Teki­jän luki­ja­tut­ki­muk­sen tulok­set: Omaksi koettu, hyödyl­li­nen ja luettu

Teol­li­suus­lii­ton jäsen­lehti Tekijä on omaksi koettu, hyödyl­listä tietoa tarjoava, luettu ja keskus­te­lua herät­tävä lehti. Painettu lehti on tunne­tumpi kuin verkkolehti.

17.10.2019

Teki­jän kesä­kuussa toteu­tettu luki­ja­tut­ki­mus osoit­taa, että lehti on verrat­tain lyhyen ilmes­ty­mi­sensä aikana saavut­ta­nut vankan jalan­si­jan jäsen­ten ja luot­ta­mus­hen­ki­löi­den keskuudessa.

Painet­tua lehteä lukee usein tai silloin tällöin 83 prosent­tia jäse­nistä ja 91 prosent­tia luot­ta­mus­mie­histä. Tarkem­min erotel­tuna jäse­nistä lehteä lukee usein noin 47 prosent­tia, silloin tällöin noin 36 prosent­tia, harvoin 11 prosent­tia ja ei koskaan noin 4 prosent­tia. Luot­ta­mus­mie­histä Teki­jää lukee usein 60 prosent­tia, silloin tällöin noin 30 prosent­tia, harvoin 9 prosent­tia ja ei koskaan alle prosentti.

Lehden luke­mi­sen aktii­vi­suus vaih­te­lee ikäryh­mit­täin. 55 vuotta täyt­tä­neistä jäse­nistä lehteä ilmoit­taa luke­vansa usein tai silloin tällöin 91 prosent­tia, 35–54-vuotiaista 81 prosent­tia ja alle 35-vuotiaista noin 73 prosenttia.

Liiton jäse­nenä lehden tuntee omaksi tai osit­tain omaksi hieman yli 80 prosent­tia jäse­nistä. Alle 35-vuotiaista tämän arvion antaa 40 prosent­tia, 35–54-vuotiaista 45 prosent­tia ja yli 55-vuotiaista 50 prosent­tia. Luot­ta­mus­mie­histä lehden omaksi tai osit­tain omaksi kokee 91 prosenttia.

Liki 86 prosent­tia jäse­nistä arvioi Teki­jän koko­naan tai osit­tain itsel­leen hyödyl­li­seksi. 21 prosent­tia alle 35-vuotiaista pitää lehteä hyödyl­li­senä ja 65 prosent­tia osit­tain hyödyl­li­senä. Vanhem­mista ikäryh­mistä yli 30 prosent­tia pitää lehteä hyödyl­li­senä ja 50 prosent­tia osit­tain hyödyl­li­senä. Luot­ta­mus­mie­histä noin 93 prosent­tia arvioi Teki­jän hyödyl­li­seksi ja osit­tain hyödylliseksi.

TYÖPAIKKAJUTUT JA HAASTATTELUT KIINNOSTAVAT

Hieman yli 91 prosent­tia jäse­nistä ja 95 prosent­tia luot­ta­mus­mie­histä arvioi Teki­jän jutut koko­naan tai osit­tain kiin­nos­ta­viksi. Viisi kiin­nos­ta­vinta aihe­pii­riä ovat työpaik­ka­ju­tut ja haas­tat­te­lut, työeh­toja koske­vat asiat, liiton kanna­no­tot ja päätök­set, alueel­li­set aiheet ja työai­ka­ky­sy­myk­set. Niistä kiin­nos­tu­nei­den osuus vaih­teli 57 ja 74 prosen­tin välillä. Vähi­ten kiin­nos­ta­vat aihe­pii­rit olivat tasa-arvo, muiden maiden teol­li­suus­työ­läi­set, kansain­vä­li­nen ammat­tiyh­dis­tys­toi­minta sekä sarja­kuva ja pulmat. Näistä kiin­nos­tu­nei­den osuus vaih­teli 13 ja 26 prosen­tin välillä.

Luot­ta­mus­mie­het ovat jäse­niä enem­män kiin­nos­tu­neita ay-liik­keen toimin­nasta ja tule­vai­suu­desta, ammat­tio­sas­to­jen ja liiton toimin­nasta, amma­til­li­sesta koulu­tuk­sesta ja työpai­koilla tapah­tu­vista muutok­sista. Sitä vastoin jäse­net ilmai­si­vat esimer­kiksi suurem­man kiin­nos­tuk­sen kansain­vä­listä ay-toimin­taa kohtaan kuin luot­ta­mus­mie­het. Nuor­ten alle 35-vuotiai­den vastaa­jien keskuu­dessa muista ikäryh­mistä erot­tu­vat kiin­nos­tuk­sen aiheet ovat tule­vai­suus ja keksin­nöt, Suomen talou­del­li­nen kehi­tys ja poliit­ti­nen tilanne sekä nuoret.

Tietoa liiton toimin­nasta kertoi saavansa 93 prosent­tia jäse­nistä ja 97 prosent­tia luottamusmiehistä.

YMMÄRRETTÄVÄ JA LAADUKAS

Vastaa­jilta kysyt­tiin mieli­pi­dettä paine­tun lehden koosta, paino­jäl­jestä, pape­rin laadusta, valo­ku­vien, värien ja grafii­kan käytöstä, teks­tin luet­ta­vuu­desta ja ulkoa­susta koko­nai­suu­tena. 89–94 prosent­tia jäse­nistä ja 87–95 prosent­tia luot­ta­mus­mie­histä arvioi nämä laatu­te­ki­jät erin­omai­seksi tai hyväksi. Heikon arvion anta­vien osuus vaih­teli 0,6 ja 1,6 prosen­tin välillä molem­missa ryhmissä.

