

UUSLIBERALISMIN LABORATORIO?

Brasi­liassa on runsaan kolmen vuoden aikana toteu­tettu tai pantu vireille muun muassa seuraa­vat työelämäuudistukset:

MICHEL TEMERIN VÄLIAIKAISHALLITUS (2016–2018)

• Ammat­ti­liit­to­jen jäsen­mak­su­pe­rin­nän lakkauttaminen.
• Nolla­tun­ti­so­pi­mus­ten salliminen.
• Ulkois­ta­mista koske­vien rajoi­tus­ten höllentäminen.
• Ammat­ti­liit­to­jen neuvot­te­luoi­keuk­sien rajoittaminen.

JAIR BOLSONARON HALLITUS (2019–)

• Työmi­nis­te­riön lakkauttaminen.
• Kolmi­kan­tai­sen laki­val­mis­te­lun lopettaminen.
• Ay-jäsen­mak­su­pe­rin­nän kiel­tä­mi­nen lailla (kongressi torjunut).
• Työnan­ta­ja­mak­su­jen alen­ta­mi­nen nuoria palk­kaa­vilta työnan­ta­jilta. Rahoi­te­taan verot­ta­malla työt­tö­myys­kor­vauk­sia. Palk­kauk­set enin­tään 2 vuodeksi, palk­ka­taso enin­tään noin 300 euroa/​kk (kesken kongressissa).
• Laki­sää­tei­sen työai­ka­seu­ran­nan lopet­ta­mi­nen alle 20 hengen yrityksissä.
• Aiheet­to­masta irti­sa­no­mi­sesta tuomit­ta­van rangais­tuk­sen poisto tai lievennys.
• Työsuo­je­lu­tar­kas­tuk­sen määrä­ra­ha­leik­kaus 70 %.