Miia Heiskari kertoo, että perheellisiä on vaikea saada mukaan ammattiosaston toimintaan. Väinö Achrèn ja Vesa Laitinen sanovat, että tarvitaan lisää matalan kynnyksen tilaisuuksia. KUVA PEKKA ELOMAA

Verkos­toi­tu­mis­kurssi Vantaalla: Uusia ideoita ammat­tio­saston toimintaan

Maalis­kuussa pidetään ammat­tio­sas­tojen verkos­toi­tu­mis­kurssit ympäri maata. Vantaalla Helsinki-Uusimaa-alueen koulu­tuk­sessa 9.–10.3. osallis­tujat jakoivat hyviä käytän­töjä ja ideoivat uutta puhtia osaston toimintaan.

11.3.2019

Kun ammat­tio­sas­tojen nuoret pääsevät tutus­tu­maan toisiinsa ja pereh­ty­mään ay-asioihin lasket­telun ohessa, verkos­toja alkaa syntyä varsin luontevasti.

Orionin ammat­tio­sasto 402:n sihteeri ja nuori­so­vas­taava Väinö Achrén kertoo, kuinka he saivat koottua 30 nuorta koulu­tuk­seen Himok­selle neljästä eri osastosta eri puolilta Suomea. Verkos­toidu, tutustu ja toimi yhdessä! ‑kurssin muut osanot­tajat kuunte­levat tarkkaan. Vantaan Flamin­goon on kokoon­nuttu Helsin­gistä ja muualta Uudel­ta­maalta nimeno­maan verkos­toi­tu­maan ja hakemaan ideoita oman ammat­tio­saston toimintaan.

Heidi Tuomi-Nikula ja Inga Jaskola-Ihalmo Grafinet-yhdis­tyk­sestä hakivat uusia eväitä ammat­tio­sas­tonsa toimin­taan. Ammat­tio­saston vuosi­kello on heidän mieles­tään hyvä muistut­taja. KUVA PEKKA ELOMAA

Ryhmä­töissä on pohdittu muun muassa ammat­tio­saston ja luotta­mus­miehen suhdetta, osaston tulevaa toimintaa ja kuinka jäsenistön saisi puhumaan yhteis­kun­nal­li­sista kysymyk­sistä. Kun pari osanot­tajaa epäilee, ettei keskus­telu yhteis­kun­nal­li­sista aiheista onnistu kaikkien kanssa, koulut­taja Arja Salo neuvoo aloit­ta­maan vaikka bensan­hin­nasta tai päivähoidosta.

Yhteis­henki ja luottamus ovat synty­neet vajaan parin päivän aikana kymmenen hengen ryhmään. Osanot­tajat haastavat tuon tuosta perin­teiset näkemykset. Esimer­kiksi uusia jäseniä oltai­siin ottamassa mukaan jäsen­mak­sua­len­nuk­sella siten, että alennuksen saisi kaksi vuotta jäsenenä oltuaan.

– Nuori­so­toi­mintaa voisi tarjota joiltakin osin oppilai­tosten ei-jäsenille. Kun nuoret näkevät, mitä osastoissa tehdään, kynnys tulla mukaan on matalampi, Achrén sanoo.

SUHTEET AKTIIVEIHIN KUNTOON

Keskus­telu käy vilkkaana, kun työryh­missä pohdi­taan sekä liiton että ammat­tio­saston tulevia haasteita.

Helsingin Puusep­päin ammat­tiyh­distys 701:n opinto­sih­teeri Vesa Laitinen tekee kyselyn kaikille yhdis­tyk­sessä mukana oleville luotta­mus­mie­hille heidän koulu­tuk­sis­taan ja koulu­tus­tar­peis­taan. Laitinen sanoo, että ylipää­tään työpai­koilla tarvit­tai­siin koulu­tusta yhteis­toi­min­taan ja paikal­li­seen sopimiseen.

Ammat­tio­sas­toon kuuluu jäseniä monesta eri yrityk­sestä, joten luotta­mus­miesten ja osaston yhteis­työ­kuvio on hieman toinen kuin yhden yrityksen ammattiosastoissa.

Vesa Laitinen ja Väinö Achrén kuunte­levat, kun Tiina Holma arvioi ammat­tio­saston ja pääluot­ta­mus­miehen suhdetta. ”Pääluot­ta­mus­miehen toimin­taan tarvi­taan avoimuutta ja läpinä­ky­vyyttä”, Holma sanoo. KUVA PEKKA ELOMAA

Syksyllä Laitinen valit­tiin työpaik­kansa Transval teolli­suus­pal­ve­lujen (ent. Vindea) pääluot­ta­mus­mie­heksi. Ensitöik­seen hän aikoo selvittää edusta­miensa yksiköiden ammat­tio­sastot. Yrityk­sellä on kaikkiaan 21 yksikköä Uudel­ta­maalta Pohjanmaalle.

– Pyrin käymään niitä läpi vähin­tään kerran kuukau­dessa. Joskus tuntuu, etteivät 20 luotta­mus­mies­tuntia riitä. Liiton jäsen­re­kis­te­ris­tähän noiden tietojen pitäisi löytyä, mutta yksiköiden hajanai­suu­desta johtuen homma on hieman kesken. Tietoa ei näe suoraan nettipalvelusta.

Laitinen raportoi firman paikal­liset kuulu­miset omalle yksiköl­leen viikon, kahden välein. Maakun­tiinkin hän haluaa kertoa asiat kasvo­tusten. Tosin akuutit asiat hoide­taan puheli­mitse tai sähkö­pos­tilla. Laitinen ei ole aivan vielä lämmennyt asioiden hoita­mi­seen nettiyh­teyden avulla.

