”Perheyrityksessä on positiivista se, että työntekijöistä pidetään kiinni”, sanoo Eura Printissä leikkaajana työskentelevä Kimmo Rantanen.

EURA PRINT OY

PERUSTETTU 1970
KOTIPAIKKA Eura
PERUSTAJA Pertti Suominen
OMISTAJAT Sakke Suominen ja Sanna Suominen
TUOTANTO Mainospainotuotteet ja näkyvyysmateriaalit
HENKILÖSTÖ Noin 25–30, josta tuotannossa noin 15–20
LIIKEVAIHTO 4,2 milj. euroa (2018)

Eurassa 30 henkilöä työllistävä Eura Print on perheyritys toisessa sukupolvessa. Nykyisten omistajien Sakke Suomisen ja Sanna Suomisen isän Pertti Suomisen perustama painotalo täyttää ensi vuonna 50 vuotta.

Painoalan arkea ovat isot teknologiset murrokset, työpaikkojen väheneminen ja yritysfuusiot. Alan uutisia seurataan Eurassa Kimmo Rantasen mukaan huolestuneina, vaikka omalla työpaikalla kehitys on ollut rauhallista ja pitkäjänteistä.

– Me olemme saaneet tehdä töitä. Isoissa firmoissa voi olla pienempi kynnys lomauttaa tai yhdistyä toisen yrityksen kanssa. Täällä on ollut vähän pidempi linja. Jos on joskus hiljaisempi hetki, niin mietitään, ettei se välttämättä ole hiljaista vähän ajan päästä. Katsotaan eteenpäin hieman pitemmälle.

– Työntekijälle on tärkeää, että palkka tulee kuin manulle illallinen. Meillä se on tullut. Työpaikka on ollut luotettava.

Rantasen ura alkoi arkinleikkaajana euralaisella Kauttuan paperitehtaalla. Oman yksikön lakkauttamisen jälkeen 13 vuotta sitten hänelle tarjottiin työtä Eura Printistä, pienehköstä työpaikasta, jossa työntekijöiden vaihtuvuus on Rantasen mukaan ollut todella vähäistä.

– Pitkäaikaisia työntekijöitä on paljon. Pois on lähdetty lähinnä eläköitymisen vuoksi. Aika harvoin on menty muihin hommiin. Kaipa se siitä kertoo, että ihmiset ovat viihtyneet. Työyhteisö on tiivis. Kaikki ihmiset ovat lähellä. Eivät ole johtajat jossain ulkomailla tai muualla. Täällä pääsee henkilökohtaiseen kosketukseen aika nopeasti.

LÄPI PÄIVÄSSÄ MIHIN ENNEN KULUI VIIKKO

–Koko ajan ovat koneet pyörineet. Meillä on hyvä työllisyys, kertoo painaja Antti Hämäläinen.

Hän lähti 30 vuotta sitten Viitasaarelta maailmalle. Ensimmäiset 14 vuotta vierähtivät euralaisessa syväpainossa pakkauksia valmistavassa firmassa ja 16 vuotta työpaikka on ollut Eura Print.

Hämäläinen luonnehtii työtään vaihtelevaksi.

– Teemme suhteellisen pieniä pätkiä. Koneella voi tehdä pitempiäkin ajoja, mutta pääsääntöisesti ne ovat lyhyitä. Työn vaihtoja ja kuntoon laittoja on paljon.

Viimeinen suuri tekninen uudistus Hämäläisen työssä tapahtui vuonna 2008, kun työpaikan lähes koko tuotantokoneisto painokoneita myöten uusittiin. Se helpotti työtä, vaikka jo sitä ennen koneet olivat nykyaikaisia.

Siitä kun Hämäläinen 1980-luvulla aloitti painamisen, työssä on tapahtunut iso muutos. Nykyisin eri työvaiheet sujuvat automaation avustamina nappia painamalla.

– Työ on keventynyt ja toiminnoista on tullut helpompia. Koneen pesu ja levyn vaihto sujuvat paljon ripeämmin. Päivässä menee läpi semmoisia työmääriä, mihin ennen tarvittiin viikko. Koneen kuntoon laitto on nopeaa. Siihen kuluu muutama minuutti, ja taas mennään täysillä.

