Sovi komennustyön ehdot etukäteen

teollisuusliitto

Komennustöihin on helppo lähteä ja niiltä palata, kun työehdot on sovittu etukäteen kirjallisesti.

KOMENNUSTÖISTÄ on Teollisuusliiton sopimusaloilla sovittu teknologiateollisuuden, pelti- ja teollisuuseristysalan, malmikaivosalan sekä teknisen huollon ja kunnossapidon työehtosopimuksissa.

Komennustöiden tyypillisimmät ongelmat aiheutuvat työehtojen puutteellisesta sopimisesta. Esimerkiksi siten, että etukäteen ei sovita juuri muusta kuin peruspalkasta ja siitä, miten autoa käytetään ja majoitus järjestetään.

– Komennustöissä vastaan tulleita ongelmia ovat esimerkiksi olleet, että vuorokautisesta ja viikoittaisesta säännöllisestä työajasta tai pyhä- ja vapaapäivistä ei ole sovittu. Myös siitä on aiheutunut ongelmia, että on etukäteen sovittu kokonaisurakka, mikä sisältää palkan, päivärahat ja työn keston. Siinä menee helposti puurot ja vellit sekaisin. Ei esimerkiksi ole määritelty, miten ylityöt maksetaan tai milloin niitä alkaa syntyä.

Jari Mäkinen

– Toisaalta voi olla niin, että ennen komennusta ei ole mietitty, kuinka menetellään matka- ja lepoaikojen kanssa tai jos työntekijä sairastuu tai tapahtuu työtapaturma. Niiden rinnalla myös mahdollisista lomamatkoista on syytä sopia etukäteen, Teollisuusliiton teknologiateollisuuden sopimusasiantuntija Jari Mäkinen luettelee.

KOMENNUS- VAI VUOKRATYÖNTEKIJÄ?

Viime aikoina epäselvyyksiä on Mäkisen mukaan esiintynyt sen suhteen, onko työnantajan työntekijälle osoittama muualla kuin varsinaisessa työpaikassa tehtävä työ komennustyötä vai toimiiko työntekijä vuokratyöntekijän statuksella. Mäkisen ohje rajan vetämistä varten on selvä.

– Kun työnantaja lähettää työntekijän varsinaiselta työpaikaltaan muualle töihin niin, että työntekijä toimii kyseisen työnantajan työnjohdossa, saa siltä palkkansa ja käyttää omia työvälineitä, on kysymyksessä komennustyö. Jos työkohteessa on oma työnjohtonsa, jonka alaisuudessa työntekijä työskentelee ja siellä käytetään kohteesta annettavia työvälineitä, mennään vuokratyön puolelle.

Työntekijän kannalta kouriintuntuvin ero on siinä, että komennustyöstä maksetaan verottomat päivärahat, mutta vuokratyöstä niitä ei voi verotussäännösten mukaisesti maksaa.

– Työehtosopimus määrittää sen, mitä maksetaan, mutta verottaja päättää, mikä on veronalaista tuloa. Siksi tämäkin asia kannattaa selvittää jo ennen komennukselle lähtöä, ettei jälkikäteen tule ikäviä yllätyksiä vastaan, Mäkinen tiivistää.

PÄIVÄRAHA EI OLE PALKKAA

Päivärahoista puhuttaessa Mäkinen tähdentää, että kysymys on kulukorvauksesta, ei palkasta.

– Päiväraha on elinkustannusten korvaus siitä, kun ollaan komennuskohteessa. Palkka menee normaaliin elämiseen. Niitä ei pidä sekoittaa keskenään, eikä ajatella, että päivärahat olisivat palkan korvike. Niin se ei ole. Päivärahoista ei makseta sosiaalimaksuja eivätkä ne kerrytä eläkettä.

Päiväraha maksetaan vain silloin, kun työntekijä on työkohteessa. Jos kohteesta lähdetään esimerkiksi viikonlopuksi kotiin ja sinne palataan viikonlopun jälkeen, ei päivärahaa viikonvaihteelta makseta.

– Jos viikonvaihde kuitenkin oleskellaan työkohteessa, niin päiväraha maksetaan. Siinä riittää, että työntekijä on työnantajan käytettävissä. Työnteko ei ole päivärahan maksamisen ehto.

Tärkeä seikka päivärahoja ja korvauksia määriteltäessä on varsinainen työpaikka.

