LAKOSSA 9.–11.12. Suolahden Metsä Woodilla: ”Metsäteollisuus ry:n uhkailut eivät hetkauta”

teollisuusliitto

Metsäteollisuus ry on jälleen uhkaillut julkisuudessa tuotannon siirtämisestä Itä-Eurooppaan halvemman työvoiman perässä. Metsä Woodin Suolahden vaneritehtaan pääluottamusmies Osmo Kääriäinen kuittaa puheet jo pitkään pyöritetyiksi vanhoiksi lauluiksi. Ne eivät lakkolaisia hetkauta.

KUVA YLLÄ: Työsuojeluvaltuutettu Pasi Hartikka, varapääluottamusmies Juho Toikkanen ja pääluottamusmies Osmo Kääriäinen lakkovahdissa Metsä Woodin Suolahden vaneritehtaan portilla keskiviikkona 11.12.2019.

Keskustalaisista taustoistaan tunnettu Maaseudun Tulevaisuus haastatteli Metsäteollisuus ry:n edustajaa juttuunsa lakosta. Metsäteollisuus ry kertoo tavoittelevansa ”kilpailukykyä parantavaa” työehtosopimusta. Jollei näin tapahdu, lehden mukaan Metsäteollisuuden ”vaihtoehtona on tuotannon siirtäminen halvemman työvoiman ja osin myös raaka-aineen perässä Itä-Eurooppaan”.

Pääluottamusmies Osmo Kääriäinen suorastaan naurahtaa tällaisille uhkauksille.

– Nämä ovat niitä samoja vanhoja lauluja. Jos isot metsäjätit päättävät siirtää tuotantonsa Viroon tai Venäjälle, kyllä ne sen sitten tekevät meidän tessistämme tai muista asioista riippumatta. Nämä ovat ihan turhia uhkailuja, eivät ne vaikuta meihin millään lailla.

Jos Maaseudun Tulevaisuus olisi vaivautunut kysymään juttuunsa myös työntekijöiden näkemyksiä, olisi se saanut kuulla, että lakkorintama kestää horjumatta. Yhtäkään vaneritehtaan omaan väkeen kuuluvaa ei ole mennyt lakkovahtien ohi. Ei ole mennyt myöskään Äänekosken viilutehtaalla, jossa vartioivat aina jotkut 20 hengen yhteisestä lakkovahtiringistä. Tuki on sen sijaan vankkumaton.

Suolahden tehtaan historiasta ei rikkureita ole ylipäänsä juurikaan tavattu. Pääluottamusmies kertoo saaneensa tämän kannustuksen työntekijältä, joka pysähtyi lenkillään lakkovartion luokse:

– Nyt taistellaan loppuun asti!

”Kun ihmisiä pakotetaan, sillä ei työmotivaatio nouse”, sanoo pääluottamusmies Osmo Kääriäinen kiky-tunneista.  KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

KIKY-TUOTTAVUUS ON KUVITTELUA

– Meillä ei kikyn ansiosta tehty yhtäkään tuotantopäivää, Kääriäinen kertoo omasta työpaikastaan.

Samalla valottuu se, että kikyn eli kilpailukykysopimuksen varjolla teetetty pakollinen talkootyö ja sen ansioksi luettu tuottavuuden nousu on ”höpö höpöä”. Niin pääluottamusmies asian ilmaisee. Kiky ei ole voinut nostaa yleisesti tuottavuutta siksikään, että huomattava osa Teollisuusliiton toimialojen yrityksistä ei tutkitusti koskaan teettänyt yhtäkään kiky-tuntia.

Lukemattomat tutkimukset ja käytännön kokemukset kertovat puolestaan sen, mikä aidosti nostaisi tuottavuutta. Ne ovat työntekijöiden kuunteleminen ja tuotannon kehittäminen yhdessä, luottamuksen lisääminen ja oikeudenmukainen johtaminen, noin ihan alkupaloiksi. Kääriäinen viittaa vielä kiky-tuntien teettämiseen:

– Kun ihmisiä pakotetaan, sillä ei työmotivaatio nouse.

Lakko maksaa kuulemma satoja miljoonia, mutta Metsäteollisuus ry:n työsulussa ei rahasta puhuta mitään, ihmettelee pääluottamusmies Osmo Kääriäinen (kuvassa oikealla). Lakkovahdissa myös työsuojeluvaltuutettu Pasi Hartikka.

HEIKENNYKSET, KIERRÄTYSTAVARAA

Kiky-tuntien poistaminen myös mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksesta on yksi Teollisuusliiton ehdottomista tavoitteista. Viime tes-neuvottelukierroksella Teollisuusliitto sai torjuttua tukun heikennysesityksiä, vaikka kiky-tunnit silloin jäivätkin sopimukseen.

Kääriäinen muistuttaa, että aivan samat heikennykset on nyt kierrätetty takaisin neuvotteluihin. Heikennystavoitteet on lyöty paitsi Teollisuusliiton sopimusalojen myös Pron eli toimihenkilöiden ja YTN:n eli ylempien toimihenkilöiden neuvottelupöytiin.

Mikään heikennyksistä ei työntekijöille kelpaa, sillä niiden toteutuessa mekaanisessa metsäteollisuudessa keskeytymätöntä vuorotyötä tekevän työntekijän palkkaa voitaisiin siis alentaa korottamisen sijasta.

– Meidän neuvottelut näyttävät olevan nyt totaalisesti jumissa, Kääriäinen kuvailee vaikeaa tilannetta.

Kun neuvotteluihin joskus vielä päästään, pääluottamusmies toivoo palkankorotusten tulevan senteissä, ei prosentteina. Kääriäinen tuumaa, että euroissahan niiden pitäisi tulla. Senttikorotukset prosenttikorotusten sijasta takaisivat kuitenkin ainakin sen, että palkkaerot eivät repeäisi lisää.

Metsäteollisuus ry on siis julistanut lakkotaloihin kuuden päivän työsulun, joka alkaa heti torstaina 12. joulukuuta Teollisuusliiton kolmipäiväisen lakon jälkeen. Miten on mahdollista, että työsulku ei maksa mitään?

– Lakko maksaa kuulemma satoja miljoonia. Mutta kun Metsäteollisuus ry julisti työsulkunsa kaksi päivää meidän lakkovaroituksemme jälkeen, ei rahasta puhuttu enää yhtään mitään, Kääriäinen toteaa.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN JA METSÄ WOODIN TYÖNTEKIJÄT