– Vaikka työ on helpottunut, työstressi ei ole vähentynyt. Painoala on aina ollut kellon kanssa kilpailua. Työn pitäisi melkein jo olla valmis silloin, kun se aloitetaan. Aikataulut ovat tiukat.

Hämäläinen on tyytyväinen, että saa tehdä säännöllistä kaksivuorotyötä. Hän arvostaa työpaikan tuttavallista ilmapiiriä.

– Tämä on pieni paikka. Tunnemme kaikki toisemme aika hyvin johtajia myöten. Tällaisia työpaikat nykyisin ovat Suomessa, perheyrityksiä. Isot ovat vähentyneet.

SUKUPOLVI VAIHTUU, HOMMA TOIMII

– On hienoa, että työpaikan on saanut pitää. Tällä alalla moni on menettänyt työnsä, sanoo painaja Niina Kaukkila.

Hän tuli töihin suoraan painoalan koulusta kahdeksan vuotta sitten. Hän opiskeli alaa Rauman ammattiopistossa ja suoritti harjoittelujaksot Eura Printissä.

– En silloin vielä painanut. Tein monenlaisia sitomotöitä. Kun koulu oli loppumaisillaan, jäin töihin suoraan harjoittelusta, kun tarvittiin yksi painaja lisää.

Kaukkila on ehtinyt Euraprintissä nähdä työskentelyä kahden sukupolven aikana.

– On ollut hienoa seurata, että sekä Pertin että Sakken aikana homma on toiminut, vaikka polvi on vaihtunut. Aina tulee pieniä muutoksia, mutta ne kuuluvat elämään.

Uutiset painoalan työpaikkojen vähenemisestä ovat aiheuttaneet sen, että nuori ammattilainen joutuu miettimään tulevaisuuttaan.

– Vähän pelottaa, saako tällä alalla olla eläkeikään asti. Toiset firmat pistävät ovia kiinni ja työpaikat katoavat. Tuntuu, että kaikki menee digiin.

– Huolestuttaa itsenikin puolesta, joutuuko tässä vielä joku päivä opiskelemaan jotain muuta.

Euran Kauttualla asuva Kaukkila on vahvoin sitein kiinnittynyt kotipaikkakuntaan.

– Pois muuttaminen on joskus käynyt mielessä. Mutta kun on lapsi, työ ja asunto, niin ne pitävät paikallaan. Olisi iso askel, jos asunnon myisi pois, ja lähtisi. Täällä on lähipiiri, kaikki.

KOVA ALA

– On meidän etumme, että pystymme reagoimaan aika nopeasti, kun taloon tulee tilauksia. Ei sitä välttämättä tiedä, mitä huomenna tehdään. Vaihtelu lisää työn mielenkiintoa, leikkaaja Kimmo Rantanen kertoo.

Työtekijät tekevät säännöllistä kaksivuorotyötä viitenä päivänä viikossa. Aamuvuoro tulee töihin aamukuudelta ja poistuu yhdeltä, josta iltavuoro jatkaa iltakahdeksaan.

– Meillä on lyhennetty työaikaa. Töitä tehdään seitsemän tuntia, tuntipalkka saadaan kahdeksasta. Tehokkuutta haetaan sillä tavalla. Meillä on normaali työehtosopimus talon omilla viilauksilla. Se on ollut molemmin puolin toimiva.

Painoalan kehitystä seurataan Rantasen mukaan Eurassa tarkasti.

– Tämä on valitettavasti ollut kova ala. Tiputuskilpailu on ollut raju viime aikoina. Mitä olemme lehdistä saaneet lukea, niin kirjapainoja on vähentynyt aika paljon Suomesta ja tilalle on tullut digimaailmaa. Koko ajan maailmantilanne muuttuu. Firman johdon pitää olla hereillä. Investoinnit auttavat pysymään ajan hermolla. Kyllä niitä asioita työntekijäkin miettii, ja huoli on yhtä kova kuin työnantajalla.

