NÄKIJÄ: Matti Tuomala: Vyönkiristysten tie on kuljettu loppuun – ”Aiemmista virheistä olisi aika oppia”

teollisuusliitto

Alkaneen vaalikauden aikana julkisia investointeja tulisi kasvattaa reippaasti sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen turvaamiseksi, Tampereen yliopiston taloustieteen professori Matti Tuomala sanoo.

MATTI TUOMALA on taloustieteen professori Tampereen yliopistossa. Toimii tällä hetkellä Suomen Akatemian Strategisen tutkimusneuvoston WIP-konsortion (Work, Inequality, Public policy) johtajana. Erikoistunut julkiseen talouteen, verotukseen sekä taloudelliseen eriarvoisuuteen. Selvittänyt tuloerojen kehitystä 1990-luvulta lähtien yhdessä tutkijakumppaneidensa kanssa. Julkaissut laajasti optimaalisen verotuksen teoriasta. Viimeistelee parhaillaan kirjaa Markkinat, valtio ja eriarvoisuus (Vastapaino).

Matti Tuomala sanoo, että seuraavan hallituksen pitäisi panostaa hyvinvointipalveluihin, sosiaaliturvaan, koulutukseen ja tutkimukseen, jotta tämän vuosikymmenen aikana toteutettujen julkisten menojen sarjaleikkausten luomaa hyvinvointi- ja osaamisvajetta pystyttäisiin kuromaan umpeen.

– Samalla hallituksen tulisi kasvattaa julkisia investointeja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Tuomalan mielestä näitä kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisen kannalta välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia ei ole varaa lykätä hamaan tulevaisuuteen, vaan niihin panostaminen pitäisi nostaa hallituspolitiikan kärkitavoitteiksi.

HYVINVOINTIVALTIO KUNTOON REILULLA VEROUUDISTUKSELLA

– Nykyinen verojärjestelmä suosii rikkaita. Kaikki varallisuuteen, perittyyn varallisuuteen ja siitä koituvaan tuloon eli pääomaan kohdistuva verotus on mennyt alaspäin aina 1990-luvun alusta lähtien, Tuomala toteaa.

Hänen mukaansa pääoman ja varallisuuden verottamista täytyy kiristää, mikäli pohjoismaiselle mallille tyypillisten korkeatasoisten julkisten palvelujen ja hyvän sosiaaliturvan rahoitus halutaan turvata lisäämättä palkansaajien verotusta.

– Ansiotulot ja pääomatulot pitäisi panna samalle viivalle, jotta ansiotulojen ja pääomatulojen erilaisen kohtelun aiheuttamasta tulojenmuunto-ongelmasta päästäisiin eroon.

Tuomalan mukaan Suomen verojärjestelmä ei ainoastaan kasvata tuloeroja, vaan vääristää myös pääoman kohdentumista esimerkiksi luomalla listaamattomille yrityksille kannustimet sijoittaa arvopapereihin ja kiinteistöihin verotuksen minimoimiseksi.

– Verojärjestelmämme on osaltaan vaikuttanut siihen, että [Euroopan keskuspankin] EKP:n rahapoliittisen elvytyksen kautta Suomen talouteen virrannut raha on mennyt pikemminkin kiinteistöihin, arvopapereihin ja osakkeisiin kuin tuotannollisiin investointeihin. Samalla se on kasvattanut kaupunkimaan, kiinteistöjen ja osakkeiden arvoa, joita omistaa pääasiallisesti varakkaampi väki.

”Nykyinen verojärjestelmä suosii rikkaita.”

Tuomalan mukaan se, että verojärjestelmä suosii sijoittamista rahoitusvarallisuuteen ja kiinteistöihin tuotannollisten investointien kustannuksella heikentää ratkaisevasti suomalaisten hyvinvoinnin kasvun edellytyksiä.

– Jos tuotannollinen pääoma ei kasva, niin työntekijöiden tuottavuuden on myös vaikea nousta ja sen johdosta reaalipalkatkaan eivät voi juuri nousta.

Tuomalan mukaan nykyisen pääoma- ja varallisuusverotuksen epäkohtien korjaaminen lisäisi yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, kasvattaisi tuottavuutta ja parantaisi tuotannolliseen toimintaan investoimisen kannustimia.

ILMASTOINVESTOINNIT KÄYNTIIN HETI EDULLISELLA VELKARAHALLA

Kaikki eduskuntapuolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta ovat sitoutuneet tiukkoihin päästöjen vähennystavoitteisiin ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Konkreettiset toimenpide-ehdotukset tavoitteiden saavuttamiseksi ovat kuitenkin jääneet vaatimattomiksi.

