TYÖYMPÄRISTÖ: Rajan­käyntiä kylmyy­destä – pitäi­sikö työeh­to­so­pi­muk­sessa olla pakkasraja?

Pitäi­sikö Teolli­suus­liiton neuvot­te­le­missa työeh­to­so­pi­muk­sissa olla selkeä raja pakka­selle, minkä jälkeen ulkona ei tarvit­sisi työskennellä?

Teolli­suus­liiton jäsenet työsken­te­levät hyvin erilai­sissa olosuh­teissa. Kesäisin halleissa tai työko­neiden hyteissä lämpö­tila voi nousta pahim­mil­laan yli 50 asteen. Talvisin lämpö­tila voi laskea ulkona alle 40 pakka­sas­teen. Pitäi­sikö Teolli­suus­liiton neuvot­te­le­missa työeh­to­so­pi­muk­sissa olla selkeä raja, jonka jälkeen ei tarvitse työsken­nellä ulkona? Nyt varsi­naisia rajoja ei sopimuk­sista löydy.

Metsä- ja metsä­ko­nea­lalla sekä pelti-ja teolli­suuse­ris­ty­sa­lalla katso­taan työsken­te­ly­olo­suh­teet paikal­li­sesti, minkä jälkeen sovitaan työnteon rajoi­tuk­sista. Mikäli olosuh­teet estävät työsken­telyn, ovat työnte­kijät oikeu­tet­tuja ansio­si­don­nai­seen työttömyysturvaan.

Jos muilla aloilla työsken­tely estyy esimer­kiksi pakkasen takia, maksaa työnan­taja palkan työtun­ti­jär­jes­telmän mukaisesti.

Miksi emme ole vaati­neet selkeää pakkas­rajaa sopimuksiin?

Lähtö­kohta on työntekijän terveyden suojaa­minen kaikissa olosuh­teissa. Arvioi­taessa lämpö­tilan aiheut­tamaa vaaraa työte­ki­jälle pitää huomioida lämpö­tila, ilman kosteus ja tuuli. Näiden yhteis­vai­ku­tuk­sesta saadaan vasta todel­linen vaikutus ihmiseen. Tämän vuoksi työeh­to­so­pi­muk­siin ei voi asettaa yhtä ainoata rajaa.

Ensim­mäi­seksi suojau­tu­mi­sessa on aina lähdet­tävä tekni­sistä ratkai­suista. Tällainen voi olla esimer­kiksi lämpö­teltta, kun raskasta kalustoa tai muita koneita korja­taan tien päällä tai muualla ulkona. Toinen esimerkki on lämpö­koppi teleyh­teyksiä korjattaessa.

Teolli­suus­hal­leihin syntyy vetoa, kun isoja ovia aukais­taan. Yksin­ker­taisia ratkai­suja vedon vähen­tä­mi­seen ovat ilmaver­hojen asenta­minen ja tuuli­kaapin rakentaminen.

Kylmässä työsken­te­lystä on aina tehtävä vaarojen selvitys ja arviointi. Tämän jälkeen poiste­taan vaaraa teknisin ratkai­suin. Vasta viimei­senä keinona ovat henki­lö­koh­taiset suojaimet.

Työter­veys­huollon tehtä­vänä on arvioida mahdol­listen terveys­tar­kas­tusten tarve henki­löille, jotka altis­tuvat kylmälle.

TEKSTI JUHA SUTINEN, Teolli­suus­liiton työym­pä­ris­töyk­sikön työympäristöasiantuntija
KUVA ANNIKA RAUHALA
TAULUKOT TYÖTERVEYSLAITOS