Lakossa Metsä Woodin Lohjan kerto­teh­taalla: ”Heiken­nyk­sille ei lämmetä”

”Meillä ovat Metsä­teol­li­suus ry:n heiken­nys­esi­tyk­sistä eniten puhut­ta­neet palve­lus­vuo­si­li­sät ja työajan lyhen­nys­kor­vauk­set”, kertoo Metsä Woodin Lohjan kerto­teh­taan pääluot­ta­mus­mies Ari Putila. Järjes­täy­ty­mi­sas­teel­taan yli 90 prosen­tin tehtaalla on lakko pitä­nyt,  ja se katso­taan loppuun asti, Putila vakuuttaa.

12.2.2020

Kansan­ta­lou­den tilas­to­jen mukaan mekaa­ni­nen metsä­teol­li­suus työl­lis­tää enem­män suoma­lai­sia kuin pape­ri­teol­li­suus. Mekaa­ni­sessa pais­kii töitä noin 22 000 suoma­laista, pape­ri­teh­taissa 19 000. Putila mietis­ke­lee, pide­täänkö pape­ri­teol­li­suutta kuiten­kin ”tärkeäm­pänä” alana, koska miljar­deissa sen vienti on isompaa.

– Ehkä siksi meidän lakkomme maini­taan lähinnä sivu­lauseena. Mutta yhtä tärkeitä nämä työpai­kat ovat meille, jotka näissä tehtaissa olemme töissä, Putila alleviivaa.

Pääluot­ta­mus­mies harmit­te­lee­kin sitä, että Metsä­teol­li­suus ry ei ole halun­nut tehdä mekaa­ni­sessa sopimusta.

– Mutta nyt kun Pape­ri­liitto sai sopi­muk­sen aikai­seksi, jospa kaikki esteet meidän­kin sopi­muk­sen saami­selle olisi­vat nyt poissa. Kyllä me töitä haluamme tehdä, ei tämä ole mukava tilanne kenellekään.

Suomen kansan­ta­lou­den nojaa­mi­nen erikoi­sen paljon vien­tiin näyt­täisi tilas­to­jen valossa sekin harha­luu­lolta, ei tosia­sialta. Muiden muassa Yle on kirjoit­ta­nut asiasta. ”Maail­man­pan­kin tilas­toissa on mukana 43 Euroo­pan maata. Maail­man­pan­kin tilas­to­jen valossa Suomi ei ole poik­keuk­sel­li­sen vien­ti­riip­pu­vai­nen maa, ei sinne päin­kään. Peräti 31 maata on Suomea vien­ti­riip­pu­vai­sem­pia, eli Suomi kuuluu siihen neljän­nek­seen, joka on kaik­kein vähi­ten vien­ti­riip­pu­vai­nen. Nume­roi­den perus­teella Suomea voisi päin­vas­toin kutsua poik­keuk­sel­li­sen koti­mark­ki­na­riip­pu­vai­seksi maaksi.” (Ylen uuti­set 11.10.2019)

Mekaa­ni­nen metsä­teol­li­suus myy nime­no­maan koti­mark­ki­noille, sillä tuotan­toa vuonna 2018 oli 6,9 miljar­din euron edestä, ja koti­maa­han siitä myytiin 4,6 miljar­dilla. Samana vuonna pape­ri­teol­li­suu­den tuotanto oli 15,6 miljar­dia ja siitä koti­maa­han myytiin 4,8 miljar­din edestä. Putila jatkaa mietis­ke­ly­ään siitä, miksi työnan­ta­ja­puoli näyt­tää olevan halu­kas pitkit­tä­mään ja venyt­tä­mään lakkoa sahoilla ja vaneritehtailla.

– Ajatel­laan ehkä kuiten­kin sitä vien­ti­kaup­paa, pide­tään pape­rin­vien­tiä, kemiasta nyt puhu­mat­ta­kaan, valta­kun­nal­li­sesti niin tärkeänä, että niille saatiin sopi­muk­set meitä aikaisemmin.

