Miia Heiskari kertoo, että perheellisiä on vaikea saada mukaan ammattiosaston toimintaan. Väinö Achrèn ja Vesa Laitinen sanovat, että tarvitaan lisää matalan kynnyksen tilaisuuksia. KUVA PEKKA ELOMAA

Verkos­toi­tu­mis­kurssi Vantaalla: Uusia ideoita ammat­tio­sas­ton toimintaan

Maalis­kuussa pide­tään ammat­tio­sas­to­jen verkos­toi­tu­mis­kurs­sit ympäri maata. Vantaalla Helsinki-Uusi­maa-alueen koulu­tuk­sessa 9.–10.3. osal­lis­tu­jat jakoi­vat hyviä käytän­töjä ja ideoi­vat uutta puhtia osas­ton toimintaan.

11.3.2019

Kun ammat­tio­sas­to­jen nuoret pääse­vät tutus­tu­maan toisiinsa ja pereh­ty­mään ay-asioi­hin lasket­te­lun ohessa, verkos­toja alkaa syntyä varsin luontevasti.

Orio­nin ammat­tio­sasto 402:n sihteeri ja nuori­so­vas­taava Väinö Achrén kertoo, kuinka he saivat koot­tua 30 nuorta koulu­tuk­seen Himok­selle neljästä eri osas­tosta eri puolilta Suomea. Verkos­toidu, tutustu ja toimi yhdessä! ‑kurs­sin muut osanot­ta­jat kuun­te­le­vat tark­kaan. Vantaan Flamin­goon on kokoon­nuttu Helsin­gistä ja muualta Uudel­ta­maalta nime­no­maan verkos­toi­tu­maan ja hake­maan ideoita oman ammat­tio­sas­ton toimintaan.

Heidi Tuomi-Nikula ja Inga Jaskola-Ihalmo Grafi­net-yhdis­tyk­sestä haki­vat uusia eväitä ammat­tio­sas­tonsa toimin­taan. Ammat­tio­sas­ton vuosi­kello on heidän mieles­tään hyvä muis­tut­taja. KUVA PEKKA ELOMAA

Ryhmä­töissä on pohdittu muun muassa ammat­tio­sas­ton ja luot­ta­mus­mie­hen suhdetta, osas­ton tule­vaa toimin­taa ja kuinka jäse­nis­tön saisi puhu­maan yhteis­kun­nal­li­sista kysy­myk­sistä. Kun pari osanot­ta­jaa epäi­lee, ettei keskus­telu yhteis­kun­nal­li­sista aiheista onnistu kaik­kien kanssa, koulut­taja Arja Salo neuvoo aloit­ta­maan vaikka bensan­hin­nasta tai päivähoidosta.

Yhteis­henki ja luot­ta­mus ovat synty­neet vajaan parin päivän aikana kymme­nen hengen ryhmään. Osanot­ta­jat haas­ta­vat tuon tuosta perin­tei­set näke­myk­set. Esimer­kiksi uusia jäse­niä oltai­siin otta­massa mukaan jäsen­mak­sua­len­nuk­sella siten, että alen­nuk­sen saisi kaksi vuotta jäse­nenä oltuaan.

– Nuori­so­toi­min­taa voisi tarjota joil­ta­kin osin oppi­lai­tos­ten ei-jäse­nille. Kun nuoret näke­vät, mitä osas­toissa tehdään, kynnys tulla mukaan on mata­lampi, Achrén sanoo.

SUHTEET AKTIIVEIHIN KUNTOON

Keskus­telu käy vilk­kaana, kun työryh­missä pohdi­taan sekä liiton että ammat­tio­sas­ton tule­via haasteita.

Helsin­gin Puusep­päin ammat­tiyh­dis­tys 701:n opin­to­sih­teeri Vesa Laiti­nen tekee kyse­lyn kaikille yhdis­tyk­sessä mukana oleville luot­ta­mus­mie­hille heidän koulu­tuk­sis­taan ja koulu­tus­tar­peis­taan. Laiti­nen sanoo, että ylipää­tään työpai­koilla tarvit­tai­siin koulu­tusta yhteis­toi­min­taan ja paikal­li­seen sopimiseen.