LUOTTAMUSMIES MUKAAN OSASTON TOIMINTAAN

Teknoksen maali­teh­taan ammat­tio­sasto 404:n puheen­joh­taja ja varapää­luot­tamus Miia Heiskari kertoo, että ammat­tio­saston halli­tuksen kokouksen koolle saaminen on joskus vaikeaa vuoro­työn takia. Suhteet pääluot­ta­mus­mie­heen toimivat, sillä tämä on mukana osaston hallituksessa.

Achrénin ammat­tio­sasto toimii sekä Espoossa että Salossa ja kummas­sakin toimi­pis­teessä on omat pääluottamusmiehet.

”Se on hyvä esitys: uusille jäsenille pereh­dytys ammat­tio­saston toimin­taan”, koulut­taja Arja Salo kommentoi ryhmä­töitä. KUVA PEKKA ELOMAA

Keskus­te­lussa tulee esille, ettei jäsenistö tiedä kaikilla työpai­koilla, kuka on luotta­mus­mies. Joskus ongel­mana ovat heikot tai jopa olemat­tomat suhteet ammattiosastoon.

Koulut­taja muistuttaa, että tosia­siassa luotta­mus­mies on juuri ammat­tio­saston jäsenten edustaja ja tilivel­vol­linen näille. Tosin luotta­mus­miestä sitoo salas­sa­pi­to­vel­vol­li­suus osasta yrityksen asioista.

MATALAN KYNNYKSEN TAPAHTUMIA

Uusien aktii­vien saaminen ammat­tio­sas­toon on joskus vaikeaa. Tilanne voi tuntua jäsenestä yhtä hanka­lalta. Osaston johto tuntee toisensa, mutta uutena mukaan tuleva ei tunne ketään. Osaston toiminta voi vaikuttaa hyvin sisään­päin lämpiävältä.

Esille tulee idea halli­tusten jäsenten määrä­ai­kai­suu­desta, jotta uusia kasvoja saatai­siin mukaan. Miltei samaan hengen­ve­toon toivo­taan, että puolue­po­li­tiikkaa ei harras­tet­taisi osasto- eikä aluetoi­min­nassa. Se vieroittaa uudet jäsenet.

Koulu­tuk­seen osallis­tujat toivovat matalan kynnyksen tapah­tumia. Tarvi­taan jotain sellaista, joka kiinnos­taisi muitakin kuin aktiiveja.

Inga Jaskola-Ihalmon mukaan pääluot­ta­mus­miehen toimin­ta­mah­dol­li­suuksia on rajoi­tettu viimeisen kymmenen vuoden aikana. KUVA PEKKA ELOMAA

– Voihan sitä mennä lätkä­mat­sei­hinkin, Orionin Achrén huomauttaa, kun tulee puhe teatteri-illoista.

Miia Heiskari kertoo, että jäsenille on pohdittu frisbee­golf-iltaa. Perheel­lisiä on hänen mukaansa vaikea saada ammat­tio­saston toimin­taan. Heille on ideoitu yhteistä retkeä. Luvassa olisi yhdes­sä­oloa, verkos­toi­tu­mista ja vasti­netta jäsen­mak­sulle. Viime kesänä ammat­tio­sasto järjesti perheille alennuksen Linnan­mäen lippuihin.

VERKOSTO KASVOI – KAVERILTA VOI KYSYÄ

Kohta kahden päivän kurssi on pulkassa. Ammat­tio­saston tehtävät ja velvol­li­suudet yhdistys‑, kirjan­pito- ja verola­kei­neen on palau­tettu mieliin, uusia toimin­ta­ta­poja on pohdittu ja verkosto on kasvanut.

Miia Heiskari sanoo, että koulu­tuk­sesta on aina hyötyä.

– Näkee, mitä muut ovat tehneet. Meidän ammat­tio­sasto pieni, vaan työpaikan sisäinen. Tämä oli sopivan tiivis koulutus ja pieni porukka, ehti tutustua toisiin.

Vesa Laitinen ja Väinö Achrén ovat tyyty­väisiä kurssin antiin. KUVA PEKKA ELOMAA

Hän toivoo liiton pitävän huolta ammat­tio­sas­tojen toimin­nasta tarjoa­malla esimer­kiksi talou­den­hoi­ta­jille koulu­tusta viikon­lop­puisin, sillä työnan­tajat eivät anna helposti arkisin vapaata.

Achrén aikoo esittää, että osasto pitäisi Skype-kokouksia, sillä väkeä on sekä Espoossa että Salossa.

– Parasta on ollut, että on saanut osaston toimin­taan ideoita ja että on kasvat­tanut verkostoa. Voi soittaa muille ja kysellä, mitä siellä on tehty, Vesa Laitinen sanoo.

VERKOSTOIDU, TUTUSTU JA TOIMI YHDESSÄ!

Kurssi on tarkoi­tettu ammat­tio­sas­tojen halli­tusten jäsenille ja osaston toimin­nasta kiinnos­tu­neille. Kurssilla pohdi­taan ammat­tio­sas­toja aktii­vi­sina toimi­joina liitossa, tutus­tu­taan aluetoi­miston rooliin ja toimin­taan ja tehdään tulevai­suuden pajatyös­ken­telyä ja yhteistyötä.

TEKSTI BIRGITTA SUORSA /​ UP
KUVAT PEKKA ELOMAA