Alustatalous helpottaa vertailua

Alustat ovat muuttaneet kuluttajien käyttäytymistä ympäri maailmaa. Yleisemmin alustat määritellään DIGITAALISIKSI MARKKINAPAIKOIKSI, jossa yksityiset henkilöt tai yritykset voivat tarjota tuotteita tai palveluita.

Hyvänä esimerkkinä alustasta on vaikkapa Booking.com-verkkosivusto. Tällä alustalla yritykset tai yksityishenkilöt voivat laittaa majoitusvaihtoehdon vuokrattavaksi haluamallaan hinnalla. Käyttäjät sitten vertailevat sivuston avulla majoitusvaihtoehtoja, valitsevat haluamansa ja maksavat yöpymisestä.

Fyysisten tuotteiden osalta hyvä esimerkki alustasta on Tori.fi. Siellä ihmiset myyvät omistamiaan tavaroita ja toimittavat ne SUORAAN ASIAKKAILLE.

Alustat ovatkin vähän kuin jälleenmyyjiä, mutta sillä erotuksella, että alustat eivät itse tilaa tai valikoi tuotteita, vaan ainoastaan välittävät niitä. Tämän takia verkkokaupat eivät ole useimmiten alustoja.

Alustataloudessa tavarat ja palvelut eivät mene lukuisten myymälöiden tai jälleenmyyjien kautta, vaan muutamien digitaalisten markkinapaikkojen kautta suoraan asiakkaille.

Maailman suurimmaksi hotelliyhtiöksi kasvanut Airbnb ei omista yhtään hotellia.

Alustatalouden mullistavasta vaikutuksesta kertoo, että maailman suurimmaksi hotelliyhtiöksi kasvanut Airbnb ei omista yhtään hotellia. Uber on maailman suurin taksiyhtiö, mutta ei omista yhtään autoa.

Kuten monessa muussakin talouden trendissä, alustaloudessa on kyse RESURSSIEN TEHOSTAMISESTA. Hotellien ei tarvitse enää markkinoida lukuisissa lehdissä tai verkkosivuilla majoitustaan, vaan siihen riittää muutama digitaalinen alusta.

Käytettyjen tavaroiden myyjän puolestaan ei tarvitse maksaa lehti-ilmoituksista tai varata pöytää kirpputorilta. Hän voi yksinkertaisesti ottaa kotona kuvan tuotteesta ja täyttää siitä ilmoituksen verkossa.

Kun VÄLIKÄSIÄ JÄÄ POIS tai ne vähenevät, tuotteiden tai palveluiden hinnat yleensä laskevat. Alustatalouden suurimmat voittajat ovat asiakkaat ja ne muutamat alustayhtiöt, jotka onnistuvat nousemaan suosituiksi.

Toisaalta alustat voivat tuoda hyville tuotteille tai palveluille myös aivan uusia asiakkaita vaikkapa toiselta puolelta maailmaa.

Yrityksille alustatalouden yleistyminen ei olekaan tekninen kysymys, vaan strateginen. Alustatalous pakottaa yrityksiä MUOKKAAMAAN LIIKETOIMINTAMALLEJA ja miettimään, mikä on yrityksen tärkein lisäarvo asiakkaalle ja paljonko asiakkaat suostuvat siitä maksamaan.

SEITSEMÄN JÄTTILÄISTÄ

Aivan kuten hakukonemaailmassa on kaksi isoa toimijaa, Google ja Bing, myös alustataloudessa on muutama valtavan iso alusta, kuten kiinalainen Alibaba ja yhdysvaltalainen Amazon.

Isot toimijat usein myös ostavat pienempiä alustoja. Esimerkiksi matkailupalvelukonserni Expedia Group omistaa Expedian lisäksi Hotels.comin, Ebookersin, Trivagon ja lukuisia muita verkkopalveluita.

Konsulttiyhtiö KPMG pyrki selvittämään viime vuonna maailmanlaajuisen alustatalouden kokoa yhtiöiden markkina-arvojen avulla. Selvitykseen otettiin mukaan kaikki yli 100 miljoonan dollarin arvoiset yhtiöt, joilla on avoimia alustoja.

Seitsemän suurimman yhtiön yhteenlaskettu markkina-arvo vastasi 69 prosenttia kaikkien alustatalousyhtiöiden markkina-arvosta.

TEOLLISUUDESSAKIN UUSIA AVAUKSIA

Alustatalous on tuomassa teollisuuteenkin uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi konepajoissa eivät kaikki kalliit laitteet ja sorvit ole koko ajan käytössä.

Jos konepaja pystyisi löytämään uusia tilauksia hiljaisemmille kausille, se toisi lisää töitä. Parhaassa tapauksessa yhtiö voisi palkata lisää väkeä tai laajentaa toimintaansa.

Suomalainen Combi Works on lähtenyt tältä pohjalta kehittämään liiketoimintaansa. Yhtiö ei itse omista tuotantolaitteita, vaan välittää tilauksia eri puolille maailmaa asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.

Tämä mahdollistaa sen, että Combi Worksin asiakkaat voivat keskittyä siihen, minkä parhaiten osaavat, oli se sitten tuotekehitystä tai laadukasta tuotantoa.

TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ / UP