Riikka Vasama: Onnea on osaava ja ahkera kausityöntekijä

Koronavirus on sulkenut ihmisiä koteihinsa ja pakottanut pysähtymään. Häly on laantunut, kun lasten harrastusvälineet roikkuvat naulakossa odottelemassa seuraavaa kautta. Kiire on riisuttu pois, kun aikuiset jäävät lomautuslaput taskuissa kotiin. Vaikeana aikana onnea on lisääntynyt aika itselle ja läheisille.

Onnellinen lopputulema on myös se, miten kriisi hitsaa yhteen. Eri vinkkeleistä samaa asiaa tarkastelevat tahot tiivistävät yhteistyötä koronaviruksen aiheuttamista haasteista selviämiseksi. Rajojen sulkemisen vuoksi maatalouden ulkomaalaisten kausityöntekijöiden pääsy maahan on vaakalaudalla ja pahimmassa tapauksessa kotimainen ruuantuotanto on uhattuna. Teollisuusliitto on yhdessä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n, ruotsinkielisen tuottajajärjestö SLC:n ja Maaseudun Työnantajaliiton kanssa esittänyt ratkaisuehdotuksia kriisitilanteeseen.

Tieto siitä, miten riippuvainen maataloustuotantomme on ulkomaisesta työvoimasta, tuntuu olevan useimmille suomalaisille uutinen.

Työntekijöitä saapuu vuosittain tuhatmäärin etenkin Ukrainasta, mutta myös muualta Suomen itäisiltä lähialueilta sekä jopa Thaimaasta ja Vietnamista saakka. Alan työehdoista sopivalle Teollisuusliitolle tilanne on tuttu. Kielten ja kulttuurien kirjo näkyy elävästi liiton edunvalvonnassa.

Alkutuotannossa vuosittain työskentelevät vierastyöntekijät ovat nyt työnantajien puheissa aarteita. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila arvioi, että korvaavan kotimaisen työvoiman määrän pitäisi olla jopa korkeampi kuin vuosittain Suomeen saapuva 16 000 ulkomaista kausityöntekijää, sillä aloittelevat suomalaiset työntekijät eivät ole yhtä harjaantuneita maataloustyöhön ja siten yhtä tuottavia. Kriisitilanteen etuna on, että maatalouden ulkomaisen työvoiman teema on noussut esille.

Jokainen osaava ja ahkera ulkomaalainen kausityöntekijä ansaitsee arvostusta ja asianmukaiset työehdot.

Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI nimeää maatalousalat riskialaksi, jolla työperäistä hyväksikäyttöä on Suomessa esiintynyt. Työnantajien on noudatettava alan työehtoja siinäkin tapauksessa, ettei kieltä osaamaton ja oikeuksiaan tuntematon vierastyöntekijä osaa niitä vaatia. Alipalkkaukseen syyllistyneiltä työnantajilta pitäisi evätä lupa rekrytoida ulkomaalaisia työntekijöitä EU:n ulkopuolelta seuraavalle kaudelle. Alipalkkaus on huokea tapa hankkia kilpailuetua, sillä kiinni jäämisestä seuraa enintään palkkasaatavien maksu jälkikäteen. Kausityöntekijät ja rehelliset työnantajat hyötyisivät siitä, että työehtoja polkevalle yrittäjälle säädettäisiin merkittävä sanktiomaksu saavutetusta kilpailuedusta ja taloudellisesta hyödystä.

Kriisi on nostanut keskustelun aiheeksi suomalaisen huoltovarmuuden, jota horjuttaa ulkomaisen kausityövoiman saatavuusongelma. Kuluttajan onni on laadukas, lähellä tuotettu kotimainen ruoka, jota meillä on vierastyöläisten myötävaikutuksella yleensä saatavilla.

Koronakriisi vie tienestit tuhansilta kausityöntekijöiltä, jotka elättävät perheensä kotimaissaan Suomen maaseudulla hankituilla rahoilla. On kiitoksen paikka, kun he viimeistään ensi vuonna saapuvat osaavina ja ahkerina tuttuihin tehtäviinsä istutus- ja sadonkorjuutöihin.

RIIKKA VASAMA
Teollisuusliiton erityisalojen sektorin sopimusasiantuntija

KUVA KITI HAILA