PITKIÄ TYÖSUHTEITA

– Meillä on paljon ihmi­siä, jotka ovat tehneet täällä pitkään, yli 20 vuotta, töitä. Jos palve­lus­vuo­si­lisä otet­tai­siin pois, tekisi se todella ison loven palk­koi­hin, Putila toteaa.

Toinen tehtaan työvä­keä kovasti puhut­ta­nut heiken­ny­seh­do­tus on kolmi­vuo­ro­työn lyhen­nys­kor­vauk­sen leikkaaminen.

­– Täällä on pääsään­töi­sesti tehty töitä 7 päivää viikossa eli 37:aa. Lyhen­nys­kor­vauk­sen pienen­tä­mi­nen vaikut­taisi sekin aivan suoraan keskituntiansioon.

Putila on siinä kuului­sassa samassa veneessä kerto­teh­taan muun väen kanssa. Hän on ollut Lohjan tehtaalla töissä 22 vuotta. Puti­lal­le­kin heiken­nys­esi­tys­ten toteu­tu­mi­nen näkyisi rajusti ja suoraan tilinauhassa.

Väki on pääluot­ta­mus­mie­hen mukaan kyllä huolis­saan muis­ta­kin heiken­nys­esi­tyk­sistä, mutta nämä kaksi ovat nous­seet kaik­kein terä­vim­min esiin.

KEITÄ MEDIA KUUNTELEE?

Pääluot­ta­mus­mies kuvai­lee, ettei hän oikein enää viitsi lukea­kaan valta­vir­ta­me­dian uuti­soin­tia lakoista.

– Jutut tehdään työnan­ta­jan näkö­kul­masta, ei oikeas­taan koskaan työn­te­ki­jöi­den näkökannalta.

Lieneekö sen ”amerik­ka­lai­sen unel­man” kään­tei­nen irvi­kuva haaveissa myös suoma­lai­silla työnantajilla?

Onko ajateltu, että Suomes­sa­kin pitäisi siir­tyä Ameri­kan malliin? Eli toteut­taa tänne­kin se amerik­ka­lai­nen unelma, jossa työnan­ta­jat saavat naut­tia hyvistä osin­goista ja tulok­sista, mutta työn­tekijä ei saa palkan muodossa niistä eduista nauttia.

Putila naurah­taa, että eipä ole Suomes­sa­kaan vielä koskaan ollut varaa maksaa työn­te­ki­jöille hyviä palkkoja.

– Hyvinä aikoina ei voi maksaa, koska täytyy valmis­tau­tua huonoi­hin aikoi­hin. Ja huonoina aikoina ei voi maksaa, koska täytyy pärjätä kilpai­li­joi­den kanssa.

Puti­lan huomion ovat kiin­nit­tä­neet jo valmis­tu­neissa sopi­muk­sessa ne pykä­lät, joiden mukaan työn­te­ki­jöille makse­taan työan­ta­jan päätös­val­lan mukai­sesti joitain palkaneriä.

– Millä perus­teilla ne makse­taan? Miten pääte­tään, että joku työn­tekijä on parempi kuin toinen?

Putila liput­taa kaiken kaik­ki­aan yleis­ko­ro­tus­ten ja kaikille tasa­puo­li­sesti jaet­ta­vien etujen puolesta.

– Tämä nykyi­nen järjes­telmä on kuiten­kin parempi. Se palve­lee kaik­kien etuja. Enkä henki­lö­koh­tai­sesti usko lain­kaan siihen, että erilai­set sopi­muk­set ja erilai­set palkat (samasta työstä) työn­te­ki­jöi­den välillä lisäi­si­vät tuot­ta­vuutta. Niistä saat­taa syntyä vain riitaa työn­te­ki­jöi­den välillä.

- Minä olen sitä mieltä, ja uskon suurim­man osan muis­ta­kin työn­te­ki­jöistä ajat­te­le­van samoin, että oikeu­den­mu­kai­suus on tärkeää. Koska kaikki ovat lakossa, myös lakon tulok­set pitää jakaa kaikille.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT ANNIKA RAUHALA