Lasse Laatunen ei jättäisi työlainsäädäntöä poliitikoille – kolmikanta pelastettava vaikka uudella kokoonpanolla

teollisuusliitto

Työelämän kehittäminen on edennyt huonosti viime aikoina. Uudet toimijat eli Suomen Yrittäjät ja Keskuskauppakamari eivät osaa pelisääntöjä. Työmarkkinaneuvotteluiden konkari, työmarkkinajuristi emeritus Lasse Laatunen ruoti maanantaina 1.4. työmarkkinoiden tilaa ja esitti keinoja sopimisen edistämiseksi.

Lasse Laatunen vertasi näitä uusia toimijoita jalkapallon pelaajiin, jotka kentälle päästessään istuutuvat pallon päälle.

Työmarkkinoita ei voi Laatusen mukaan uudistaa hallituskausi kerrallaan, vaan siihen vaaditaan pitkäjänteistä työtä. Hän huomautti, että Juha Sipilän (kesk) hallitus ei osannut lukea työehtosopimuksissa olevia pykäliä ja uudistaa lainsäädäntöä sen pohjalta.

– Irtisanomislain muutos olisi kaatunut joka tapauksessa yhdenvertaisuuslakiin. Lopulta päädyttiin kirjoittamaan lakiin nykyinen oikeuskäytäntö.

Hän arvosteli, että tällaiseen päädytään, kun työlainsäädännön uudistaminen jätetään poliitikoille. Työelämän muutokset ja mahdolliset lainmuutostarpeet tiedetään parhaiten työpaikoilla ja alan järjestöissä.

Laatusen mukaan Suomen tulee edelleen pitää kiinni kolmikannasta eli palkansaajien, työnantajien ja valtiovallan yhteisestä valmistelusta työ- ja sosiaalilainsäädännössä. Yhtenä pelkona on, että eduskunta päättää perustulosta ja lasku siitä tulee työnantajien ja palkansaajien maksettavaksi.

Hyvänä esimerkkinä kolmikantaisesta sopimisesta on työeläkeuudistus. Laatunen epäili, ettei se olisi vieläkään valmis, jos asia olisi jätetty pelkästään poliitikkojen valmisteluun.

Laatusen analyysi Sopimisen edistäminen työmarkkinoiden murroksessa julkistettiin maanantaina. Analyysin tilasi Teollisuuden palkansaajat TP.

UUDENLAINEN KOLMIKANTA?

Jollei kolmikanta onnistu työmarkkinakeskusjärjestöjen kesken, neuvotteluihin voisivat osallistua teollisuuden, palvelu- ja julkissektorin keskeiset etujärjestöt, Laatunen linjaa. Jo kansainvälisen työjärjestön ILO:n periaatteiden mukaan työelämän ehdoista on päätettävä kolmikannassa. Näin Suomi hoitaisi kansainväliset velvoitteet.

Laatunen varoittaa, että mikäli työlainsäädäntöä ei voida uudistaa kolmikannassa, lainmuutosvalmistelut nousevat esiin liittokohtaisissa neuvotteluissa. Tämä tietää yleensä työtaisteluita.

Pk-sektorin tarpeet ja edustus tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon kolmikannassa.

TYÖEHDOISTA PUITESOPIMUKSET

Liittojen neuvottelemia työehtosopimuksia Laatunen muuttaisi siten, että niistä tulisi enemmän puitesopimusten kaltaisia. Työaikoihin ja työnteon muotoihin tulisi saada lisää joustoa siten, että lopullinen perälauta olisi asiaa koskeva direktiivi. Näin pystyttäisiin hänen mukaansa vastaamaan paremmin kansainväliseen kilpailuun.

Sopimuskierroksen avauksen Laatunen säilyttäisi vientiliitoilla siten, että palkankorotuslinjaa valvoisi valtakunnansovittelija. Laki työmarkkinoiden sovittelusta antaa Laatusen mukaan tähän mahdollisuuden.

Palkkakierrosten tulisi analyysin mukaan noudattaa kunkin alan palkanmaksukykyä ja vastata paremmin niiden kilpailukykyä ja työllisyyttä. Nyt osa liitoista ”kyttää” aiheettomasti vientialan korotuslinjaa, vaikka vastaaviin korotuksiin ei olisi varaa.

TEKSTI BIRGITTA SUORSA / UP
KUVA MARJA LUUMI / DEMOKRAATTI

Analyysi 2/2019: Lasse Laatunen: Sopimisen edistäminen työmarkkinoiden murroksessa on julkaistu Teollisuuden palkansaajien Edistys-julkaisusarjassa:
www.tpry.fi