KEHITYKSESSÄ KAKSI PUOLTA

Reijo Kulola on graafisen alan moniosaaja, jolla on alalta yli 40 vuoden työkokemus, mutta vielä kahdeksan vuotta jäljellä eläkeikään.

– Stiftaan eli teen nidontaa. Teen muitakin töitä, mitä täällä on. Välillä käyn leikkaamassa. Työtilanteen mukaan siirryn paikasta toiseen.

Kulola aloitti uransa oppisopimuksella Kehityksen kirjapainossa 17-vuotiaana. Eura Printissä hän on työskennellyt vuodesta 1997 lähtien.

– Se tässä on huono puoli, että mielelläni antaisin nuorille mahdollisuuden. Olen mielestäni ihan tarpeeksi tehnyt. Nykyajan nuoret eivät välttämättä samanlaista tilaisuutta saa.

Kulola on pitkällä urallaan omakohtaisesti kokenut alan valtaisan muutoksen.

– Kun aloitin, Kehityksen painossa oli töissä paljon ihmisiä. Siellä tehtiin kuumaladontaa. Valettiin kankia ja ladottiin käsin. Sitten tuli paperitaitto. Siitä siirryttiin filmeihin ja painolevyihin, jotka tehtiin kopioraameissa. Sen jälkeen tuli digitalisaatio. Teknologia on mennyt hirveästi eteenpäin.

Hänen mielestään kehitys on kaksipiippuinen asia.

– Tässä ajassa on paljon hyvää ja hyvää oli menneessäkin ajassa. Jokaisella asialla on puolensa. Mutta töitä on riittänyt yli 40 vuotta ja kotona ovat asiat hyvin. Se riittää!

”Painoalan murros on mahdollisuus”

Eura Printin toimitusjohtaja Sakke Suominen kertoo näkevänsä painoalalla enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Hän sanoo puhuvansa kuitenkin vain edustamansa organisaation puolesta, ei alan yhdenkään muun toimijan puolesta.

Suomisen mukaan perheyritys pärjää parhaiten tekemällä asioita omalla tavallaan – ei matkimalla muita.

– Ainoa asia, mihin voimme vaikuttaa, on oma tekeminen; tekemällä asiat suunnitellulla tavalla oikein. Tämä vaatii jatkuvaa kehitystyötä kaikilla osa-alueilla. Markkinaan ja siihen liittyviin realiteetteihin emme voi juurikaan vaikuttaa.

Pienehkö yritys menestyy Suomisen mukaan erikoistumalla mahdollisimman pitkälle.

– Se ei tapahdu tekemällä bulkkia ja hakemalla isoa volyymia, vaan tavoittelemalla mahdollisimman korkeaa tuotekohtaista jalostusarvoa.

Yrityksen vahvuuksiin kuuluu Suomisen mukaan yhteistyö muiden painoalan toimijoiden samoin kuin eri toimialalla toimivien kumppaneiden kanssa.

– Yhdessä pystymme rakentamaan isompia logistisia kokonaisuuksia loppuasiakkaalle.

– Kun erinäköisiä asioita fuusioiden myötä vapautuu kilpailutukseen, se tarjoaa meille ison mahdollisuuden rakentaa uusia asiakassuhteita.

Suominen uskoo, että muutokset jatkuvat niin printtimediassa kuin mediassa ylipäätään samoin kuin muillakin aloilla.

– Maailma ei toistaiseksi ole ollut valmis vielä yhtenäkään päivänä. Sen kun muistaa, on kivempi kehitellä asioita eteenpäin.

Uhkakuvien näkeminen suurempina kuin mahdollisuuksien on Suomisesta yksi tapa lähestyä liiketoimintaa.

– Mutta se kuulostaa aika haastavalta, ehkä jossain määrin vaikealta ja raskaaltakin.

Viettääkö 50-vuotisjuhliinsa valmistautuva Eura Print aikanaan vielä perheyrityksenä 100-vuotisjuhlaa?

– Tietysti toivon niin. Mutta 50 vuotta alkaa perheyrityksen kvartaaliksi olla pitkä aika hahmotella asioita konkreettisesti. Visioida pitää aina.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT PEKKA ELOMAA