– Päättäjät pelkäävät ehkä sanoa ääneen, että ilmastonmuutosta tehokkaasti hillitsevien toimien käynnistämiseksi valtion olisi otettava lisää velkaa.

Tuomalan mielestä julkisen velan kasvattaminen olisi tässä yhteydessä oivallinen keino, koska se keventäisi nykypolvelle koituvaa verotaakkaa.

– Tulevat sukupolvet hyötyisivät ilmastonmuutosta hillitsevistä investoinneista eniten. Siksi olisi oikeudenmukaista, että he osallistuisivat tavoitteeseen pääsemiseksi tarvittavien investointien kustannuksiin.

Tuomala korostaa, että suurinvestoinnit ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on aloitettava välittömästi, muuten voi olla myöhäistä. Hänestä ilmastoinvestointien käynnistäminen velkarahalla olisi tulevien sukupolvien etujen mukainen ratkaisu.

SILMÄNKÄÄNTÖTEMPPU

– Sipilän porukka ja sen taustajoukot ovat sepittäneet tarinan, jonka mukaan Suomi nousi kuilun reunalta hallituksen talouspolitiikan ansiosta. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Tuomala muistuttaa, että porvarihallituksen toteuttamat neljän miljardin euron julkisten menojen leikkaukset heikensivät kotimaista kysyntää, mikä puolestaan hidasti talouden toipumista. Hänen mukaansa myöskään työehtoja heikentäneellä kilpailukykysopimuksella (kiky) ei ole ollut osaa Suomen talouden kääntymisessä kasvuun.

– Bruttokansantuotteen nousu ja vientimarkkinoiden veto alkoi jo ennen kikyn voimaantuloa. Investoinnit kääntyivät kasvuun vuonna 2015, ja 2016 oli selvä huippukohta, Tuomala sanoo.

”Vientimarkkinoiden veto alkoi jo ennen kikyä.”

– Nimenomaan rakentaminen kasvoi. Julkisilla infrahakkeilla on ollut suuri merkitys.

– Kiky-sopimuksen voimassaolon aikana investoinnit ovat vähentyneet. Ennusteetkin viittaavat siihen, että yksityiset tuotannolliset investoinnit ovat hiipumassa.

Tuomalan mukaan vientikysynnän piristyminen veti Suomen talouden vuonna 2016 reippaaseen kasvuun, mutta kansainvälisen talouden suhdannehuippu on jo takanapäin.

TAANTUMAA PUKKAA

Maailmantalouden kasvunäkymät ovat viime kuukausien aikana heikentyneet dramaattisesti. Euroopan keskuspankin ennusteen mukaan euroalueen talouskasvu hidastuu tänä vuonna merkittävästi. EKP päättikin jatkaa poikkeustoimia rahapoliittisen elvytyksen tehostamiseksi.

– Taloustunnelmat ovat synkistyneet. EKP:n toimet kertovat epätoivosta, joka johtuu siitä, ettei talouden piristämiseksi ole käytössä muita keinoja kuin rahapoliittinen elvytys.

Tuomalan mukaan rahapoliittista elvytystä tehokkaampi finanssipoliittinen elvytys on euroalueella poistettu talouspolitiikan työkalupakista ideologisin perustein.

– Suomi on peesannut Saksan vaatimaa tuhoisaksi osoittautunutta talouskuripolitiikkaa. Mielestäni seuraavaan hallituksen tulisi toimia aktiivisesti EU-maiden tasolla koordinoidun finanssipolitiikan käynnistämisen puolesta hidastuneen kasvun vauhdittamiseksi.

Tuomalan mukaan hallituksen tulisi varautua myös pitämään talous kasvussa julkisten investointien käynnistämisellä, joista ilmastonmuutosta torjuvat hankkeet ovat tärkeä kohde.

– Näin voitaisiin välttyä vuonna 2008 puhjenneen finanssikriisin jälkeen tehtyjen virheiden toistamiselta. Tuolloin Suomessa VM:n virkamiesjohto toivoi finanssikriisin pikaista ohimenoa. Sen sijaan että vientikysynnän romahtaessa olisi ollut valmiina heti käynnistettäviä julkisia investointiprojekteja.

Tuomala muistuttaa, että Suomen kansantuote nousi vuoden 2008 tasolle vasta viime kesänä. Hänen mukaansa talouden ennätyspitkään taantumaan vaikutti merkittävästi se, että Suomessa keskellä eurokriisiä kiristettiin finanssipolitiikkaa.

– VM:n virkamiesjohto näyttää taas uudelleen tuputtavan seuraavalle hallitukselle julkisten menojen leikkauksia talouden vientikysynnän hiipuessa. Aiemmista virheistä olisi aika oppia.

TEKSTI MARKKU VUORIO
KUVAT JYRKI LUUKKONEN