Ammat­tio­sas­toon kuuluu jäse­niä monesta eri yrityk­sestä, joten luot­ta­mus­mies­ten ja osas­ton yhteis­työ­ku­vio on hieman toinen kuin yhden yrityk­sen ammattiosastoissa.

Vesa Laiti­nen ja Väinö Achrén kuun­te­le­vat, kun Tiina Holma arvioi ammat­tio­sas­ton ja pääluot­ta­mus­mie­hen suhdetta. ”Pääluot­ta­mus­mie­hen toimin­taan tarvi­taan avoi­muutta ja läpi­nä­ky­vyyttä”, Holma sanoo. KUVA PEKKA ELOMAA

Syksyllä Laiti­nen valit­tiin työpaik­kansa Trans­val teol­li­suus­pal­ve­lu­jen (ent. Vindea) pääluot­ta­mus­mie­heksi. Ensi­töik­seen hän aikoo selvit­tää edus­ta­miensa yksi­köi­den ammat­tio­sas­tot. Yrityk­sellä on kaik­ki­aan 21 yksik­köä Uudel­ta­maalta Pohjanmaalle.

– Pyrin käymään niitä läpi vähin­tään kerran kuukau­dessa. Joskus tuntuu, ettei­vät 20 luot­ta­mus­mies­tun­tia riitä. Liiton jäsen­re­kis­te­ris­tä­hän noiden tieto­jen pitäisi löytyä, mutta yksi­köi­den haja­nai­suu­desta johtuen homma on hieman kesken. Tietoa ei näe suoraan nettipalvelusta.

Laiti­nen rapor­toi firman paikal­li­set kuulu­mi­set omalle yksi­köl­leen viikon, kahden välein. Maakun­tiin­kin hän haluaa kertoa asiat kasvo­tus­ten. Tosin akuu­tit asiat hoide­taan puhe­li­mitse tai sähkö­pos­tilla. Laiti­nen ei ole aivan vielä lämmen­nyt asioi­den hoita­mi­seen nettiyh­tey­den avulla.

LUOTTAMUSMIES MUKAAN OSASTON TOIMINTAAN

Teknok­sen maali­teh­taan ammat­tio­sasto 404:n puheen­joh­taja ja vara­pää­luot­ta­mus Miia Heis­kari kertoo, että ammat­tio­sas­ton halli­tuk­sen kokouk­sen koolle saami­nen on joskus vaikeaa vuoro­työn takia. Suhteet pääluot­ta­mus­mie­heen toimi­vat, sillä tämä on mukana osas­ton hallituksessa.

Achré­nin ammat­tio­sasto toimii sekä Espoossa että Salossa ja kummas­sa­kin toimi­pis­teessä on omat pääluottamusmiehet.

”Se on hyvä esitys: uusille jäse­nille pereh­dy­tys ammat­tio­sas­ton toimin­taan”, koulut­taja Arja Salo kommen­toi ryhmä­töitä. KUVA PEKKA ELOMAA

Keskus­te­lussa tulee esille, ettei jäse­nistö tiedä kaikilla työpai­koilla, kuka on luot­ta­mus­mies. Joskus ongel­mana ovat heikot tai jopa olemat­to­mat suhteet ammattiosastoon.

Koulut­taja muis­tut­taa, että tosia­siassa luot­ta­mus­mies on juuri ammat­tio­sas­ton jäsen­ten edus­taja ja tili­vel­vol­li­nen näille. Tosin luot­ta­mus­miestä sitoo salas­sa­pi­to­vel­vol­li­suus osasta yrityk­sen asioista.

MATALAN KYNNYKSEN TAPAHTUMIA

Uusien aktii­vien saami­nen ammat­tio­sas­toon on joskus vaikeaa. Tilanne voi tuntua jäse­nestä yhtä hanka­lalta. Osas­ton johto tuntee toisensa, mutta uutena mukaan tuleva ei tunne ketään. Osas­ton toiminta voi vaikut­taa hyvin sisään­päin lämpiävältä.

