KORONAKRIISI: Vielä viisi vuotta sitten Suomessa oli kannat­tava hengityssuojaintehdas

”Mitäs sitten tehdään ja mistä Suomeen saadaan suojaimia, jos tapahtuu joku iso katastrofi… Välitön ahneus näyttää olevan isompi asia kuin ihmisten turval­li­suus.” Näin pohti suoda­tin­ko­neen­hoi­taja Thomas Dahl vuonna 2012 TEAMin lehdessä, kun Scott Health & Safety päätti lopettaa hengi­tys­suo­jain­teh­taansa Vaasassa. Vielä vuosi­tu­hannen vaihteessa tehdas oli ollut valtio­nyhtiö Kemiran omistuksessa.

15.4.2020

KUVA YLLÄ: Scott Health & Safety Oy:n työnte­kijät Erja Näsman, Maija-Helena Lahola, Thomas Dahl ja pääluot­ta­mus­mies Riitta Tanskanen Vaasan tehtaan edustalla tehtaan lopet­ta­mi­suu­tisen jälkeen marras­kuussa 2012. KUVA JOHANNES TERVO

Viime viikot on kohistu siitä, miten vaikeaa maail­malta on löytää riittävän korkea­ta­soisia hengi­tys­suo­jaimia. Niitä on kiireellä etsitty isollakin rahalla ja etsin­nässä on ollut piirteitä, jotka ovat johta­neet poliit­ti­seen jälkipyykkiin.

Toisinkin voisi olla. Harva nimit­täin taitaa muistaa, että Suomi oli pitkään edellä­kä­vi­jämaa hengi­tys­suo­jai­missa. Se oli paljolti valtio­nyhtiö Kemiran ansiosta. Kemira ja sen edeltäjät suunnit­te­livat maskeja ja suodat­timia sota-ajasta lähtien aina 2000-luvun alkuun saakka. Tuotteet valmis­tet­tiin Kemira Safety Oy:n Vaasan tehtaalla, jonka työnte­kijät olivat järjes­täy­ty­neet Kemian­liit­toon ja sittemmin Teolli­suusa­lojen ammat­ti­liitto TEAMiin. Molemmat ovat Teolli­suus­liiton suoria edeltäjiä.

Kemira luopui suojain­bis­nek­sestä vuonna 2000. Ostaja oli amerik­ka­lainen Scott Techno­lo­gies ‑konserni, joka oli suojai­nalan ykkös­toi­mija maailmassa.

Pitkään näytti siltä, että Scott olisi vakaa omistaja, mutta kaikki muuttui vuonna 2012, jolloin Scott teki päätöksen Vaasan tehtaan lopet­ta­mi­sesta. Tuotanto ajettiin vaiheit­tain alas kesään 2015 mennessä. Työpaik­koja menetet­tiin satakunta. Niistä pääosa oli työntekijävakansseja.

Tuotanto siirret­tiin Englan­tiin. Eräitä Vaasassa kehitet­tyjä tuotteita valmis­te­taan edelleen ja niitä pidetään huippulaadukkaina.

Jo yt-menet­telyn kestäessä tehtaan luotta­mus­hen­kilöt protes­toivat voimak­kaasti erityi­sesti sen takia, että tehdas oli pitkään ollut kannat­tava, jopa hyvin kannat­tava. Se ei auttanut. Myöskään henki­löstön ja TEAM-liiton vetoo­mukset huolto­var­muuden säilyt­tä­mi­sestä eivät vaikut­ta­neet lopputulokseen.

– Tehdas on ollut tuottava, on tehty tosi hyvää tulosta. Tuntuu omitui­selta, että meiltä loppuvat työt sen takia, että joku haluaa vielä lisää voittoa siirtä­mällä tuotannon halvem­pien kustan­nusten maahan, totesi Scottin Vaasan tehtaan pääluot­ta­mus­mies Riitta Tanskanen TEAMin Intiim-lehdessä joulu­kuussa 2012.

”TEHDAS OLISI VARSINAINEN RAHASAMPO”

Tänään, korona­kriisin oloissa Vaasan tehtaan lopet­ta­minen herättää tietysti voimak­kaita tuntemuksia.

– Nyt tehdasta todella tarvit­tai­siin ensin­näkin korona­vi­ruksen leviä­misen ehkäi­syyn. Toiseksi tehtaan tuotteet olisivat myös vienti­valt­teja ja tehdas olisi näinä aikoina varsi­nainen rahasampo, josta seuraa, että sillä olisi myös työllis­tävää merki­tystä, sanoo TEAM-liiton puheen­joh­ta­jana tehtaan lopet­ta­misen aikoihin toiminut Timo Vallittu.

Hän uskoo, että huolto­var­muus on koronae­pi­de­mian takia paljon aiempaa vahvempi osate­kijä, kun teollista tuotantoa koskevia päätöksiä tehdään. Hän on myös tyyty­väinen siitä, että suoma­laiset yritykset ovat jo ryhty­neet toimiin hengi­tys­suo­jainten tuotannon käynnistämiseksi.

Esimer­kiksi ompelimot ovat saaneet uusia suojau­tu­mi­seen liittyviä tilauksia. Suurem­massa mitta­kaa­vassa on liikkeellä pörssiyhtiö Ahlstrom-Munksjö, joka alkaa jo nyt huhti­kuussa tuottaa hengi­tys­suo­ja­ma­te­ri­aa­leja Tampe­reella tehtaas­saan, jossa yleensä valmis­te­taan teolli­suuden suodatinmateriaaleja.

Lisäksi julki­suu­dessa olleiden tietojen mukaan ollaan raken­ta­massa yritys­ryhmää, jonka rahkeet mahdol­lis­tai­sivat laajan ja laaduk­kaan suojain­tuo­tannon. Osa näistä yrityk­sistä olisi suomalaisia.

– Suomessa on itse asiassa paljonkin teolli­suutta, jolla on puhtau­teen ja suojaa­mi­seen liittyvää erityis­osaa­mista. Ahlstromin lisäksi esimer­kiksi Suominen ja Mölnlycke. Ei ole epäilys­tä­kään, ettei­vätkö ne pystyisi luomaan korkea­ta­soista hengi­tys­suo­jain­tuo­tantoa, Vallittu uskoo.

TEKSTI TUOMO LILJA