– Työehtosopimuksen mukaan olemassa on vain yksi varsinainen työpaikka. Se on kiintopiste, jonka perusteella laskelmat tehdään. Jossain sen verstaan siis pitää olla. Parakki ei käy. Tilapäistä toista työpaikkaa ei tunneta.

TARKKANA KULUKORVAUSTEN KANSSA

Teollisuusliitolle on tullut vastaan tapauksia, joissa työnantajat ovat yrittäneet kikkailla kulukorvausten kanssa kustannuksia säästääkseen. Esimerkiksi niin, että työntekijä on ensin määrätty menemään aamuseitsemäksi työkohteeseen, kuljettamaan tarvikkeet mukanaan ja ottamaan työkaveri kyytiin. Sen jälkeen on korvauksista yritetty luistaa sillä perusteella, että matka varsinaiselta työpaikalta työkohteeseen on lyhyempi kuin kotoa, josta työmatka ja matkavuorokausi kuitenkin alkavat.

– Korvaukset pitää maksaa pidemmän reitin mukaan, kun lähdetään kotoa. Jos ei makseta, niin sitten mennään seitsemäksi varsinaiselle työpaikalle ja matkustetaan komennuskohteeseen työajalla.

– Jos työnantaja ei maksa kilometrikorvauksia, ja työkohteeseen pitää mennä julkisella kulkuneuvolla, niin tavaroita ei silloin tarvitse kuljettaa. Työnantajalle voi sanoa, että lähetä tavarat kontilla. Toisaalta ketään ei voi pakottaa ottamaan kyytiläisiä korvauksetta.

– Tässä suhteessa on hyvä myös muistaa, että matka-aika muuttuu työajaksi, jos työntekijä joutuu työnantajan määräyksestä kuskaamaan tavaraa tai toisia työntekijöitä.

Työkohteessa voi eteen tulla tilanteita, joissa määrätyn työn toteuttaminen edellyttää erinäisten hankintojen tekemistä. Kustannukset ovat työnantajan vastuulla.

– Helpointa on, että työnantaja antaa työntekijälle luottokortin, jolloin tämän ei tarvitse käyttää omaa rahaa firman ostoksiin. Olipa käytössä luottokortti tai käteinen, on kuitit syytä pitää tallessa.

ONGELMIIN PUUTUTAAN HETI

Kun asiat on selvitetty ja paperilla sovittu, on työkohteeseen mukava lähteä. Toimintamalli on hyödyllinen erityisesti ulkomaita ajatellen, mutta yhtä lailla tarpeellinen kotimaassa.

– Aina kannattaa katsoa, mihin paperiin nimensä laittaa ja kenelle työsopimuksen allekirjoittaa. Sellaistakin on sattunut, että sopimus on tehty Suomessa, mutta huomaamatta on jäänyt, että työnantaja onkin ulkomailla toimiva yritys. Liiton toimivaltuudet päättyvät Suomen rajaan.

Toinen ongelmien selvittämistä ja korjaamista edistävä tapa on puuttua havaittuihin epäkohtiin välittömästi ja ottaa ne työnantajan kanssa esiin.

– Tyypillinen esimerkki on majoitus. Työntekijällä pitää olla omaa tilaa kymmenen neliömetriä ja viikon komennuksen jälkeen ainakin sen kokoinen yhden hengen huone käytössään. Edellisen lisäksi kaikkien majoittujien käytössä pitää olla yhteinen tila ja majapaikassa normaali kalustus. Mikäli niin ei ole, on asioihin helpointa vaikuttaa, kun tilanne on päällä ja kaikkien nähtävillä. Jälkikäteen olosuhteita on hankala kuvailla tai puutteita osoittaa.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVITUS KARI A. SIHVONEN, poimintoja sarjakuvakirjasta Komennusmiehet: Teräsmiehet maailmalla – tositarinoita työelämästä (Kuvittanut Kari A. Sihvonen. Arktinen Banaani 2018)

Teräsmiehet maailmalla -kilpailun eli komennusmiehille ja heidän läheisilleen suunnatun kirjoituskilpailun sadosta on syntynyt Kari A. Sihvosen kuvittama sarjakuvakirja. Kirjoituskilpailun voittajat palkittiin vuonna 2016. Kilvan järjestivät Metallityöväen Liitto, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja yrittäjä Jari Vesanen.