Lakossa Jyväs­kylän Maint­part­ne­rilla: ”Palkan­ko­ro­tuksia odotetaan”

”Toivomme, että sopimukset saatai­siin aikaan, mutta olemme valmiita jyrkem­piinkin toimen­pi­tei­siin”, sanoi Maint­part­nerin Jyväs­kylän toimi­pis­teen pääluot­ta­mus­mies Kimmo Sandelin keski­viik­kona tämän lakon kolman­tena ja viimei­senä päivänä.

11.12.2019

Pääluot­ta­mus­mies Kimmo Sande­linin mukaan ihmiset työpai­kalla ovat sitä mieltä, että ”kikyt” eli kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muksen 24 lisätuntia ovat olleet ja menneet.

– Porukan mielestä kolme vuotta piisasi. Kikyt tulivat ilman kustan­nus­vai­ku­tuksia, ja porukan mielestä ne myös lähtevät ilman kustan­nus­vai­ku­tuksia. Ihan normaa­leja palkan­ko­ro­tuksia odote­taan näiltä neuvot­te­luilta. Mitään heiken­nyksiä ei haluta.

Näiden asioiden puolesta ja vuoksi porukka on ollut Sande­linin mukaan valmis lähte­mään lakkoon ja näyttä­mään kentän kannan.

– Lakossa on ollut koko porukka. Lakko­var­tiointi on pyörinyt, ja porukka ollut mukana. Lakko on pitänyt, eikä tiedossa ole poikkeamia.

Toimi­pis­teessä on vajaa 30 työnte­kijää. Pääluot­ta­mus­mies Sandelin antaa heille ison kiitoksen.

– Kaikki ovat olleet mukana taistossa ja näyttä­neet oman mieli­pi­teensä kiitet­tä­västi. Meillä porukka on samaa mieltä siitä, minkä takia joudut­tiin näihin asioihin. He ymmär­tävät ne ja ovat niiden kannalla ja takana.

OSTOVOIMAN LASKU OLISI KOHTALOKASTA

Sandelin mukaan kilpai­lu­ky­ky­kes­kus­te­lussa vähem­mälle huomiolle on jäänyt se ajatus, pitäi­sikö työnan­tajan maksaa kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muk­seen sisäl­tynyt työnte­ki­jöiltä siirretty miljar­dien eurojen eläke­va­kuu­tus­mak­su­hyöty työnte­ki­jöille takaisin.

– Se on paljon isompi potti kuin kikytunnit. Missä sen vaikutus näkyy? Ei minkään­lai­sina inves­toin­teina, eikä muuna. Tulevai­suu­dessa ne näkyvät työnte­ki­jöillä kovene­vana verotuksena.

– Itse sain juuri ensi vuoden verokortin. Mikään muu asia ei ole juuri muuttunut, mutta verotus kiristyi puoli­toista prosenttia. Ei se puolen prosentin palkan­ko­ro­tuk­sella ole hoidettu, että ostovoima pysyisi. Kun inflaatio laukkaa hintoihin, se alkaa näkyä ihmisten kukka­roissa enene­vässä määrin.

– Esimer­kiksi kiinteis­tö­vero nousee sen verran paljon, että yksis­tään se söisi nyt esitetyn 0,5 prosentin keski­mää­räisen palkankorotuksen.

Sande­linin mukaan on vaikea ennustaa, mitä tapahtuu, jos ihmiset alkavat tulla yhä heikommin toimeen tienesteillään.

– Hinnat nousevat koko ajan, ja yhä vähemmän jää käteen normaa­li­me­nojen jälkeen. Huoli kasvaa siitä, miten pystyy tulemaan toimeen työllänsä ja elättä­mään perheensä. Onko se sitä, että sossun luukulta pitää hakea osa leipäänsä? Onko hyvin­voin­tiyh­teis­kuntaa siinä vaiheessa enää olemas­sa­kaan? Kaikki se on hyvin­voin­ti­val­tiosta pois, kun ei ole kulutusta valtion sisällä.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN