Lakossa Jyväskylän Maintpartnerilla: ”Palkankorotuksia odotetaan”

”Toivomme, että sopimukset saataisiin aikaan, mutta olemme valmiita jyrkempiinkin toimenpiteisiin”, sanoi Maintpartnerin Jyväskylän toimipisteen pääluottamusmies Kimmo Sandelin keskiviikkona tämän lakon kolmantena ja viimeisenä päivänä.

11.12.2019

Pääluottamusmies Kimmo Sandelinin mukaan ihmiset työpaikalla ovat sitä mieltä, että ”kikyt” eli kilpailukykysopimuksen 24 lisätuntia ovat olleet ja menneet.

– Porukan mielestä kolme vuotta piisasi. Kikyt tulivat ilman kustannusvaikutuksia, ja porukan mielestä ne myös lähtevät ilman kustannusvaikutuksia. Ihan normaaleja palkankorotuksia odotetaan näiltä neuvotteluilta. Mitään heikennyksiä ei haluta.

Näiden asioiden puolesta ja vuoksi porukka on ollut Sandelinin mukaan valmis lähtemään lakkoon ja näyttämään kentän kannan.

– Lakossa on ollut koko porukka. Lakkovartiointi on pyörinyt, ja porukka ollut mukana. Lakko on pitänyt, eikä tiedossa ole poikkeamia.

Toimipisteessä on vajaa 30 työntekijää. Pääluottamusmies Sandelin antaa heille ison kiitoksen.

– Kaikki ovat olleet mukana taistossa ja näyttäneet oman mielipiteensä kiitettävästi. Meillä porukka on samaa mieltä siitä, minkä takia jouduttiin näihin asioihin. He ymmärtävät ne ja ovat niiden kannalla ja takana.

OSTOVOIMAN LASKU OLISI KOHTALOKASTA

Sandelin mukaan kilpailukykykeskustelussa vähemmälle huomiolle on jäänyt se ajatus, pitäisikö työnantajan maksaa kilpailukykysopimukseen sisältynyt työntekijöiltä siirretty miljardien eurojen eläkevakuutusmaksuhyöty työntekijöille takaisin.

– Se on paljon isompi potti kuin kikytunnit. Missä sen vaikutus näkyy? Ei minkäänlaisina investointeina, eikä muuna. Tulevaisuudessa ne näkyvät työntekijöillä kovenevana verotuksena.

– Itse sain juuri ensi vuoden verokortin. Mikään muu asia ei ole juuri muuttunut, mutta verotus kiristyi puolitoista prosenttia. Ei se puolen prosentin palkankorotuksella ole hoidettu, että ostovoima pysyisi. Kun inflaatio laukkaa hintoihin, se alkaa näkyä ihmisten kukkaroissa enenevässä määrin.

– Esimerkiksi kiinteistövero nousee sen verran paljon, että yksistään se söisi nyt esitetyn 0,5 prosentin keskimääräisen palkankorotuksen.

Sandelinin mukaan on vaikea ennustaa, mitä tapahtuu, jos ihmiset alkavat tulla yhä heikommin toimeen tienesteillään.

– Hinnat nousevat koko ajan, ja yhä vähemmän jää käteen normaalimenojen jälkeen. Huoli kasvaa siitä, miten pystyy tulemaan toimeen työllänsä ja elättämään perheensä. Onko se sitä, että sossun luukulta pitää hakea osa leipäänsä? Onko hyvinvointiyhteiskuntaa siinä vaiheessa enää olemassakaan? Kaikki se on hyvinvointivaltiosta pois, kun ei ole kulutusta valtion sisällä.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN