Ville Kopra: Maahanmuuttajia kohdeltava työelämässä yhdenvertaisesti

teollisuusliitto

Monet asiantuntijat ovat oikeassa siinä, että Suomeen tarvitaan lisää ulkomaista työvoimaa, kun väestön ikärakenne kääntyy yhä kypsemmäksi. Näkyvissä olevaa työvoiman tarvetta ei noin 50 000 vauvan ikäluokilla saada täytettyä. Teollisuuden kannalta huoli on se, että hoiva-alat imevät väkeä yhä tiuhempaa tahtia.

Ulkomaisen työvoiman integrointi Suomeen ei ole yksinkertainen juttu. Rakennusala kertoo kaksien työmarkkinoiden todellisuudesta. Hoiva-alalla hoitohenkilökunta ei saa mahdollisuutta tehdä työtään kunnolla ja vanhuksia kunnioittaen.

Helsingin Sanomat raportoi nepalilaisravintoloiden todellisuudesta (30.3.2019). Selvitys paljasti loputtoman pitkät työpäivät ilman lomaoikeuksia, minimaalisen palkan ja ihmisten eristämisen ympäröivästä yhteiskunnasta.

Sisäministeri Kai Mykkäsen mielestä poliisi, syyttäjä ja aluehallintovirastot tarvitsevat lisää resursseja. Lisäksi alipalkkaus olisi kriminalisoitava.

Valitettavasti Mykkäsen kommenteissa on aimoannos käsien pesua. Ongelmat ovat olleet ammattiliittojen ja viranomaistenkin tiedossa pitkään, mutta harmaata taloutta suitsivat toimet tai valvonnan vahvistaminen ovat antaneet odottaa itseään koko vaalikauden. Juha Sipilän hallitus osaa älähtää kun jossain kalahtaa, mutta ennakoivasti ongelmia ei ratkota.

”Ammattiliitot voivat tehdä paljon maahanmuuttajien säällisen työelämän toteutumiseksi.”

Kuitenkin sekä keskusta että kokoomus liputtavat ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopumisen puolesta. Kuinka tämä vaikuttaisi esimerkiksi nepalilaisravintoloissa? Korjaisiko se tilannetta parempaan, vai helpottaisiko se omistajien mahdollisuutta laajentaa ”liiketoimintamalliaan” ympäri maata?

Voisiko ajatella, että työelämän pelisäännöt laitetaan ensin ammattiliittojen, viranomaisten ja lakeja säätävien poliitikkojen kesken kuntoon ennen kuin uutta, matalasti koulutettua ja suomen kieltä osaamatonta työvoimaa tuodaan ilman viranomaisharkintaa lisää?

On huolehdittava siitä, että ulkomaalaisia työntekijöitä kohdellaan yhdenvertaisesti muuhun työvoimaan nähden. Palkkojen polkeminen, harmaa talous ja kaksien työmarkkinoiden syntyminen on kitkettävä kuin rikkaruohot. Kun asiat saadaan kuntoon, voidaan miettiä uusia keinoja työvoiman saannin helpottamiseksi kolmansista maista.

Laivaakaan ei lastata ennen kuin pohjan reiät on tukittu.

Ammattiliitot voivat tehdä paljon maahanmuuttajien säällisen työelämän toteutumiseksi. Jos tuleva hallitus vain näkisi liitot enemmän kumppaneina kuin villin menon tiellä seisovina betoniporsaina.

VILLE KOPRA
Teollisuusliiton ulkoisen viestinnän päällikkö

KUVA KITI HAILA