Esille tulee idea halli­tus­ten jäsen­ten määrä­ai­kai­suu­desta, jotta uusia kasvoja saatai­siin mukaan. Miltei samaan hengen­ve­toon toivo­taan, että puolue­po­li­tiik­kaa ei harras­tet­taisi osasto- eikä alue­toi­min­nassa. Se vieroit­taa uudet jäsenet.

Koulu­tuk­seen osal­lis­tu­jat toivo­vat mata­lan kynnyk­sen tapah­tu­mia. Tarvi­taan jotain sellaista, joka kiin­nos­taisi muita­kin kuin aktiiveja.

Inga Jaskola-Ihal­mon mukaan pääluot­ta­mus­mie­hen toimin­ta­mah­dol­li­suuk­sia on rajoi­tettu viimei­sen kymme­nen vuoden aikana. KUVA PEKKA ELOMAA

– Voihan sitä mennä lätkä­mat­sei­hin­kin, Orio­nin Achrén huomaut­taa, kun tulee puhe teatteri-illoista.

Miia Heis­kari kertoo, että jäse­nille on pohdittu fris­bee­golf-iltaa. Perheel­li­siä on hänen mukaansa vaikea saada ammat­tio­sas­ton toimin­taan. Heille on ideoitu yhteistä retkeä. Luvassa olisi yhdes­sä­oloa, verkos­toi­tu­mista ja vasti­netta jäsen­mak­sulle. Viime kesänä ammat­tio­sasto järjesti perheille alen­nuk­sen Linnan­mäen lippuihin.

VERKOSTO KASVOI – KAVERILTA VOI KYSYÄ

Kohta kahden päivän kurssi on pulkassa. Ammat­tio­sas­ton tehtä­vät ja velvol­li­suu­det yhdistys‑, kirjan­pito- ja vero­la­kei­neen on palau­tettu mieliin, uusia toimin­ta­ta­poja on pohdittu ja verkosto on kasvanut.

Miia Heis­kari sanoo, että koulu­tuk­sesta on aina hyötyä.

– Näkee, mitä muut ovat tehneet. Meidän ammat­tio­sasto pieni, vaan työpai­kan sisäi­nen. Tämä oli sopi­van tiivis koulu­tus ja pieni porukka, ehti tutus­tua toisiin.

Vesa Laiti­nen ja Väinö Achrén ovat tyyty­väi­siä kurs­sin antiin. KUVA PEKKA ELOMAA

Hän toivoo liiton pitä­vän huolta ammat­tio­sas­to­jen toimin­nasta tarjoa­malla esimer­kiksi talou­den­hoi­ta­jille koulu­tusta viikon­lop­pui­sin, sillä työnan­ta­jat eivät anna helposti arki­sin vapaata.

Achrén aikoo esit­tää, että osasto pitäisi Skype-kokouk­sia, sillä väkeä on sekä Espoossa että Salossa.

– Parasta on ollut, että on saanut osas­ton toimin­taan ideoita ja että on kasvat­ta­nut verkos­toa. Voi soit­taa muille ja kysellä, mitä siellä on tehty, Vesa Laiti­nen sanoo.

VERKOSTOIDU, TUTUSTU JA TOIMI YHDESSÄ!

Kurssi on tarkoi­tettu ammat­tio­sas­to­jen halli­tus­ten jäse­nille ja osas­ton toimin­nasta kiin­nos­tu­neille. Kurs­silla pohdi­taan ammat­tio­sas­toja aktii­vi­sina toimi­joina liitossa, tutus­tu­taan alue­toi­mis­ton rooliin ja toimin­taan ja tehdään tule­vai­suu­den paja­työs­ken­te­lyä ja yhteistyötä.

TEKSTI BIRGITTA SUORSA /​ UP
KUVAT PEKKA ELOMAA