Lehdessä käytetty kieli arvioi­tiin 97 prosen­tin painoar­volla helposti ymmär­ret­tä­väksi. Juttuja, kuvia, teks­tiä ja sivuja arvioi­tiin olevan sopi­vasti niin, että vastaus­pro­sen­tit vaih­te­li­vat 76 ja 83 välillä. Lopuista vastaa­jista suurempi osa arvioi kaik­kia edel­li­siä olevan ennem­min liian vähän kuin liikaa.

Arviot muut­tu­vat jonkin verran juttu­jen pituuk­sista kysyt­täessä. Noin 65 prosent­tia vastaa­jista katsoi lyhyitä ja pitkiä juttuja olevan sopi­vasti, mutta hieman yli 20 prosen­tin mielestä lyhyitä juttuja on liian vähän ja hieman yli 15 prosen­tin mielestä pitkiä juttuja on liikaa. Mainos­ten määrää piti sopi­vana 58 prosent­tia vastaa­jista. 23 prosent­tia arvioi niitä olevan liikaa.

Tekijä ilmes­tyy 12 kertaa vuodessa. Tätä piti sopi­vana hieman yli 80 prosent­tia vastaa­jista. Liian suureksi sen arvioi yli 10 prosent­tia ja liian vähäi­seksi 4 prosent­tia vastaajista.

JUTUISTA KESKUSTELLAAN TÖISSÄ JA KOTONA

Tekijä herät­tää keskus­te­lua ennen muuta työvoi­ma­po­liit­ti­sista aiheista. Keskus­te­lua Teki­jän jutuista kertoi herän­neen usein tai silloin tällöin 56 prosent­tia luot­ta­mus­mie­histä ja 28 prosent­tia jäse­nistä. Suurin osa keskus­te­luista, 58 prosent­tia, tapah­tui työpai­kalla. Loput 42 prosent­tia keskus­te­luista tapah­tui kotona, ammat­tio­sas­tossa, Muri­kassa ja sosi­aa­li­sessa mediassa.

Eniten keskus­te­lua aiheut­ta­neita aiheita olivat esimer­kiksi aktii­vi­malli, kiky, työeh­to­so­pi­muk­set, laki­asiat, lakko, vaalit ja työpaik­ka­vie­rai­lut. Keskus­te­luja käytiin työka­ve­rei­den, ay-aktii­vien ja puoli­so­jen ja kave­rei­den kanssa. Luot­ta­mus­hen­ki­löt keskus­te­le­vat Teki­jän jutuista enem­män töissä kuin jäse­net. Naiset keskus­te­le­vat jutuista miehiä toden­nä­köi­sem­min muualla kuin töissä.

Mielen­kiin­toi­nen tulos on se, että koti­mais­ten suur­aluei­den perus­teella tarkas­tel­tuna tutki­muk­sessa anne­tut vastauk­set ovat varsin lähellä toisi­aan. Sama pätee sekto­rei­hin. Eroja on melko vähän. Nähtä­vissä kuiten­kin esimer­kiksi on, että eniten lehti tunne­taan koko­naan omaksi puutuo­te­sek­to­rilla 52 prosen­tin vastauso­suu­della ja vähi­ten erityi­sa­lo­jen sekto­rilla 37 prosen­tin osuudella.

VERKKOLEHTEÄ EI VIELÄ TUNNETA

Teki­jän verk­ko­lehti on luot­ta­mus­mie­hille ja jäse­nille vielä melko tunte­ma­ton kanava. Sitä lukee usein tai silloin tällöin 31 prosent­tia luot­ta­mus­mie­histä ja 13 prosent­tia jäse­nistä. Heistä selvästi suurin osa arvioi verk­ko­leh­den hyväksi tai erinomaiseksi.

Verk­ko­leh­den luke­mi­sessa ero ikäryh­mien välillä on pieni. Miehet ja naiset luke­vat printti- ja verk­ko­leh­teä toisiinsa verrat­tuna tasai­sesti. Sama pätee eri sopi­mus­sek­to­reilla työs­ken­te­le­viin jäse­niin. Verk­ko­leh­den luke­mi­sessa käyte­tyt väli­neet ovat tieto­kone, matka­pu­he­lin ja tabletti. Mitä nuorem­masta ikäryh­mästä on kysy­mys, sitä useam­min luke­mi­sessa käyte­tään kännykkää.

TUTKIMUKSEN TOTEUTUS

Teki­jän luki­ja­tut­ki­muk­sen toteutti Teol­li­suus­lii­ton tutki­musyk­sikkö. Kysely lähe­tet­tiin liiton jäsen- ja luot­ta­mus­pa­nee­lille. Vastausaika oli 28.5.–11.6.2019. Kyse­lyyn vastasi 960 jäsentä ja 245 luot­ta­mus­miestä eli yhteensä 1 205 henkilöä.

ETEENPÄIN ASKEL KERRALLAAN

Luki­ja­tut­ki­musta käyte­tään Teki­jän kehit­tä­mi­sen apuna. Esimer­kiksi vies­tit lyhyi­den juttu­jen jossain määrin koetusta vähäi­syy­destä ja pitkien juttu­jen liial­li­suu­desta sekä suoraan eri sopi­musa­lo­jen työpai­koilta ja jäsen­ten asioista nouse­vien juttuai­hei­den lisää­mi­sestä on asetettu toimi­tuk­sessa suun­nit­te­lu­pöy­dälle. Uudis­tuk­set toteu­te­taan liuku­vasti pala kerrallaan.

TEKSTI PETTERI RAITO

Anna palau­tetta, kerro mistä sinä haluai­sit lukea: tekija@teollisuusliitto.fi