"Kikyt tulivat ilman kustannusvaikutuksia, ja porukan mielestä ne myös lähtevät ilman kustannusvaikutuksia", sanoo pääluottamusmies Kimmo Sandelin. Hänet kuvattiin Maintpartnerin portilla lakkouhan aikaan marraskuun 2019 lopussa.

Lakossa Jyväs­ky­län Maint­part­ne­rilla: ”Palkan­ko­ro­tuk­sia odotetaan”

”Toivomme, että sopi­muk­set saatai­siin aikaan, mutta olemme valmiita jyrkem­piin­kin toimen­pi­tei­siin”, sanoi Maint­part­ne­rin Jyväs­ky­län toimi­pis­teen pääluot­ta­mus­mies Kimmo Sande­lin keski­viik­kona tämän lakon kolman­tena ja viimei­senä päivänä.

11.12.2019

Pääluot­ta­mus­mies Kimmo Sande­li­nin mukaan ihmi­set työpai­kalla ovat sitä mieltä, että ”kikyt” eli kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muk­sen 24 lisä­tun­tia ovat olleet ja menneet.

– Poru­kan mielestä kolme vuotta piisasi. Kikyt tuli­vat ilman kustan­nus­vai­ku­tuk­sia, ja poru­kan mielestä ne myös lähte­vät ilman kustan­nus­vai­ku­tuk­sia. Ihan normaa­leja palkan­ko­ro­tuk­sia odote­taan näiltä neuvot­te­luilta. Mitään heiken­nyk­siä ei haluta.

Näiden asioi­den puolesta ja vuoksi porukka on ollut Sande­li­nin mukaan valmis lähte­mään lakkoon ja näyt­tä­mään kentän kannan.

– Lakossa on ollut koko porukka. Lakko­var­tiointi on pyöri­nyt, ja porukka ollut mukana. Lakko on pitä­nyt, eikä tiedossa ole poikkeamia.

Toimi­pis­teessä on vajaa 30 työn­te­ki­jää. Pääluot­ta­mus­mies Sande­lin antaa heille ison kiitoksen.

– Kaikki ovat olleet mukana tais­tossa ja näyt­tä­neet oman mieli­pi­teensä kiitet­tä­västi. Meillä porukka on samaa mieltä siitä, minkä takia joudut­tiin näihin asioi­hin. He ymmär­tä­vät ne ja ovat niiden kannalla ja takana.

Työn­te­ki­jöillä kasvaa huoli siitä, miten pystyy tule­maan toimeen työl­länsä ja elät­tä­mään perheensä,  pääluot­ta­mus­mies Kimmo Sande­lin kertoo.

OSTOVOIMAN LASKU OLISI KOHTALOKASTA

Sande­lin mukaan kilpai­lu­ky­ky­kes­kus­te­lussa vähem­mälle huomiolle on jäänyt se ajatus, pitäi­sikö työnan­ta­jan maksaa kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muk­seen sisäl­ty­nyt työn­te­ki­jöiltä siir­retty miljar­dien euro­jen eläke­va­kuu­tus­mak­su­hyöty työn­te­ki­jöille takaisin.

– Se on paljon isompi potti kuin kiky­tun­nit. Missä sen vaiku­tus näkyy? Ei minkään­lai­sina inves­toin­teina, eikä muuna. Tule­vai­suu­dessa ne näky­vät työn­te­ki­jöillä kove­ne­vana verotuksena.

– Itse sain juuri ensi vuoden vero­kor­tin. Mikään muu asia ei ole juuri muut­tu­nut, mutta vero­tus kiris­tyi puoli­toista prosent­tia. Ei se puolen prosen­tin palkan­ko­ro­tuk­sella ole hoidettu, että osto­voima pysyisi. Kun inflaa­tio lauk­kaa hintoi­hin, se alkaa näkyä ihmis­ten kukka­roissa enene­vässä määrin.

– Esimer­kiksi kiin­teis­tö­vero nousee sen verran paljon, että yksis­tään se söisi nyt esite­tyn 0,5 prosen­tin keski­mää­räi­sen palkankorotuksen.

Sande­li­nin mukaan on vaikea ennus­taa, mitä tapah­tuu, jos ihmi­set alka­vat tulla yhä heikom­min toimeen tienesteillään.

– Hinnat nouse­vat koko ajan, ja yhä vähem­män jää käteen normaa­li­me­no­jen jälkeen. Huoli kasvaa siitä, miten pystyy tule­maan toimeen työl­länsä ja elät­tä­mään perheensä. Onko se sitä, että sossun luukulta pitää hakea osa leipäänsä? Onko hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa siinä vaiheessa enää olemas­sa­kaan? Kaikki se on hyvin­voin­ti­val­tiosta pois, kun ei ole kulu­tusta valtion sisällä.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN