REPORTAASI: Heliumia vappu­pal­loihin ja laser­hoitoa hevosille – Woikoski kehittää kaasu­teh­dasta ja matkailua rinnakkain

Woikoski Oy toimii Voikosken alueen kehityksen mootto­rina. Se luo työlli­syyttä perin­tei­senä kaasun valmis­ta­jana ja on viime vuosien aikana kehit­tänyt sen rinnalle kasvavan matkailuelinkeinon.

KUVA YLLÄ: Heliumin käsit­te­ly­laitos on Matti Tiiho­selle tuttu työmaa. Sen vieressä olevassa tehtaassa valmis­tet­tavat erikois­kaasut ovat tuoneet tehtä­vän­ku­vaan uuden säväyksen. KUVA PEKKA ELOMAA

Asety­lee­ni­tehdas on Woikosken kaasu­teh­taan tuotan­to­lin­jojen joukossa taval­lista riskialt­tiimpi paikka. Siksi tuotan­to­ti­loissa ei esimer­kiksi sallita elekt­ro­nisia laitteita, eikä tuotanto käynnisty, mikäli raken­nuksen ilman­vaih­to­luukut ovat kiinni.

– Turval­li­suus on ykkös­asia. Siitä me pidämme huolen. Asety­leenin kanssa ei ole varaa erehdyk­siin. Pahim­massa tapauk­sessa tehtaasta jäisi jäljelle vain monttu, vuoro­mes­tari Marko Ahola tiivistää.

Ahola on käsitellyt asety­leeniä kuusi vuotta työkseen.

– Tehdas on toimin­noil­taan mekaa­ninen ja yksin­ker­taisen tuntuinen, mutta koko ajan oppii lisää. Jokin aika sitten pidimme suuron­net­to­muus­har­joi­tuksen. Se oli tarpeel­linen kertaus. Meidän pitää osata ajaa prosessi ja koneet nopeasti ja oikealla tavalla alas.

Asety­leeni pullo­te­taan imeyt­tä­mis­me­ne­tel­mällä. Käytössä on 5, 10, 20 ja 40 litran pulloja. Ne täyttyvät eri tahdissa. Täyttö­aikaa oppii arvioi­maan, mutta arviot pitää kuitenkin vahvistaa punnit­se­malla. Yksit­täinen pullo täyttyy noin puoles­sa­toista päivässä, kun kaikki menee hyvin.

– Pyörit­te­lemme päivit­täin satoja pulloja vaa’alle ja katsomme painon perus­teella, onko pullo täysi vai ei. Jos on, niin se lähtee eteen­päin ja jos ei, niin se viedään takaisin täyttö­pis­teelle. Siinä on aika paljon kääntä­mistä ja vääntä­mistä, kun työpro­ses­siin olennai­sena osana sisältyy myös venttii­lien jatkuva avaaminen ja sulkeminen.

Työssä jaksa­mista ediste­tään kolmen miehen tiimissä tehtä­vien vuorottelulla.

– Puhal­lamme yhteen hiileen. Kaikki tajuavat, että täällä ei voi ruveta suijai­le­maan tai sooloi­le­maan. Pullot eivät täyty yhtään sen nopeammin, vaikka kuinka yrittäi­simme kiirehtiä.

HELIUMIA JA ERIKOISKAASUJA

Operaat­tori Matti Tiiho­sella on menossa yhdeksäs vuosi Woikos­kella. Työt alkoivat pihalo­gis­tii­kassa, minkä yhtey­dessä häneltä kysyt­tiin kiinnos­tai­siko työ heliumin käsit­te­ly­lai­tok­sella. Vastaus oli myöntävä.

– Laitoksen sielu­ne­lämän opette­luun menee vuosi tai kaksi. Normaa­li­työt oppii nopeasti, mutta teemme myös harvemmin vastaan tulevia tehtäviä kuten kuivai­mien huoltoja kerran kahdessa vuodessa. Se on viikon työru­peama, jonka sujuvaan hoita­mi­seen täytyy aina erikseen paneutua, Tiihonen sanoo.

Helium­lai­toksen yhtey­dessä toimii uutukainen erikois­kaa­su­tehdas. Tiihonen tekee töitä niissä molem­missa ja kertoo pitävänsä laajen­tu­neesta tehtävänkuvastaan.

– Erikois­kaasut ovat seoksia. Niitä on erilaisia. Esimer­kiksi 20 prosenttia argonia typessä. Vaikka työ heliumin kanssa sujuu jo luonnos­taan, on tehtä­väni uusien ja vähän ihmeel­lis­tenkin erikois­kaa­sujen myötä pysynyt varsin mielenkiintoisena.

Työssä pärjää­minen edellyttää Tiihosen mukaan pitkä­jän­tei­syyttä ja yhteistyökykyä.

– Tuotanto on aina mietit­tävä ja ennakoi­tava viikoksi eteen­päin. Kolmen työntekijän porukassa näkemy­se­roja tulee välillä, mutta aina ne on pystytty sopimaan.

TÖITÄ KOLMESSA VUOROSSA

Tehda­sa­lueen perukoilla toimii ilmakaa­su­tehdas. Tuotan­to­pro­ses­sissa raaka-aineena käytet­tävä ulkoilma kylmen­ne­tään ‑196 astee­seen asti, jolloin tuote on tislau­tunut neste­mäi­seksi hapeksi, typeksi ja argoniksi.

– Raaka-aine on ilmaista, mutta sähköä kuluu paljon. Tosin vähemmän kuin lämpi­mäm­missä maissa toimi­villa laitok­silla. Mitä kylmempää ulkona on, sitä tehok­kaammin laitos toimii, operaat­tori Jaakko Salmi kertoo.

Ilmakaa­su­teh­taalla tehdään keskey­ty­mä­töntä kolmi­vuo­ro­työtä. Salmi aloitti työt viime heinä­kuussa. Pereh­dy­tyksen jälkeen hänelle annet­tiin vastuu ilmakaasu- ja sen rinnalla myös ilokaa­su­teh­taan hoita­mi­sesta ja valvonnasta.

– Mahdol­li­sissa toimin­ta­häi­riöissä olennaista on etsiä juurisyy ja vaikuttaa siihen. Ongel­ma­ti­lan­teissa pitää pysyä rauhal­li­sena ja toimia harkiten.

Erikois­kaa­su­teh­taan ja ilmakaa­su­teh­taan yhtey­dessä toimii oma labora­to­rionsa. Laborantti Pia Sieben­berg työsken­telee niissä molemmissa.

– Analy­soimme loppu­tuot­teet ja otamme näytteitä myös valmis­tus­pro­ses­sista. Valvomme, että pitoi­suudet ja laatu ovat kohdal­laan. Lisäksi meille tulee sairaa­loista kaasu­ver­kos­to­näyt­teitä analy­soi­ta­vaksi. Sairaa­loilla on käytös­sään omia kompres­so­reita, joiden pumppaamia kaasuja pitää kerran vuodessa tutki­tuttaa laitteiden ja kaasu­ver­koston moitteet­toman toiminnan ja potilas­tur­val­li­suuden varmis­ta­mi­seksi, Sieben­berg sanoo.

KOEPONNISTUS VEDELLÄ JA PAINEELLA

Tarkastus- ja katsas­tus­a­se­malla pidetään huoli kaasu­pul­lojen riittä­vyy­destä tuotantoa ajatellen. Katsas­tuso­pe­raat­tori Kai Saaren­päällä on jutun­teon hetkellä käynnissä pullojen koeponnistaminen.

– Toimen­pide alkaa pullon tyhjen­tä­mi­sellä. Se tehdään ulkona, minkä jälkeen pullo tuodaan sisälle, ja varmis­te­taan, että se on tyhjä. Seuraa­vaksi otetaan suoja­hattu irti, kirja­taan pullon tiedot tarkas­tus­pöy­tä­kir­jaan, irrote­taan venttiili ja punni­taan pullo. Tämän jälkeen pullo siirre­tään koepon­nis­tus­ko­neelle, ja täyte­tään vedellä. Sitten sitä ponnis­te­taan koepai­neella minuutin verran, minkä jälkeen siitä otetaan paineis­tusyhde irti, kipataan vedet pois ja laite­taan kuivumaan.

– Koepon­nis­tuksen jälkeen pullo tarkas­te­taan ja lähete­tään maalaus­lin­jalle, jossa se saa uuden elämän. Kaulan väri laite­taan kaasun mukaan ja runko­väri sen mukaan onko kysymyk­sessä lääkkeel­linen vai teollinen käyttö­tar­koitus, Saarenpää kertoo.

Käytössä kiertää edelleen jopa viime vuosi­sadan alkupuo­lella valmis­tet­tuja kaasupulloja.

– Pullot ovat uusien materi­aa­lien myötä keven­ty­neet. Uusi 50 litran pullo painaa 43 kiloa, kun vastaava pullo vuodelta 1966 painaa 68 kiloa. Olen ollut töissä vuodesta 1990 lähtien. Sinä aikana on vain yhden pullon kuori revennyt koepon­nis­tuk­sessa. Silti koepon­nis­tuk­sessa käyte­tään varmuuden vuoksi aina vettä. Se purkautuu pullosta paljon rauhal­li­semmin kuin kaasu tai ilma.

UUTTA PUHTIA LUOTTAMUSMIESTOIMINTAAN

Juha Koivula toimii Voikosken ja Pirkkalan tuotan­to­lai­tosten rinnalla myös Mänty­harjun Nurmaalla toimivan matkai­lualan palve­luja tuottavan WHD Gårdin pääluot­ta­mus­mie­henä. Muut toimi­pis­teet sijait­sevat Järven­päässä, Oulussa, Varkau­dessa ja Kokkolassa.

– Ennen yrityk­sessä toimi vain yksi pääluot­ta­mus­mies. Nyt meitä on neljä. Yhtiö on suhtau­tunut ymmär­tä­väi­sesti luotta­mus­miesten ryntäyk­seen. Kaikille on järjes­tetty puhelimet ja läppärit. Niillä voimme pitää yhteyksiä, ja osallistua esimer­kiksi kerran kuukau­dessa järjes­tet­tä­vään koko henki­löstön skype-palave­riin sekä niiden jälkeen pidet­tä­viin yrityksen johdon ja luotta­mus­miesten skype-kokouksiin.

– Kaiken­laista neuvo­tel­tavaa riittää ja painet­takin on, mutta asiat ja mahdol­liset konfliktit käydään avoimesti läpi. Nurkan takaa ei huudella, Koivula kuvailee.

Woikoski Oy on perus­tettu vuonna 1882. Sen histo­rian ainoat yt-neuvot­telut käytiin vuonna 2016. Yritys luopui myynti­pis­teis­tään ja toteutti henki­lös­tö­jär­jes­te­lyjä. Tapaus järkytti henkilöstöä.

– Se on ymmär­ret­tävää. Turval­li­suuden tunne sai siipeensä. Toisaalta kun olen työnte­ki­jöiltä kysellyt, niin heidän mieles­tään meillä on hyvä työil­ma­piiri ja yhteis­henki, eikä ketään syrjitä. Se on avannut minunkin silmiäni, että vaikka perhey­ri­tyksen perin­teiden ja työeh­to­so­pi­muksen yhteen sovit­te­le­mi­sessa riittää tekemistä, niin melko hyvällä tolalla nämä asiat meillä ovat.

– Olemme tainneet onnistua myös siinä, että yt:t käynnis­tivät henki­lös­tö­po­li­tiikan uudel­leen arvioinnin ja kehit­tä­misen sekä luotta­mus­mies­toi­minnan tehostumisen.

Koivula tuli Woikosken palve­luk­seen syyskuussa 2008. Tehtävät ovat olleet monet. Nykyi­sel­lään työviik­koon sisältyy yksi luotta­mus­mies­päivä, kaksi päivää pullojen tarkas­tuk­sessa ja kaksi päivää pihalogistiikassa.

– Pihalo­gis­tiikka on hauskin homma. Siinä pääsee liikku­maan ja touhua­maan, ajamaan pyörä­ko­neella ja jakamaan postia. Taidan olla luonteel­tani sekatyö­mies, Koivula lohkaisee.

ONNENKANTAMOISIA PUUTARHASSA

Woikoski Feeling ‑matkai­lu­kon­sep­tiin kuuluvat WHD Gård, Woikosken Automuseo, Kirjo­kiven kartano ja Woikosken uusi tehdas­museo. Ammat­ti­ni­mik­keiden kirjo on laaja. Niitä ovat esimer­kiksi puutar­huri, hevosten kuntou­tus­vas­taava, asiakas­vas­taava, kokki ja asentaja.

Päivi Niemelä opiskeli aikui­siällä puutar­hu­riksi Otavan maata­lous- ja puutar­haop­pi­lai­tok­sessa. Töitä löytyi Woikoskelta.

– Minusta tuli puutar­huri, jolla on töitä ympäri vuoden. Se on harvi­naista. Samoin kuin se, että tällä iällä saa työpaikan ja vieläpä aika läheltä kotia, vaikka asun metsässä. Aika monta onnen­kan­ta­moista on kohdalle osunut, neljä vuotta Woikos­kella työsken­nellyt Niemelä myhäilee.

Niemelän työvuo­desta seitsemän kuukautta kuluu puutar­hurin tehtä­vissä. Se sisältää Woikosken tehda­sa­lueen ja WHD Gårdin vihera­lueet, kausi-istutukset, ruuku­tukset ja valais­tukset sekä marja­pen­saiden ja omena­puiden hoidon ja tilai­suuk­sien kukitukset. Erikoi­suu­tena voi mainita kasvi­huo­neet ja kasvi­maan, joissa kasva­te­taan vihan­nekset ja juurekset yrityksen ravintoloihin.

– Työ on itsenäistä ja tahdin voin säätää itse. Tykkään, että on vastuuta, saa luoda, suunni­tella ja toteuttaa.

Talvi­kausi sisältää vuosi­loman, matkai­lu­puolen töitä, ravin­tolan salissa ja keittiössä avusta­misen, postin jakamisen, lounas­kul­je­tukset ja hevos­tal­lilla auttamisen.

– Heppa­tal­li­työt aloitin tänä talvena. Sitä voisin vielä vaikka opiskellakin.

HEVOSKUNTOUTUSTA JA RUOKAKULTTUURIA

Ruuna Paavo seisoo hevos­kun­tou­tus­kes­kuksen tärinä­ma­tolla ja saa laser­hoitoa lihak­siinsa. Paavo rentoutuu kuntou­tus­vas­taava Heli Pulkan käsit­te­lyssä niin, että on nukahtaa seisaalleen.

– Hevoset tulevat mielel­lään tärinä­ma­tolle palau­tu­maan liikunnan jälkeen. Hoitoa voidaan käyttää myös lämmit­te­lyyn ennen liikun­ta­suo­ri­tusta, viimeiset kolme vuotta Woikosken palve­luk­sessa ja lähes koko työuransa hevosa­lalla työsken­nellyt Pulkka kertoo.

Pulkka opiskelee Englan­nissa hevos­fy­sio­te­ra­peu­tiksi. Työnan­taja kustantaa koulutuksen.

– Se on 4,5 vuoden koulutus ja iso satsaus työnan­ta­jalta. Sen myötä pystymme kehit­tä­mään toimin­taamme eteen­päin. Keskuk­semme on jo nyt yksi Suomen monipuolisimmista.

Woikoski panostaa työnte­ki­jöiden ammatil­li­seen kehit­tä­mi­seen. Pulkan ohella esimer­kiksi asiakas­vas­taava Iida Kekkonen opiskelee työnan­tajan kustan­ta­mana somme­lie­riksi eli viinien tuntijaksi.

– Woikoski Feeling ‑matkai­lu­pal­velut aloitet­tiin vuonna 2014. Kesäse­sonki kestää kesäkuun alkupuo­lelta elokuun loppuun. Muun osan vuodesta toimimme tilaus­poh­jalla tarjoa­malla yrityk­sille kokous‑, majoitus- ja virkistyspalveluja.

– Haluamme ylittää asiakas­o­do­tukset. Siksi me esimer­kiksi käytämme ravin­to­lois­samme lähia­lueilta hankit­tuja tai itse tuotet­tuja raaka-aineita. Siihen tähtää myös somme­lierin koulutus, että saamme juomat ja kotimaiset raaka-aineet kohtaa­maan toisensa, Kekkonen kertoo.

TAVOITTEENA TASAINEN KASVU

Oy Woikoski Ab on suoma­lainen perhey­ritys. Sen liikei­deana on markki­nointi-ja viestin­tä­pääl­likön Maarit Könösen mukaan tuottaa asiak­kaille lisäarvoa kaasun valmis­ta­jana ja toimittajana.

– Ala on luonteel­taan sellainen, että siinä joudu­taan inves­toi­maan paljon, esimer­kiksi kulje­tus­ka­lus­toon. Tavoit­teena on käyttö­kat­teen nykyistä parem­malle tasolle saatta­minen ja kannat­tava tasainen kasvu, Könönen sanoo.

Henki­löstön määrä on noin 200. Yritys haluaa Könösen mukaan tarjota henki­lö­kun­nalle työhy­vin­voinnin ja mahdol­li­suuden ammatil­li­seen kehittymiseen.

– Jos työnte­ki­jällä on motivaatio kehittää ammat­ti­tai­toaan, työnan­taja on valmis siihen panos­ta­maan. Meillä on talossa paljon osaamista, joten osa koulut­ta­mi­sesta pysty­tään hoita­maan itse, mutta sen rinnalla ostamme koulu­tusta myös ulkopuolelta.

Woikos­kella on Könösen mukaan ruvettu kiinnit­tä­mään aikai­sempaa enemmän huomiota johtamiseen.

– Henki­löstö koki yhteyden ylimpään johtoon vähän kadon­neen. Siksi otimme henki­löstön skype-palaverit käyttöön. Kannus­tamme työnte­ki­jöitä tuomaan ajatuksia, kehit­tä­mi­seh­do­tuksia ja koettuja epäkohtia esille. Asiat saa sanoa niin kuin ne tuntuvat.

– Järjes­tämme myös esimie­hille enemmän koulu­tusta ja ohjausta, jotta he varmasti tietävät, mitkä heidän velvol­li­suu­tensa ovat, mistä pitää huolehtia ja miten missäkin tilan­teessa pitää toimia. Sen rinnalla olemme tiedot­ta­neet henki­lös­tölle, mitä väyliä yrityk­sessä on viedä asioita eteen­päin. Lisäksi meillä on laatu­asioissa aloite­jär­jes­telmä, työsuo­je­lu­toi­mi­kunnat kiertävät aktii­vi­sesti toimi­pis­teitä ja luotta­mus­mies­toi­minta on tehostunut.

– Uskomme, että ne ovat keinoja, joilla voimme kehittää toimin­taamme, Könönen sanoo.

WOIKOSKI OY

PERUSTETTU 1882
KOTIPAIKKA Voikoski, Mäntyharju
TUOTANTO Teolliset ja lääkkeel­liset sekä elintar­vi­ke­kaasut nesteenä ja kaasuina. Esimer­kiksi asety­leeni, helium, vety, ilmakaasut, erikois­kaasut, ilokaasu. Laite- ja ratkai­su­myynti. Toimi­pis­teet Voikoski, Järvenpää, Oulu, Pirkkala, Varkaus ja Kokkola.
ASIAKKAITA noin 42 000
HENKILÖSTÖ noin 200
LIIKEVAIHTO 58,6 milj. euroa (2017)

WOIKOSKI FEELING

Matkailu‑, majoitus ja kokous­pal­velut ja hevospalvelukeskus.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT PEKKA ELOMAA